Opinnäytetyön kirjoittaminen Macilla

[adjpg]

Tätä keskustelua lukiessani alkoi vähän ärsyttämään.
Itse kirjoitan jonkin verran, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Kun kirjoitan tietokoneella itse käytän MS Wordia, mm. seuraavista syistä:
- Minun ei tarvitse kuin kirjoittaa....turhat koodit jne voi unohtaa. Ja ajatuskin että rivin vaihto Enterin löynnin sijaan olisi joku koodin pätkä kuten ohjelmointikielissä (joita myös tulee käytettyä) tuhoaa koko kirjoittamisen inspiraation.
- Tietokone oikolukee tekstit puolestani (näin tietokoneen kuuluu toimia, siis sen tulee auttaa minua, eikä minun sitä).

Itse en ole mikään MSHATE fanaatikko, vaikka itse en Windowsista (käyttöjärjestelmänä) pidäkään (kannattaa muistaa että se elättää monta suomalaista mikrotukihenkilöä) niin se ei tee Wordista huonoa. Ja toinen kuka käskee tallentamaan kirjoittamansa tekstit Wordin doc-muotoon? Itse käytän cmd-c ja cmd-v yhdistelmää aika usein. 8)

[eskofot]

Tätä keskustelua lukiessani alkoi vähän ärsyttämään. [:(]
Itse kirjoitan jonkin verran, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Kun kirjoitan tietokoneella itse käytän MS Wordia)

Itse tein omani Wordillä, oli se tuskaa. Hidas se on, jos käyttää grafiikkaa ja fontteja ja tyylit takkuavat. Olisi ehkä pitänyt tehdä Indesignilla, osaahan sekin alaviitteet. En tosin muista osasiko silloin. Mellel kiinnostaa.

[frissy]

Itse tein wordilla, ja hermothan siinä menee. Tosin, uuden opettelu + opinnäyte niin olisi mennyt hermot vielä enemmän

Pistää vain tyylit kuntoon niin oikeastaan ainoa tappelun aihe on kuvat, mutta jos käyttää vain isoja kuvia niin se ei sekoita sitä asettelua. Pienet kuvat on aivan turmiollisia.

Ohi on

[Galangal]

Kyllä ne Wordin tyylit osaavat sotkea itse itsensä aika näppärästi...

Mutta kuitenkin: opinnäytetöitä on monen sorttisia. Matematiikan ala on yksi tilanne, humanististen tieteiden toinen ja taiteen kolmas. Matemaatikolle jokin LaTex voi olla ihanteellinen, taiteilijalle Indesign, humanistille Word. Tasokin vaikuttaa: väitöskirja on hiukan toinen juttu kuin opiston/ammattikorkean lopputyö.

[Lakki]

Pistetäänpäs hiukan päivitystä nykytilanteesta...

Niinhän siinä lopulta kävi, että valinta kohdistui lopulta tuttuun & turvalliseen Microsoft Office:mac 2004:ään. Viimeinen varmuus tuli MS:n julkaistua teknologiatakuunsa: 2008-version saa "ilmaiseksi" sen ilmestyessä.

LaTeX tippui kilpailusta lopulta helposti, mutta DocBook pysyi mukana pidempään. Sekin olisi kuitenkin vaatinut oletus-PDF-muunnokseensa niin paljon hienosäätöä diplomityön muotoiluvaatimusten täyttämiseksi, ettei saatava hyöty olisi vastannut tarvittavia panoksia.

Mellel sen sijaan tulee mahdollisesti jatkossa hankittua. Bookends-bibliografiiaohjelman ja Mellelin saa 89 dollarin (63 euroa) yhteishintaan opiskelijana, kun pelkkä Bookends maksaisi jo 69 dollaria. Kaksikymmentä dollaria (reilu 14e) ylimääräistä Mellelistä ei tunnu paljolta. (Bookendsistä pitäisi olla hyötyä lähteteosten hallinnassa.)

Tuttu & turvallinen valintaperusteena on okey, mutta vertailu XOfficen
(X="MS", "Open", "Neo"...) ja LaTeXin välillä näkyy ketjussa olevan
jossain määrin harhateillä. LaTeX on oikeastaan ladontaohjelma, joka
tukee tekstin kirjoitusta lähtökohtana sen looginen rakenne pikemmin
kuin sen visuaalinen ulkoasu. Jos kirjoituksen olennainen elementti ei
ole sen looginen rakenne, LaTeXin käyttämistä ei kannatane harkita.

LaTeXin erityinen vahvuus on matemaattisen tekstin korkealaatuinen
typografia ja laaja merkistö; eikä tosimatemaatikko tai -fyysikko muuta
tuskin edes voi käyttää. MSWordin matemaattisten tekstiä voi parantaa
lisäosalla, ja samoin voi parantaa kirjallisuusviitteiden hallintaa. LaTeXin
käyttäjän pitää käytännössä osata jonkun verran (amerikan)englantia,
LaTeXia vakavasti käyttävän on hankittava ainakin Lamportin LaTeX-opas
ja "LaTeX companion" ja kuvien kanssa tuskastuttavaa pusaamista varten
kannattanee "Graphics companion"kin olla käsivarren päässä.

