Linux, toiseksi yleisin käyttöjärjestelmä.

[Forsteiner]

"Timo Jyrinki vertaa Wikipediaa suomalaisen Linus Torvaldsin luomaan Linuxiin, ilmaiseen tietokoneen käyttöjärjestelmään, joka lienee toiseksi yleisin käyttöjärjestelmä Windowsin jälkeen."

Unto Hämäläinen, Kuukausiliite, Lokakuu/2006


Mutupohjaista journalismia?

[Jamac]

Ylelle tai maikkarille ehdotus että seuraava (täysin turhanpäiväinen) puoluekannatusgallup korvattaisiin miltei yhtä turhanpäiväisellä käyttöjärjestelmägallupilla.

[Glen]

"Timo Jyrinki vertaa Wikipediaa suomalaisen Linus Torvaldsin luomaan Linuxiin, ilmaiseen tietokoneen käyttöjärjestelmään, joka lienee toiseksi yleisin käyttöjärjestelmä Windowsin jälkeen."

Unto Hämäläinen, Kuukausiliite, Lokakuu/2006


Mutupohjaista journalismia?

Nuo artikkelit nyt sisältävät asiavirheitäkin aivan suunnattomasti. Se, että GNU/Linux-pohjaiset olisivat maailmalla toiseksi yleisin käyttöjärjestelmä, on lienee aika lähellä totuutta. Mutta moni ymmärtää, että maailmalla on "vain" 3 käyttöjärjestelmää, Windows, Mac ja Linux. Että se tuon artikkelin asiavirheistä.

[kamina]

"Joka lienee" kuvaa jo itsessään ettei hän puhu faktojen, vaan oletuksien pohjalta. Olisi eri asia jos hän mainitsisi sen jotenkin tietona. Mielestäni artikkeli oli ihan mielenkiintoinen, joskin kokonaisuutena mitään sanomaton.

[dogmulder]

[/quote]
Nuo artikkelit nyt sisältävät asiavirheitäkin aivan suunnattomasti. Se, että GNU/Linux-pohjaiset olisivat maailmalla toiseksi yleisin käyttöjärjestelmä, on lienee aika lähellä totuutta. Mutta moni ymmärtää, että maailmalla on "vain" 3 käyttöjärjestelmää, Windows, Mac ja Linux. Että se tuon artikkelin asiavirheistä.[/quote]

Moni luulee että maailmalla on vain yksi käyttöjärjestelmä

Ja muutamat ovat ehkä kuulleet siitä mystisestä ja hankalasta liiiiinuksista.

[Aaaron]

Kyllä Mac varmaan tiedetään, kiitos värikkäiden iMacien, mutta kaipa moni vielä luulee, että Macceja käytetään vain mainostoimistossa tai studiossa.

[dogmulder]

Yle tai maikkari voisi myös tehdä ohjelmasarjan jossa esiteltäisiin eri käyttiksiä ja niiden käyttäjiä.

[harri]

Yle tai maikkari voisi myös tehdä ohjelmasarjan jossa esiteltäisiin eri käyttiksiä ja niiden käyttäjiä.

Kannattaiskohan noita ohjelmaideoita esittää nimenomaan suoraan TV-yhtiöille.

-Harri

[Sälli]

Vähän aikaa sitten uutisoitiin tämän tilaston perusteella, että macin markkinaosuus on laskussa. Tämä tarkoitushakuinen tulos kertoi itse asiassa siitä, että PPC-koneiden osuus on laskussa. Tänä vuonna tilastoon oli nimittäin ilmestynyt "Mac OS":n lisäksi erikeen "MacIntel". Jos ne kuitenkin laskee yhteen, on macin osuus kasvussa ja Windowsin laskussa.

Lokakuu 2005:
Windows 95,75%
Mac 3,87%
Linux 0,30%

Syyskuu 2006
Windows 94,81%
Mac 4,72%
Linux 0,40%

Tässä pitää kuitenkin muistaa, että tuo tilasto on tehty analysoimalla web-sivustojen lokitiedostoja. Iso osa Linuxin käytöstä on nimenomaan palvelinpuolella, jolloin koneella ei paljon surffailla ja se ei näy noissa tilastoissa.

