Auttakaa tyhmää.
Jos teen kaksivärisen tarran jossa on värit musta ja haluamani punainen, niin onko oikein kun muutan vain punaisen spottiväriksi ja musta jää normaaliksi prosessiväriksi (100 % musta), ja sitten teen siitä PDF:n jonka lähetän painoon? Vai pitääkö muuttaa mustakin Pantoneksi?
Entä mitä tulisi huomioida valitessani sopivaa Pantone-väriä ilman väriviuhkaa.
Ja jos tässä spottiväriasiassa voi mennä joku pieleen painoa ajatellen niin mikä?
Periaatteessa on ihan sama, vaikka sinulla on siinä 100% musta ja 100% magenta, jos erikseen sanot, että haluat magentan painettavan esimerkiksi warm redillä.
Ai joo. Painoa ajatellen kaikkein pahiten voi mennä pieleen se, että valitset jonkin kivan punaisen sekoitteen (pikkasen magentaa ja pikkasen keltasta) ja täysvärimustan.
Jos sulla on Acrobat 7 käytössä niin kannattaa vilkaista Tools > Pritn Production > Output Preview -työkalulla että siinä sun pdf:ssä on tosiaan vain kaksi kanavaa, eli kun siitä tulostetaan erottelut niin tuloksena syntyy vain kaksi peltiä. Jos sulla on väärät asetukset pdf:ää tehdessä niin ihan asianmukaisesti tehty kaksvärityö muuttuukiin nelivärityöksi, tai pahimmassa tapauksessa rgb:ksi.
Juu näin teen vielä.
Kylläkin varmistin asian Distillerissä kokeilemalla laittaa värierottelun, niin se todellakin ilmoitti käytetyiksi väreiksi mustan ja sitten valitsemani Pantonen.
Ja kuka sitä nyt väärillä asetuksilla PDF:ää!!! Vitsi.
Jos Distillerissä on perusasetukset "tehtaan jäljiltä" niin mikään ei muutu RGB-muotoon ja spotit säilyvät. Tietty jos on viritellyt sinne jotain eri pakkausalgoritmeja, saattaa muutosta tullakin. Itsellä ei ole ikinä vielä eteen tullut RGB vaihtoehto. Tosin meillä ei luojan kiitos käytetä koko PDF:ää vaan natiivia tiedostoa tulostettaessa. GMG:n käytössä jostain syystä tulostin vaatii PDF:n ja ongelmat ovat valmiina siitä paikasta. Kaikki värit tulostuvat rasteroituina, siis kompapinnatkin vaikka tarkoitus on saada rasterointi näkyviin vain siellä missä kuuluukin. Pantonet sotkevat koko homman. No, asia on työn alla.
PowerMac kirjoitti:Jos Distillerissä on perusasetukset "tehtaan jäljiltä" niin mikään ei muutu RGB-muotoon ja spotit säilyvät. Tietty jos on viritellyt sinne jotain eri pakkausalgoritmeja, saattaa muutosta tullakin. Itsellä ei ole ikinä vielä eteen tullut RGB vaihtoehto. Tosin meillä ei luojan kiitos käytetä koko PDF:ää vaan natiivia tiedostoa tulostettaessa. GMG:n käytössä jostain syystä tulostin vaatii PDF:n ja ongelmat ovat valmiina siitä paikasta. Kaikki värit tulostuvat rasteroituina, siis kompapinnatkin vaikka tarkoitus on saada rasterointi näkyviin vain siellä missä kuuluukin. Pantonet sotkevat koko homman. No, asia on työn alla.
Olispa mukavaa toimittaa painoihin natiivitiedostoja - vaan kun aina pitää olla pdf. Ilmeisesti kustannussäästöjen nimissä on vissiin annettu fudut kaikille osaajille kaikista muista alan virmoista?
