Pbman kirjoitti:Ekonomilla on enemmän pointseja kuin tradenomilla, mutta kuten sanoin niin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tradenomi on käynyt saman 300 pistettä opintoja kuin ekonomikin. Lisäksi hänellä on vähintään kaksi ja puoli vuotta oman alansa työkokemusta. Miltäs kuulostaa? Varsinaisesti AMK-koulutuksen onkin tarkoitus tuottaa porukkaa niihin tehtäviin johon maisterit ovat pääsääntöisesti ylikoulutettuja. Sama tilanne on kaikilla aloilla: lääketied/hoitoala, inssit, kaupan ja hallinnon ala, jne. Ylempi AMK-tutkinto on sitten extraa osalle porukasta.
Huomioithan että myöskään yliopiston ei tänä päivänä kuulu automaattisesti tuottaa maistereita vaan jokaisen tulee suorittaa kandi ennen sitä. Tarkoitus on että osa porukasta siirtyy siinä vaiheessa työelämään eikä hanki turhaa koulutusta. Tradenomilla on muuten enemmän pisteitä kuin kauppatieteiden kandilla vaikka tutkinto on saman tasoinen alempi korkeakoulututkinto.
AMK ei ole leikkikorkeakoulu. Opetuksesta vastaa laaja kirjo alojensa asiantuntijoita, suurin osa yritysmaailmasta tulleita. Koulutustaso vaihtelee ja löytyy niitä tohtoreita AMK:stakin. Opetuksessa en pitäisi tärkeänä luennoitsijan koulusta vaan kokemusta ja asiantuntemusta eli sitä mitä hänellä on sanottavaa ja kuinka se esitetään. Ainakin valtsikan huuhkajilla olisi tuossa aika paljon parannettavaa.
Tradenomit kuuluvat liittonsa kautta AKAVAan jota en pitäisi suorittavan työn porukkana. Omaa tradenomipaikkaani haki aikoinaan 2000 hakijaa, 78 pääsi sisään. (luvut voit tarkistaan Turun AMK: nettisivuilta.) En sanoisi että aivan kaikki saivat koulupaikkansa. Olen istunut myös kauppakorkean pääsykokeissa, päässyt sisään ja lukenut apron valtiotieteistä ja voin vakuuttaa että ne olivat yhdellä tavalla helppoja: lukeminen on ainoa mitä tarvitaan. Kuka tahansa joka osaa lukea ja on tarpeeksi kyllästynyt elämäänsä pääsee kauppakorkealle opiskelemaan ja pärjää opinnoissaan. Työelämässä tämä kauhtuneeseen villapaitaan pukeutunut apaatikko ei pärjää. AMK:ssa menestyminen vaatii ainakin meillä Turussa sosiaalisia taitoja, esiintymiskykyä ja reilusti aivoja. Valmistuneilla on sekä teoriatietoa että käytännön työkokemusta. Miksikö en ole valtiotieteellisessä vaan valmistumassa tradenomiksi? Koska minulla oli elämä, meni vain pari vuotta huomata se.
Sulta tulee ihan fiksua tekstiä. Vaikka tää nyt jo on luisunut täysin offtopik linjalle, niin vastaan silti.
Ulos aiheesta menee juu, mutta jatketaan nyt hetki kun kerran on fiksua keskustelua.
Ensinnäkin amk on systeeminä kyseenalainen. Se koittaa olla korkeakoulu, mutta osalta koulutusaloilta on kuitenkin erittäin ammatiorientoitunut. Sielä ei tutkita mitään (vaikka lain mukaan pitäisi), joten sen opetuskaan ei useimmiten edusta alansa viimesimpiä näkemyksiä. Sanot, että yliopistoissa pärjää lukemalla, Amkissa pärjää tekemällä tehtävät ja opettelemalla asiat, eli samasta asiasta on kyse,ilmentyvät vain eri muodoissa. AMK:n suurin ongelma on niiden vaihteleva opetuksen taso sekä huonosti manageroitu koulutusjako. Itse olisin päässyt lukeamaan tradenomiksi kolmeen eri amk:n lukiosta päästyäni. Olin lukiossa keskitasoa (eli magnan paprut).
AMK:ssa ei tehdä tiedettä eikä kuulukaan tehdä. AMK-laki:
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
AMK:n tutkimus- ja kehitystyö näkyy esimerkiksi päättötöissä, jotka yleisimmin ovat juuri tutkimus- ja kehitysprojekteja seudun yrityselämälle. Varsinaista tiedettä ja uutta tietoa AMK:lla ei tehdä vaikka kyllä esimerkiksi asiakaskäyttäytymisestä tehdyt päättärit sitä jo jossain tapauksissa olisivat jos työ vain olisi laajempi.