Kertoo kuitenkin jotain perspektiiviä siihen, mikä "lienee toiseksi yleisin käyttöjärjestelmä".

[Juhani L]

Pitää puhua henkilökohtaisten tietokoneiden käyttiksistä. Näin rajataan pois serveripuolen käyttikset ulos. Niitähän ei oikeesti kukaan tavis käytä.

Tältä kannalta jako Win 95 % / Mac 4,5 % / Linux 0,5 % tuntuu ihan järkeenkäypältä. Nykyisessä valossa Linux ei tule valtaamaan alaa muiden kuin 15-25-vuotiaiden miesten keskuudessa. Tuon iän jälkeen joko he alistuvat (=> Windows) tai alkavat nauttia elämästään (=> OS X). 8)

[Glen]

Pitää puhua henkilökohtaisten tietokoneiden käyttiksistä. Näin rajataan pois serveripuolen käyttikset ulos. Niitähän ei oikeesti kukaan tavis käytä.

Tältä kannalta jako Win 95 % / Mac 4,5 % / Linux 0,5 % tuntuu ihan järkeenkäypältä. Nykyisessä valossa Linux ei tule valtaamaan alaa muiden kuin 15-25-vuotiaiden miesten keskuudessa. Tuon iän jälkeen joko he alistuvat (=> Windows) tai alkavat nauttia elämästään (=> OS X). 8)

Auts. Tuon mukaan minun pitäisi sitten "alistua" tai "alkaa nauttimaan".

No, edelleenkin, pilkkoakseni hiuksia, Windows ei ole käyttöjärjestelmä, vaan käyttöjärjestelmäperhe. Aiempi viestini liittyi juurikin tähän epäkohtaan. Tällä hetkellä taitaapi olla, että Windows XP Home on siellä puolella se suosituon. Ja jos noita käyttiksiä ruvetaan rajaamaan noin, niin Windows 2000 ja Windows XP Pro pitäisi myöskin rajata pois. Hyvin harvassa kotikonessa on (laillisesti) jompaa kumpaa noista.
Myöskin mäkipuolella kympin eri versiot on luettava eri käyttöjärjestelmiksi, vaikka ne kuitenkin ovat enemmänkin kehitysversioita. Toisaalta näinhän on myös Microsoftin maailmassa.
Ja sitten on vielä *nix-maailma. Ne kaikki ihanat jakeluversiot GNU/Linuxista, Unixit jne.

Kaikenkaikkiaan edes Microsoftin puolella ei ole "vain" kolmea käyttöjärjestelmää.

[kamina]

Pitää puhua henkilökohtaisten tietokoneiden käyttiksistä. Näin rajataan pois serveripuolen käyttikset ulos. Niitähän ei oikeesti kukaan tavis käytä.

Tältä kannalta jako Win 95 % / Mac 4,5 % / Linux 0,5 % tuntuu ihan järkeenkäypältä. Nykyisessä valossa Linux ei tule valtaamaan alaa muiden kuin 15-25-vuotiaiden miesten keskuudessa. Tuon iän jälkeen joko he alistuvat (=> Windows) tai alkavat nauttia elämästään (=> OS X). 8)

No ennenkuin liikaa miettii "nykyisiä valoja" kannattaa myös miettiä mikä on Linuxin käytettävyys nyt, ja mitä se oli esim. vuosi sitten. Asennus on muuttunut entistä helpommaksi, itseasiassa se on jo helpompaa kuin Windowsin asennus. Oheislaitteet toimivat jo aika hyvin, eikä käyttöjärjestelmän perusominaisuuksien käyttö vaadi siis tietojenkäsittelytieteen maisterin papereita. Sitä on mahdoton ennustaa milloin Linux muuttuu oikeasti riittävän helpoksi käyttöjärjestelmäksi taviksille, mutta ottaen huomioon paljonko asiasta on viime aikoina keskusteltu uskoisin että ensimmäisiä (osx'ää helpompi) asentajia rupeaa pian ilmestymään.

