MarQ kirjoitti:välihuuteluna laitanpa a.w. yrjänän mielipiteen asiasta (cmx'n kysy/vastaa-palstalta):
[7.9.2006]
K: Yrjänä, mitä mieltä olet teologiaa lukeneena suomalaisten uskosta luomisoppiin? Peräti 27% uskoo siihen, heti Turkin ja USA:n jälkeen kolmanneksi eniten maailmassa. Mikä saa ihmiset sekoittamaan tieteen ja uskonnon? Turha perustella sitä siten, että "kaikki on mahdollista, ei voida tietää", koska evoluutioteoria on hyvin laajasti oikeaksi todistettu fakta.
V: Tieteellinen tieto ei ole "faktaa". Se perustuu hypoteesiin, joka tilanteen vaatiessa korvataan paremmin ilmiöt selittävällä hypoteesillä. Usko puolestaan on uskoa eikä sitä voi korvata paremmin ilmiöt selittävällä uskolla. Suomalainen ei sitäpaitsi ajattele samaa kun amerikkalainen kuullessaan sanan luomisoppi.
Itseasiassa tieteellinen tieto on faktaa. Hypoteesi on olettamus jostakin, mutta esim kemia ja fysiikka ovat molemmat kokeellisia tieteitä, joissa hypoteesi täytyy saada kokeilla onnistumaan, ennenkuin siitä tulee niin sanottua faktaa. Eli ei riitä jokin matemaattinen ja numerollinen tarkastelu joillain arvoilla, vaan sama asia pitää saada kokeellisesti todistettua. Teoria taas on sitten jo lähempänä faktaa kuin hypoteesi. Toki teoriatkin voivat muuttua tai kumoutua uusien havaintojen johdosta, mutta...
Osaisiko joku muuten vastata, että jos kerta Jumala on hyvä ja kaikkivoipa ja kaikkitietävä, niin miksi hän laittoi paratiisiin sen viettelysten puun? Jos hän kuitenkin kerta kaikkitietävänä tiesi etukäteen, että hänen kaikkivoivan Jumalan luoma ihminen syö siitä puusta? Miksi Jumala siis teki ihmisestä lankeavan, tai antoi paholaisen vietellä ihmisen, vaikka hän tiesi kaiken tämän etukäteen? Ja nyt sitten pitäisi uskoa tuohon Jumalaan tai muuten joutuu maanalainen paikka. Ei kuulosta mun mielestä kauhean hyvältä tai reilulta Jumalalta.
Ja miksi aina painotetaan sitä, että niin paljon Jumala rakasti, että antoi ainoan poikansa...jne. Kuulostaa jotenkin hienolta ja suurelta uhraukselta, mutta... Jumalahan voisi tehdä itselleen vaikka 10 miljardia uutta poikaa tai tytärtä. Ja pyhän kolminaisuuden mukaanhan Isä ja Poika ovat yksi ja sama, eli Jumala siis jakoi itsensä kolmanteen osaan ja kutsui itseään itsensä poikana ja uhrasi itsensä meidän vuoksi. Ja loppujen lopuksi tämä yksi ja sama pyhä kolmikko on edelleen olemassa, eikä ole mihinkään kadonnut. Mitä uhrausta se siis on, jos ei Jeesus, eli Jumala, eli Pyhä Henki kuitenkaan mihinkään kadonnut? Varsinkin kun tämä uhraus tapahtui sellaisen asian takia, jonka Jumala olisi voinut päättää menevän toisin jo aikoja sitten, eikä ihminen olisi mitenkään syntinen.
Ja kristinuskoa painotetaan armon uskontona, eli ei tarvitse tehdä hyviä tekoja, tai rukoilla 7 kertaa vrk:ssa tai vastaavaa. Mutta silti pitäisi uskoa, muutoin joutuu maanalainen paikka. En minä ole valinnut, että haluan syntyä tänne pallolle. Mutta nyt kun olen syntynyt, niin sitten minun pitäisi uskoa johonkin, jotta en joutuisi iankaikkiseen kärsimykseen. Kuulostaa aikamoiselta kiristykseltä, varsinkin kun Jumala olisi aikaa sitten voinut ehkäistä tämän niin kutsutun syntiinlankeamuksen.
Ei siinä mitään, usko johonkin korkeampaan on sinänsä hyvä asia. Itse olen ollut ns. kristinuskossa. Olen kokenut ns. hetkiä jolloin olen tuntenut Jumalan läsnäolon. Nykyäänkin uskon tämän kaiken taustalla olevan jotain sellaista suurta ja ihmeellistä, jota ihminen ei koskaan tule käsittämään. Mutta en silti ymmärrä miksi juuri kristinusko olisi se ainut ja oikea. Tai mikään muukaan uskonto. Miksi pitäisi mennä juuri jonkin tietyn uskonnon oppien mukaan? Tarkoittaa se sitten hyvien tekojen tekemistä tai Raamatun kirjaimellista uskomista ja yritystä noudattaa sitä. Ja kyllä, kuulun kirkkoon, sillä mielestäni Raamattu ja sitä kautta kirkko levittävät ja opettavat ihan hyviä oppeja ja neuvoja. Niiden avulla ihmiset ovat ns yhteiskuntakelpoisempia.... En vain käsitä mitä armollista on kristinuskon Jumalassa, jos hän itse kerta on syypää siihen, että ihmisestä tuli syntinen.