Mitä tulee ammattiorientoituneisuuteen niin puhuisin enemmän työelämälähtöisyydestä. Sitä AMK on ja haluaakin olla. Toisaalta tänä päivänä tulee ehkä haudata ajatus lajitella töitä ja kouluja työn suorittavuuden perustella, sillä jokainen meistä toivottavasti tekee töissä oikeasti jotain. Yliopiston puolelta esimerkiksi lääkäri-, opettaja- tai tulkkikoulutus ovat käsitykseni mukaan aika ammattiorientoituneita ja hyvinkin suorittavia töitä. Pitäisikin katsoa yrityksen organisaatiota jossa AMK tai yliopisto poppoota ei pitäisi löytyä alimmalta tasolta. Myös jo mainitsemani ammattiliitot jaottelevat töitä fiksusti, lähinnä koulutustuntien mukaan. Toki jokaisen yksilön oma kunnianhimo ratkaisuu loppupeleissä työllistymistä: kaupan kassalla ja työttöminä on paljon tuoreita AMKlaisia kuin myös vastavalmistuneita maistereita. Kummankaan uran huippuhetkiä tuo ei varmasti ole.
Väitän että AMK:ssa menetyminen vaatii erittäin hyviä sosiaalisia taitoja ja niitä siellä myös opiskellaan aikas paljon. Läpi pääsee toi helpommallakin.
On todella hienoa jos pidät teidän amkin opetuksen tasosta, oman ja lähipiirin kokemukset ovat olleet ihan päinvastaiset. Toki joskus eteenosuu helmiä, mutta usein ei ole voinut puhua edes asiantuntijoista. AMK:n problemattiisuus korostuu sen toiminnan pyörittämisessä. AMKhan elää tutkintoon koulutettujen määrästä. Tämä johtaa helposti koulutuksen lepsuuntumiseen etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Tästä tietysti kärsivät kaikki, ja johtaa siihen että tutkintonimikkeen suorittanut voi yhtähyvin olla lidlin pikkupomo kuin kassakin.
Pienten etätoimipisteiden ongelmat ovat AMK:jen tiedossa ja toimipisteitä lakkautetaankin kovaa vauhtia. Ne syntyivät AMK-järjestelmän perustemisen yhteydessä palvelemaan juuri laissa mainittua alueellista kehitystä. Ikävä kyllä alueellinen vetovoima ei ole kehittynyt kuten ounasteltiin ja osaajat eivät työllisty noille koulupaikkakunnille tai niiden ympäristöön. Toisaalta pitää huomioida että koulujen ja niiden yksiköiden tasoerot eivät ole tuntemattomia yliopistokentälläkään, ei Suomessa, Ameriikoissa tai Englannissakaan. Suuret työnantajat tietävät että Mikkelin yksikkö nyt ei vain yksinkertaisesti ole parasta mitä Helsinkin kauppakorkea tarjoaa, sama taitaa osua esimerkiksi Mäntän tradenomikoulutukselle.
Yliopiston tukintorakenteella ei ole mitään yhteyttää tekstiisi. Kandia käytetään jotta tutkinnosta saadaan yleiset standardit täyttävä, ja jotta ihmiset valmistuisivat nopeammin ja pätevämmin -> kaksarit hankalampia. Yliopistoihin haetaan suorittamaan maisterin ja kandin tutkintoa, vain poikkeustapauksissa pelkästään toista niistä.
Pari vuotta eteenpäin niin uskon että asiat muuttuvat. Entistä useampi tulee käyttämään hyväksi mahdollisuutta syystä tai toisesta "keskeyttää" opinnot ja saada tutkinto kuitenkin. Jännäähän on myös se että tradenomina olen oikeutettu hakemaan samoihin maisteriohjelmiin kuin kanditkin, molemmilta edellytetään opintojen soveltuvuutta samoin kriteerein. Tämä tulee arvausteni mukaan sotkemaan koulutuspakkaa entisestään.
Mun mielestä puhuit ittesi vähän pussiin: Jos opettajien tulee olla asiantutevia niin miten niitä voi olla enemmän samoja teorioita vuodesta toiseen opettavassa amk:ssa kuin jatkuvasti tiedettä kehittävässä ja tutkivassa yliopistossa? Itse olen nähnyt kahdessa amk:ssa opettajina henkilöitä jotka olivat pitkälle koulutettuja. Kuitenkin aika useasti on jäänyt sellainen maku, että he ovat olleet tienaamassa helppoja rahoja, eivät opettamassa kriittistä juttua jonka minun olisi ollut aivan pakko saada tietää.