[frissy]

Juu, siis itse olin muotoilun koulutusohjelmassa, joten mitään sen monimutkaisempaa tieteellistä kamaa ei ollut.

[BlueTide]

Itse tein wordilla, ja hermothan siinä menee. Tosin, uuden opettelu + opinnäyte niin olisi mennyt hermot vielä enemmän

Näin on itsellekin käynyt, mutta kyllä melkein kaduttaa että Wordillä edes alkoi. Hyvinhän se toimii ensimmäiset parikymmentä sivua tms, mutta sitten alkaa mennä tuo dokkarin hallitseminen hirveäksi säätämiseksi. Tulee "ylläriä" yhdestä jos toisesta seikasta ja hommat aina välillä vaan hajoaa.

Hyvä Word ei lopputyöhöni ole ollut, mutta kun ei vaan jaksanut alkaa opetella esim tuota latexia.

[Sleepperi]

Kun kirjoitan tietokoneella itse käytän MS Wordia, mm. seuraavista syistä:
- Minun ei tarvitse kuin kirjoittaa....turhat koodit jne voi unohtaa. Ja ajatuskin että rivin vaihto Enterin löynnin sijaan olisi joku koodin pätkä kuten ohjelmointikielissä (joita myös tulee käytettyä) tuhoaa koko kirjoittamisen inspiraation.

Niin, eihän LaTeX pakota virittämään sinne mitään koodinpätkiä kesken sisällönluomisvaiheen? Lähtee vaan dokumenttipohjasta liikkeelle ja senkuin kirjoittaa suosikkieditorillaan puhdasta tekstiä niin kauan kuin inspistä riittää.

Graafisia yksityiskohtia voi sitten hioa jälkeenpäin. Pakko ei ole ennen kuin aikoo julkaista.

[Jiiel]

Hieman ihmettelen, miten ihmiset ovat ennen muinoin saaneet opinnäytteensä tehdyiksi. Aina ei ole ollut edes kirjoituskonetta.

Ihmettelen myös, miksi opinnäytteen pitäisi olla yhtenä dokumenttina jo kirjoitusvaiheessa. Olen tehnyt joitakin akateemisia tekstejä ja pusannut niitä kuten muitakin juttuja. Pätkä kerrallaan. Käyttänyt konetta & ohjelmaa, mikä on ollut saatavilla. Rakentanut lukuja. Kun homma on alustavasti kasassa, niin sitten lätkinyt lukuja yhteen.

Ainakin minulla on päässäni oikeinkirjoituksen tarkistus, joten en käytä siihen ameriikkalaisperäistä roskasoftaa, joka mm. hajottaa yhdyssanat osiinsa (en käytä siihen ameriikkalais peräistä roska softaa, joka mm. hajottaa yhdys sanat osiinsa). Luulisin suurimman osan koulun kompuroineista osaavan sen verran suomea, ettei ohjelman käyttö ole kiinni jostain oikeinkirjoittimesta.

Meillä on pöytäkoneella (Mac) Microsoftin Office, mutta vähälle sen käyttö on jäänyt. Syy ei ole inhossa eikä siinä, etteikö se toimisi. On vain jotenkin selkärangassa, että asiat tehdään snadeilla, kulloiseenkin asiaan tehdyillä progeilla. Olen saanut Wordin kaatumaan Macissakin, mutta se edellytti joukkoa avoimia tiedostoja, kiivasta copypastausta ja siten nopeaa tiedostojen koon kasvamista.

Ylipäänsä sanoisin, että opinnäytteiden ym. juttujen tekemisessä paljon tärkeämpi kuin teksturi on kunnollinen muistiinpanojen hallintaohjelma, josta löytää hakemansa helposti ja nopeasti. En tarkoita mitään kalenteri- enkä projektinhallintasoftaa, vaan semmoista kunnollista "tutkijan" työkalua, johon saa omat mietinnöt ja idikset, suorat ja muut lainaukset, tarvittavat kuvat & kaavat talteen.

Trexin valinta saattoi hyvinkin olla paras ratkaisu. Kunhan et käy rakentamaan tutkielmaasi yhdeksi isoksi tiedostoksi. Muistiinpanotiedostot erillisinä, tutkielman tekstiä luku luvulta. Itse kyllä asetan Mellelin Wordin edelle...

[Repe Ruutikallo]

Juu, siis itse olin muotoilun koulutusohjelmassa

Minäkin olen joskus ajatellut, että olisi kiva oppia nyrkkeilemään.