Tuo edellinen kommenttini liittyi nimenomaan siihen että markkinaosuus on nyt suunilleen 95% / 4% / <1%, mutta ei nykytilanne tai historia välttämättä suoraan vaikuta tulevaisuuteen. Tavallisen tallaajan silmissä Linux nähdään hankalana, mutta turvallisena käyttöjärjestelmänä. Jos se yhtäkkiä muuttuukin helpoksi, voi siirtyminen tapahtua yllättävävnkin nopeasti.

Mäkeille ennustan myös aika nousevaa markkinaosuutta, eli ennustan että sekä Osx'n että Linuxin markkinaosuuden kasvu syö nimenomaan Windowsin markkinaosuutta.

[kuriton]

valtiovarainministeriö oli tehnyt selvitystä julkishallinnon työasemakäyttöjärjestelmistä:
hallitseva microsof, linuxin siivu 4,1 % ja Mac OS:n 1.8 % Hallinnoittain suuria vaihteluita, esim. työministeriön alaisissa työasemissa LInux 18,8% käytössä.

oli artikkelia viimosessa Tietokone-lehdessä

[kamina]

Samoin yliopistolla ja kirjastoissa Linux on varsin yleinen käyttöjärjestelmä.

[Galangal]

No ennenkuin liikaa miettii "nykyisiä valoja" kannattaa myös miettiä mikä on Linuxin käytettävyys nyt, ja mitä se oli esim. vuosi sitten. Asennus on muuttunut entistä helpommaksi, itseasiassa se on jo helpompaa kuin Windowsin asennus.

Voi olla. Kenties Linux-käyttäjille rittää, että käyttiksen saa asennettua. Me muut tarvitsemme myös ammattitason ohjelmia, joita Linuxille on edelleenkin tasan nolla, ellemme sitten ole tietokoneanimaatiofirmojen omistajia.

[BlueTide]

No ennenkuin liikaa miettii "nykyisiä valoja" kannattaa myös miettiä mikä on Linuxin käytettävyys nyt, ja mitä se oli esim. vuosi sitten. Asennus on muuttunut entistä helpommaksi, itseasiassa se on jo helpompaa kuin Windowsin asennus.

Voi olla. Kenties Linux-käyttäjille rittää, että käyttiksen saa asennettua. Me muut tarvitsemme myös ammattitason ohjelmia, joita Linuxille on edelleenkin tasan nolla, ellemme sitten ole tietokoneanimaatiofirmojen omistajia.

Osittain samaa mieltä, mutta on huomattava, että suurelle osalle yleisöä riittää paljon vähemmän. Useat ihmiset eivät tarvitse ihmeitä ja tulevat Linuxin ilmaisohjelmilla ihan hyvin toimeen vaikka ne eivät olisikaan kaupallisten tasolla. Lisäksi nykyisten distrojen joukosta löytyy jo ihan käyttökelpoisiakin. Ei välttämättä parhaita mahdollisia käytettävyydessään, mutta ihan tarpeeksi hyviä monelle pulliaiselle.

Ja lisäksi on muistutettava, että Linuxille saa mm kaupallisia graafisia/video sovelluksia jotka pesevät mäkin vastaavat mennen tullen käyttötarkoituksessaan. Lisäksi löytyy myös muuta *ammatti*tason softaa, ei tosin välttämättä juuri siltä alalta mitä me kaikki muka tarvitsemme.

Eli asia ei ole noin mustavalkoinen kumpaankaan suuntaan. Toki olen samaa mieltä, että Linuxin ohjelmatarjonnassa on ainakin itselleni kovin vakavia puutteita. Se vaan ei tarkoita että tämä olisi olellista kaikille muille.

[Glen]

Voi olla. Kenties Linux-käyttäjille rittää, että käyttiksen saa asennettua. Me muut tarvitsemme myös ammattitason ohjelmia, joita Linuxille on edelleenkin tasan nolla, ellemme sitten ole tietokoneanimaatiofirmojen omistajia.

...
Ja lisäksi on muistutettava, että Linuxille saa mm kaupallisia graafisia/video sovelluksia jotka pesevät mäkin vastaavat mennen tullen käyttötarkoituksessaan. Lisäksi löytyy myös muuta *ammatti*tason softaa, ei tosin välttämättä juuri siltä alalta mitä me kaikki muka tarvitsemme.