PDF:nä ne meillekin yleensä tulee, ainakin puolet jos äkkiä jonkin luvun heittää, Ne täytyy kuitenkin kaikki aukoa ja korjata painatusta varten joten koko PDF tuntuu idi-oottimaiselta kun voisivat suoraan lähettää sen natiivin tiedoston liitteineen. Nyt ne on ronkittava kaikki erikseen ja korjattava. Kehitystä...eh
Ja me nimenomaan pyydetään niitä natiivitiedostoja mutta siinä välissä on sitten niitä "asiantuntijoita" jotka lähinnä pyrkivät nuoleskelemaan asiakkaita.
Nyt minä en ymmärrä tota, että kun ilmeisesti niitä PDF-tiedostoja availlaan ja korjaillaan painoissa niin miksi sitä ei sitten kerrota varsinkin jos kysytään. Olen nimittäin joka kerta joka painosta tiedustellut, että oliko PDF ok ja että haluaisin tietää jos siinä on ollut jotain vikaa ja mitä niin oppisin sitten tekemään entistä parempia peedeeäffiä. Niin kuitenkin aina sanotaan ympäripyoreesti, että se oli hyvä. Onko tää sitten ihan kakkapuhetta painojen puolelta?
Ei varmastikaan se ole kakkapuhetta mutta mun tapauksessa on kyseessä sellaiset tiedostot joihin me laitamme omat kohdistusmerkkimme joiden paikka määräytyy työn mukaan. Ohjausnauhat, sähkösilmät yms. Joten se natiivi tiedosto on helpoiten muokattavissa. Puhumattakaan kuvien korjaamisesta.
On asialla toinenkin puoli. Ainakin meillä, sen jälkeen kun tuotannossa siirryttiin aineistojen lähettämiseen PDF-muodossa, loppuivat esim. fontti-ongelmat, fontit eivät ole korvautuneet väärillä fonteilla yms. Kuvat ovat myös olleet sitä mitä pitääkin, aikaisemmin ei ollut kovinkaan tavatonta, että hires-kuva oli korvautunut lores-kuvalla, tai pahimmassa tapauksessa jollain ihan muulla kuvalla. Syytä oli milloin kenessäkin, se ei tässä nyt olekaan pointti. Itse en ikimaailmassa haluais takaisin natiivitiedostojen ihmeelliseen maailmaan. Varsinkin kun osa painoon lähtevästä tavarasta on tiedostokooltaan 1-2 gigan luokkaa, PDF:nä vähän reilu 100 megaa...
Viimeksi muokannut barcoder, 20.8.2006 klo 22.28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nuo natiivitiedostot on oikeasti sellaisia, mitä ei tarvittis tulla yhtään tuonne painolle. Vaikka niitä pdf-tiedostoja pitää sitten availla, niin ennemmin niin, kuin että pitää sitten kysellä niiden oikeiden kuvien perään, tai fontti puuttuu tms.
Minä olen aina antanut asiakkaan suuntaan palautteen, jos pdf ei ole ollut painettavissa oleva. Ja ei kukaan ole itteensä ottanut palautetta. Olen joka kerralla kertonut, kuinka olisi mahdollista saada siitä tiedostosta sellainen, että se meillä toimii. Eräskin alan vasta-alkaja on parantanut tiedostojensa painoystävällisyyttään joka kerta, kun siitä olen maininnut.
Eri asia ovat sitten nämä vanhat järät, jotka ovat tottuneet siihen, että me automaattisesti parannamme heidän tiedostojaan painoa varten. KOlmeen kertaan ensin pyydetään tiedosto uusiksi, kun ei mene ripiltä läpi ja viimeiseksi rakennetaan lähes koko työ alusta, kun asiakas ei suostu natiivia lähettämään. Ja tunnit merkitään työhön. Ja sitten suureen ääneen ihmetellään, että on se kumma, kun näin paljon nytten maksoi tämä työ, vaikka "valmiina" se painoon laitettiin.
![[:D]](./images/smilies/icon_biggrin.gif "Iso hymy"){kind=icon}
