Kultamurhat ja minä

Repe Ruutikallo · 20.10.2006 klo 10.52

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2006101 ... 9_uu.shtml

Olen aina kokenut nämä rikokset itselleni läheisiksi. Selitän lyhyesti, miksi.

Kaverini ja minä olimme vuonna 1985 valokuvausliikkeille järjestetyllä Keski-Euroopan matkalla. Mukana oli myös jutussa mainittu helsinkiläinen liikemies JK. Pariisissa söimme ostereita, mutta liikemies kieltäytyi. Hänen mukaansa niistä voi saada hengenvaarallisen pöpön, jolle Suomessa ei mahdeta mitään. No, me ostereita syöneet elää kitkutamme yhä, mutta liikemies sai viisi vuotta myöhemmin kuulan niskaansa. Lehtitietojen mukaan hän saattoi olla tajuissaan parikin tuntia, ennen kuin kuoli. Karsea loppu.

Kun joskus katsoo tuolta matkalta otettuja kuvia, liikemies JK:n kohdalla tulee aina sama epätodellinen olo. Pieniä riskejä hän ei ottanut, mutta suuria näköjään hyvinkin. Yksi niistä oli sitten sekä suurin että viimeinen.

ERA · Viesti Kirjoittaja **ERA** » 20.10.2006 klo 20.37

Muistan tapauksen. Itselläni on tosin vain tietoa silloisen lehtikirjoittelun pohjalta.
Aika ikävää kohdallasi, että noin sattui. Karmea stoori.

Repe Ruutikallo · 20.10.2006 klo 20.58

Ei sentään JK:n kaa kamuja oltu. Omalaatuinen tyyppi, vähän hiljasen puoleinen, ei kovin ulospäinsuuntautunut. Mutta onhan se niin, että kukapa voi sanoa istuneensa sittemmin erittäin raa'asti murhatun ihmisen vieressä ja vaihtaneensa muutaman sanankin. Aika harva. Ei semmoista kokemusta kuitenkaan erityisemmin kaipaa kohdalleen. Näin vain kävi. (Ostereittenkin osalta kyllä riitti.)

ERA · Viesti Kirjoittaja **ERA** » 20.10.2006 klo 21.06

Jees. Joskus noita kohdalle tulee. Ja vaikka noin vähemmänkin olisi
tavannut tms kohdannut, niin kyllä se vähän eri tavalla iskee kun tuollaisen
uutisen sitten lukee...

Repe Ruutikallo · 20.10.2006 klo 21.24

Itse asiassa uutisesta en hoksannut mitään. Kaveri sitten kertoi, kuka olikaan toinen uhri. Silloin en enää liikkunut fotoliikepiireissä, joihin JK kuului ja joista taas hän ensi käden tietonsa sai. Otettiin siinä sitten perskännit asian päälle ja muisteltiin reissua sekä JK:ta sen verta mitä muistettiin.

TheKraken · Viesti Kirjoittaja **TheKraken** » 21.10.2006 klo 8.00

Täytynee tähän kirjoitella hieman omaa vastaavaa kokemusta, mutta en kehtaa omaa topiccia aiheelle avata.

Tapahtui tuossa kuutisen vuotta sitten: Olin juuri muuttanut pois kotoa ja asustelin luokkatoverini vanhempien omakotitalon vintillä olevassa yksiössä. Kyseinen kämppä ei sisältänyt keittiötä, vanha talo kun oli ja vintin remppa vielä kesken, joten käyttelin alakerran keittiötä ja söin myös kyseisen perheen kanssa lähes päivittäin.

Eräänä viikonloppuna perheen äidin sisko toi uuden mieskokelaansa päivälliselle. Erittäin mukava mies ensivaikutelman mukaan. Siinä tuli syötyä ja juotua ja jutusteltua.

Meni muutama viikko, ellei kuukausi ja siinä satunnaisesti törmäsimme aina silloin tällöin. Yhden viikonlopunkin sisko miehineen asusteli lapsenvahtina samaisessa talossa.