Meinaat että yliopistolla perusopetus muuttuu koko ajan ja AMK:ssa pysytään paikallaan? Aivan samoin kun yliopistolla opetaan joka vuosi Aristotelen vaikutuksesta valtioteorioihin niin AMK:lla käydään Adam Smithin vaikutus kauppatieteisiin. Toisaalta yliopistolla kuulee viimeisimmän tiedon mustien aukkojen synnystä ja amk:lla käy Nokian HR-pomo kertomassa heidän henkilöstöpolitiikastaan tai bioinssit kuulevat oman alansa uusimmat jutut. Molemmissa siis tarjoillaan niin se muuttumaton perusopetus kuin se uusin tietokin. Opettajien lukumääristä en sano mitään kun en tiedä numeroita.
Jos sallit, haluaisin kuulla lisää tosta ratkasusta, että olet vaihtanut kauppakorkeasta AMK:hon. Et ainakaan mielipiteidesi ja kirjoitustesi perustteella kuullosta lainkaan normaalilta amk-tapaukselta. Ehkäpä amk-tutkinnon suorittaneilla eniten ratkaisee oma panos. Tradenomi voi hyvinkin olla se kaupan kassa, tai kuten entisessä duunissani: tietojen käsittelijä. Toisaalta, onpa vastaan tullut erittäin vastuullisissakin asemissa olleita entisiä amkilaisia.
Sanotaan vaikka niin että tiedän kuinka ja miksi yhteiskunta on syntynyt ja se antaa hyvän pohjan omalle pohdinnalleni aiheesta. (Lopputuloksena masentua kaikkeen ja muuttaa yksin metsään erakoksi, terveisiä Linkolalle) Se on todella mielenkiintoinen ja kiva harrastus, mutta en keksi ainuttakaan millään tavalla tyydyttävää työtehtävää jossa tuota tietoa tarvitsisin.
Toinen esimerkki löytyy esimerkiksi Venture Cup -liikeideakilpailun avauksesta viime vuodelta. Suorana Helsingistä lähetetyssä videostreemissä Helsingin kauppakorkean vanha setä selitti tusinan kalvon kanssa jotain mistä kukaan ei tajunnut yhtään mitään. Se varmaan käsitteli ostamiseen liittyvän tarpeen syntyä ja sen vastaavuutta tarjonnan mahdollisuuteen. Helsingin vaiettua Turun kauppakorkean tyyppi käynnisti piirtoheittimen ja herätteli uinuvan luentosalin sanoen että mennään me vähän käytännönläheisempään asiaan. Taululle heijastui otsikko: "Mistä hyvät liikeideat syntyvät". Kyse on siis näkökulmien eroista: teoriesta ja käytännöstä.
Olen yksinkertainen ihminen joka rakastaa matematiikkaa koska se on niin yksinkertaista ja loogista. Samalla en yrittäjänä ymmärrä miksi jostain kuluttajan ja kauppiaan vuorovaikutuksesta pitää tehdä niin pirun hankalaa. Tässä tullaan AMK:n ja yliopiston tutkimuksen eroihin: AMK tutkii esimerkiksi kyselemällä tai empiriaa havainnoimalla miten ja miksi jotakin tapahtuu. Teoreettisimmillaan puhutaan kenties sosioekonomisen aseman merkityksestä. Yliopisto lähtee liikkeelle teoreettisista käyttäytymismalleista, rahan merkityksestä ihmiselle ja vasenkätisyyden syistä. Ollaan hyvin kaukana siitä miksi ihminen ostaa ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Siksi minä opiskelen AMK:ssa enkä yliopistolla. Siksi minä olen yrittäjä, en tutkija.
AMK:sta tulee monenlaista porukkaa, mutta niin tulee yliopistoltakin. Osa humanisteista näyttääkin jo siltä että eivät varmaan osaa nimeäänkään kuin latinaksi. Toisaalta esimerkiksi meillä on monia parikymppisiä merkonomeja jotka ovat jo nyt pätevämpiä ja ennen kaikkea sosiaalisesti taitavampia kuin moni 30v ekonomi. He saavat minut joka kerta katumaan että menin lukioon: tiedän miten Suomen kallioperä on syntynyt, osaan tunnistaa 30 kotimaista vesilintua, tiedän luolateorian ja olen nähnyt miten DNA:n kaksoiskierre rakentuu, mutta mitä hittoa minä teen noilla tiedoilla? Sen sijaan voisin osata kirjanpitoa paljon paremmin kuin mitä nyt osaan
![Hymy [:)]](./images/smilies/icon_smile.gif)