Eli asia ei ole noin mustavalkoinen kumpaankaan suuntaan. Toki olen samaa mieltä, että Linuxin ohjelmatarjonnassa on ainakin itselleni kovin vakavia puutteita. Se vaan ei tarkoita että tämä olisi olellista kaikille muille.

[yleistys] Linux on huono ympäristö, koska sinne ei saa ammattitason ohjelmia[/yleistys]
[yleistys2]Mäkin käyttäjät ovat elitistejä, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia[/yleistys2]

Nuo kaksi yleistystä ovat yhtä tosia. On totta, että Adoben sovelluksista vain Reader ja Flashplayer löytyvät linux-maailmaan. Mutta on myös totta, että Autodeskin Mayaa ja MainConseptin MainActoria pidetään alansa hyvinä sovelluksina. Molemmat löytyvät linuxille.

Mutta, antaakseni tälle keskustelulle oman mielipiteeni (taas) ja kehittääkseni sitä eteenpäin, totean seuraavaa. Alunperin rajattiin käyttöjärjestelmiä peruskäyttäjän näkökulmasta, jolloin serverikäyttikset jäivät pois laskuista. Samoin perustein myös ammattisovellukset tulisi jättää pois laskuista. No, näin ei kuitenkaan täällä foorumilla voi tehdä, koska joku aina jossakin vaiheessa nostaa esille, miten Adoben Photoshoppia ei saa linuxille. Ja ilman PhotoShoppia ei voi tehdä mitään ammattitasoisia taittoja. Tähän voinen antaa eriävän mielipiteen. Ystäväni, vannoutunut linux-mies, on taittanut useampia esitteitä, kuvallisia, täysin linux-sovelluksin. Ilman Adoben tukea. Ja painojälki on ollut ihan yhtä hyvä, kuin millä tahansa taitto-ohjelmalla.

Minun mielestäni ammattiohjelmiston tekee se, miten sitä osaa hyödyntää. Myönnän itse, että osaan hyödyntää huomattavan paljon paremmin InDesigniä kuin Scribusta, mutta ystäväni tekee taas toisinpäin. Eroina noilla kahdella on se, että Scribus on toiminnoiltaan jotakin PageMaker 5.0 ja InDesign 1.0 välissä. Ja muistelisin, korjatkaa jos olen väärässä, että noilla kahdella ohjelmalla on tehty ammattitasoisia taittoja.

Se, että linux-ympäristöön ei löydy esimerkiksi Adoben ohjelmistoja, joita me osaamme käyttää, ei meinaa, ettei sinne löydy yhtään ammattitasoista taitto-, kuvankäsittely- tai editointisoftaa. Se vain meinaa, ettei niitä softia osata käyttää. Ja käyttöliittymä on suurin kompastuskivi noissa sovelluksissa linux-puolella.

Olipas pitkä postaus.

[BlueTide]

Se, että linux-ympäristöön ei löydy esimerkiksi Adoben ohjelmistoja, joita me osaamme käyttää, ei meinaa, ettei sinne löydy yhtään ammattitasoista taitto-, kuvankäsittely- tai editointisoftaa. Se vain meinaa, ettei niitä softia osata käyttää. Ja käyttöliittymä on suurin kompastuskivi noissa sovelluksissa linux-puolella.

Ja kaikki eivät kaipaa graafisia (photoshop jne) ohjelmia alunperinkään. Niitäkin immeisiä on. Tuli vaan mileen kun en ensimmäisessä spostauksessani tajunnut paremmin tätä korostaa.

[Galangal]

Ja kaikki eivät kaipaa graafisia (photoshop jne) ohjelmia alunperinkään. Niitäkin immeisiä on. Tuli vaan mileen kun en ensimmäisessä spostauksessani tajunnut paremmin tätä korostaa.

Niinhän niitä immeisiä on. Itse esim. lähinnä tarvitsen 3D CAD-ohjelman, GIS-ohjelman ja tavalliselle immeiselle käyttökelpoisen tietokannan. (No, käyttökelpoista GISiä ei ole enää Macintoshiinkaan...)