Viikko tämän jälkeen luen Iltalehden lööpin joka kulki jokseenkin näin: "Mies ampui asekauppiaan omalla aseellaan" tai jotain vastaavaa. Tästä oli paljon juttua silloin viikon pari. Kyseinen ampuja sattui olemaan tuo, mielestäni mukava, miekkonen. Ei kuulemma ollut ensimmäinen uhri ja olipa mies myös minullekin esittäytynyt tekaistulla nimellä. Hän siis oli keltaisesta pörssistä katsonut pistoolin itselleen ja kaupantekohetkellä heittänyt patruunan pesään ja ampunut myyjän kyselemättä kotiinsa. Poliisi sai hänet kiinni muistaakseni auton tuntomerkkien perusteella.

Täytyy myöntää, että tuo pisti hieman ajattelemaan.

Repe Ruutikallo · 21.10.2006 klo 8.26

You won, TheKraken. Söit mukavan murhaajan kaa samassa pöydässä. Miekkosella oli siis takana henkirikos tai -rikoksia, joista ei ollut jäänyt kiinni? Hyytävää!

Me mukavat miekkoset ei olla aina sitä mitä annamme olettaa. Ei mukavat naikkosetkaan aina ole. Onneksi sentään useimmiten.

Onneksi nää ei tartu. Minusta ei tullut murhattua (ainakaan vielä) eikä sinusta murhaajaa (tuskin tuleekaan). Kerranhan ollaan nähty, ja olispa ollut ikävää jos olisit ampunut mut sen kauppamme kunniaksi. Todella pashaa huumoria, myönnän.

Kummassakin tapauksessa siis kyseessä ampuminen ja harkinta; kovanpuoleista rikollisuutta eikä mitään kännikalojen kinasteluja.

TheKraken · Viesti Kirjoittaja **TheKraken** » 21.10.2006 klo 8.43

Repe Ruutikallo kirjoitti:You won, TheKraken. Söit mukavan murhaajan kaa samassa pöydässä. Miekkosella oli siis takana henkirikos tai -rikoksia, joista ei ollut jäänyt kiinni? Hyytävää!

Sitä en muista oliko rötökset aiemmin tullut istuttua, vai eikö niistä oltu jääty kiinni, mutta kuitenkin niitä kuulemma oli ollut.

On se elämä kyllä välillä aika jänskää.

EDIT: Niin pitää se vielä tämän kyseisen miehen naikkosen tueksi sanoa, että hänkään ei ollut tietoinen mistään tällaisesta ja mies oli tosiaan hänellekin väärällä nimellä esittäytynyt. Sillä oli henkkarit ja kaikki, kuitenkin.

mestari hiltunen · 21.10.2006 klo 13.07

"Hank"

Aika pitävä cover story..

Saunatonttu · Viesti Kirjoittaja **Saunatonttu** » 21.10.2006 klo 14.32

mestari hiltunen kirjoitti:"Hank" Aika pitävä cover story..

Hans, nusnus

On tosiaan aika pitävä, keksii päästään jonkun tyypin joka teki kaiken ja otti vielä puolet rahoista

cubisti · Viesti Kirjoittaja **cubisti** » 21.10.2006 klo 16.54

No eikös se Jorma Palokin kuolemaansa saakka väittänyt, että Bodomin murhaajakin oli joku "Hans". Tiedä vaikka olis ollutkin, kun kerran Nissekään niitä kavereitaan ei nyt sitten pistänyt kylmäks.

JAK · Viesti Kirjoittaja **JAK** » 21.10.2006 klo 17.10

cubisti kirjoitti:No eikös se Jorma Palokin kuolemaansa saakka väittänyt, että Bodomin murhaajakin oli joku "Hans". Tiedä vaikka olis ollutkin, kun kerran Nissekään niitä kavereitaan ei nyt sitten pistänyt kylmäks.

Ai Nisse ei pistänyt jengiä kylmäksi? Uskokoon ken haluaa.