En kuitenkaan aivan ymmärrä, mihin Glenin "peruskäyttäjän näkökulma" perustuu - tai mikä on peruskäyttäjän määritelmä. Miksi ammattikäyttäjien sovellustarpeet eivät olisi yhtä valideja kuin kotikäyttäjien?

[Glen]

En kuitenkaan aivan ymmärrä, mihin Glenin "peruskäyttäjän näkökulma" perustuu - tai mikä on peruskäyttäjän määritelmä. Miksi ammattikäyttäjien sovellustarpeet eivät olisi yhtä valideja kuin kotikäyttäjien?

Peruskäyttäjän määritemäni perustui tähän olettamukseen.

Pitää puhua henkilökohtaisten tietokoneiden käyttiksistä. Näin rajataan pois serveripuolen käyttikset ulos. Niitähän ei oikeesti kukaan tavis käytä.

Ja saman olettamuksen perusteella rajasin pois ammattikäyttäjien sovellustarpeet.

Toisaalta graaffisen puolen ammattilaisen sovellustarpeisiinhan otin kantaa. Vai jäikö se minulta selittämättä tuossa aiemmassa viestissäni?

Ja kaikki eivät kaipaa graafisia (photoshop jne) ohjelmia alunperinkään. Niitäkin immeisiä on. Tuli vaan mileen kun en ensimmäisessä spostauksessani tajunnut paremmin tätä korostaa.

Pyydän anteeksi, jos olen tarkoittamattani jättänyt huomioimatta sitä tosiasiaa, etteivät kaikki niitä graaffisia sovelluksia tarvitse. Minä niitä tarvitsen, joten viestini pohjautui minun omiin kokemuksiin.

[BlueTide]

Pyydän anteeksi, jos olen tarkoittamattani jättänyt huomioimatta sitä tosiasiaa, etteivät kaikki niitä graaffisia sovelluksia tarvitse. Minä niitä tarvitsen, joten viestini pohjautui minun omiin kokemuksiin.

Ei tarvitse anteeksi pyydellä, jos mä tätä ketjua oikein tulkitsen niin me taidetaan(?) olla muutenkin samoilla linjoilla.

[kamina]

No ennenkuin liikaa miettii "nykyisiä valoja" kannattaa myös miettiä mikä on Linuxin käytettävyys nyt, ja mitä se oli esim. vuosi sitten. Asennus on muuttunut entistä helpommaksi, itseasiassa se on jo helpompaa kuin Windowsin asennus.

Voi olla. Kenties Linux-käyttäjille rittää, että käyttiksen saa asennettua. Me muut tarvitsemme myös ammattitason ohjelmia, joita Linuxille on edelleenkin tasan nolla, ellemme sitten ole tietokoneanimaatiofirmojen omistajia.

Ilmeisesti sinulla ei ole juurikaan kokemuksia Linuxista, ennakkoluuloja senkin edestä.

Monet ihmiset valitsevat Windowsin ennemmin kuin OsX'n juuri mainitsemastasi syystä, tosiasia on että 95% ihmisistä pärjäisivät (ohjelmien puolesta) hyvin millä tahansa näistä valinnoista. Applessa ohjelmien asennus on maanalaisen paikan helppoa, mutta useimmissa Linux distroissa se on vielä helpompaa. Ohjelmien saatavuudesta voidaan olla montaa mieltä.

Vaikka joku Photoshop onkin standardi kuvankäsittelyohjelma, ja käytän sitä mielelläni itsekin, on Gimp ehdottomasti toisiksi paras ohjelma. Kyllä kuvankäsittelykin onnistuu Linuxilla ihan hyvin, olettaen että on valmis oppimaan (photoshopista) kokonaan uuden työskentelytavan.

Tottakai on asioita joita Linuxilla ei voi tehdä, mutta ne ovat aika harvassa, ja liittyvät joihinkin erittäin spesifisiin asioihin.

edit:

Perusasetuksien muuttaminen on Applella huomattavasti helpompaa kuin kenelläkään muulla, mutta jos halutaan ruveta tekemään isompia asetusten muutoksia (jotka eivät löydy suoraan system preferencestä) menee homma yleensä huomattavasti vaikeammaksi kuin Linuxilla tai Windowsilla. OsX on kuitenkin normaalissa käytössä ehdottomasti helpoin käyttis.

[Forsteiner]

Ja ilman PhotoShoppia ei voi tehdä mitään ammattitasoisia taittoja. Tähän voinen antaa eriävän mielipiteen. Ystäväni, vannoutunut linux-mies, on taittanut useampia esitteitä, kuvallisia, täysin linux-sovelluksin. Ilman Adoben tukea. Ja painojälki on ollut ihan yhtä hyvä, kuin millä tahansa taitto-ohjelmalla.

Mitenköhän Linuxin ohjelmat suhtautuvat eri grafiikkaohjelmien tiedostomuotoihin? Saako Linuksin softilla auki Freehandin tai Illun tiedostoja? Miten Gimp suhtautuu väriprofiileihin? Olen järjettömän ennakkoluuloinen Linuxin grafiikkasoftia kohtaan. Jos Linuxilla pystyy taittoja tekemään, ei kerro vielä mitään workflown mielekyydestä, eikä tuotannon tehokkuudesta. Olen kuullut, että joku on taittanut esitteitä Excelilläkin.

[Galangal]

Ilmeisesti sinulla ei ole juurikaan kokemuksia Linuxista, ennakkoluuloja senkin edestä.

Ei ole ennakkoluuloa, kun tietää, että Linuxille ei ole CAD-ohjelmia tai mielekkäästi käytettävissä olevia tietokantaohjelmia. Tosin myönnän, etten lainkaan ymmärrä Linuxin ja "open coden" ideaa. Käyttöjärjestelmä ei ole mikään suuri kustannus, ilmaiset ohjelmat tuppaavat enimmäkseen olemaan hintansa arvoisia.

Monet ihmiset valitsevat Windowsin ennemmin kuin OsX'n juuri mainitsemastasi syystä, tosiasia on että 95% ihmisistä pärjäisivät (ohjelmien puolesta) hyvin millä tahansa näistä valinnoista. Applessa ohjelmien asennus on maanalaisen paikan helppoa, mutta useimmissa Linux distroissa se on vielä helpompaa. Ohjelmien saatavuudesta voidaan olla montaa mieltä.

Ensinnäkin, tuo Windows-Mac kysymys on ihan eri juttu, koska se perustuu vääärinkäsitykseen. Muutamaa erikoisalaa lukuunottamatta Macintoshiin saa ammattitasoisia ohjelmia.

Toiseksi, 95% on luultavasti suuresti liioiteltu, jollei sitten puhuta pelkistä kotikäyttäjistä.

Kolmanneksi, käyttöjärjestelmän ja ohjelmien asennuksen helppous on kaikenkaikkiaan hyvin heikko peruste valinnalle - vähän kuin ostaisi auton sillä perusteella, miten helppoa se ostaminen on. Ainakaan minä en asentele käyttiksiä tai ohjelmia kovinkaan usein ja sikäli on ihan sama, tehdäänkö se raahaamalla vai jollain InstallShieldillä.

Säätämisestä en tiedä mitään. En säätele tietokoneitani enkä tuunaa autoani.

[Jamac]

Tosin myönnän, etten lainkaan ymmärrä Linuxin ja "open coden" ideaa. Käyttöjärjestelmä ei ole mikään suuri kustannus, ilmaiset ohjelmat tuppaavat enimmäkseen olemaan hintansa arvoisia.

Kysymys ei ole ollenkaan hinnasta Open Sourcessa. Se on numero yksi mikä kannattaa ymmärtää.

Kyse on siitä, että kaikille annetaan mahdollisuus. Kyse on palvelujen myynnistä. Kyse on siitä, että tieto ja teknologiat on vapaasti käytettävissä, opiskeltavissa ja paranneltavissa. Tämä antaa kilpailuvapauden avoimilla markkinoilla. Open Sourcessa on kyse puhtaasta kilpailun vapaudesta. Ketään toimijaa ei voi kukaan estää kilpailemasta toisten kanssa.

Linux ja Open Source ei millään tavoin liity siihen etteikö LInuxiin saisi ei-Open Source -ohjelmia. Se ei vaan ole taloudellisesti järkevää esim Adoben ohjelmien kannalta. Muuten ne olisi jo tehty.