[eskofot]

Hyvinhän se toimii ensimmäiset parikymmentä sivua tms, mutta sitten alkaa mennä tuo dokkarin hallitseminen hirveäksi säätämiseksi. Tulee "ylläriä" yhdestä jos toisesta seikasta ja hommat aina välillä vaan hajoaa..

Nimenomaan näin kävi. Sen rivitysmoottori etenkin on mopo, tai sanoisinko kolmipyörä. Jos pitkään dokkariin (joka sisältää kuvia ja fontteja ja tyylejä) tekee muutoksen johonkin loppupäähän, niin tämä alkaa pyörittämään rantapalloa ja sitten odotetaan että koko dokkari rivittyy uudelleen. Toisaalta, PC-versiossa ei käy näin. On mahdollista että tämä johtuu suomen kielen tavuttajasta joka on erilainen PC:ssä.

Onko Scrivener muutes kenellekään tuttu kirjoittamisen apuvälineenä?

Hieman ihmettelen, miten ihmiset ovat ennen muinoin saaneet opinnäytteensä tehdyiksi.

Ihmeellistä kyllä, näin on tapahtunut. Minä tein ensimmäisen prosemma-esitelmän kirjoituskoneella. Löysin sen originaalin muutama vuosi sitten. Olin näköjään ikäänkuin saksitaittanut sen kokoon. Liimannut kuvat ja kappaleet loogiseen järjestykseen ja ottanut sitten siistin valokopion.

[adjpg]

Toiset tykkää blondeista, toiset bruneteista, punatukkaisista ei kukaan... 8)

Ei tullut tuosta tekstistäni selväksi se, että kirjoitan tekstini (paljon englanniksi ja myös hepreaksi, sekä myös suomeksi) Wordillä ja varsinkin noissa englanninkielisissä teksteissä Wordin oikoluku ominaisuudesta on hyötyä, suomenkielinen on tyydyttävä ja onhan se ihan kiva kun kirjoitusvirheitä tulee korjattua nopeammin, kiitos automaattisen punakynän.

Asettelut, kuvat etc. teen riippuen tekstin määrästä eri ohjelmilla.

Ihmeellistä kyllä, näin on tapahtunut. Minä tein ensimmäisen prosemma-esitelmän kirjoituskoneella. Löysin sen originaalin muutama vuosi sitten. Olin näköjään ikäänkuin saksitaittanut sen kokoon. Liimannut kuvat ja kappaleet loogiseen järjestykseen ja ottanut sitten siistin valokopion.

Toi olikin mielenkiintoista aikaa...sillä kopiokoneella tuli tehtyä monia ihmeitä aikanaan (mustavalkoisena tietenkin)...

Sleeperi, lueskelin tuota tässä keskustelussa mainittua LaTex opasta ohimennen, siis todella vauhdilla (vain ne kohdat joissa on kuvia ) ja jäin siihen käsitykseen että LaTexilla pitäisi myös kirjoittaa ne rivinvaihdot. Thanks oikaisusta....

[Sleepperi]

Sleeperi, lueskelin tuota tässä keskustelussa mainittua LaTex opasta ohimennen, siis todella vauhdilla (vain ne kohdat joissa on kuvia ) ja jäin siihen käsitykseen että LaTexilla pitäisi myös kirjoittaa ne rivinvaihdot. Thanks oikaisusta....

Juu, tyhjästä rivistä tekstissä seuraa uusi kappale.

Itse en varsinaisesti osaa edes LaTeXia käyttää. Tykkään kirjoitella omat jutut mahdollisimman pitkälle puhtaalla tekstillä tekstieditorissa, jolloin keskityn sataprosenttisesti sisältöön, ja sitten olen lyhempien paperien tapauksessa vaan copy-pastennut johonkin teksturiiin jossa pystyy tekemään alkeellisen "taiton". LaTeX on siitä loistava että ei tarvitse hylätä sitä ensimmäistä tekstitiedostoa ikinä, lisää vaan muotoilut sinne sekaan. Toimii esim. versionhallinnan kanssa täysin nappiin, mikään binääriformaatti ei. Ollaan hyödynnetty varsinkin monen ihmisen kimppaprojekteissa.

[route66]

Mulla on opiskeluun liittyvien teosten tietokanta AppleWorksissä. Siinä on 400-500 kirjaa, artikkelia ym. bibliografiatietoineen. Jokaisessa tietueessa on myös tieto mihin opiskeluihin teos liittyy, lyhyet muistiinpanot teoksesta sekä tiedot minkä nimisissä faileissa on tarkemmat muistiinpanot. AW-tietokannassa rastitan ne, jotka kulloisessakin opiskelutyössä ovat olleet lähteinä ja exporttaan oikealla tavalla erotellun tekstitiedoston. Avaan sen sitten tarvittavassa kirjoitus-/taitto-ohjelmassa eli useimmiten Wordissä.

Tutkailin BookEndsiä, mutten saanut tuotua satojen teosten AW-tietokantaani siihen. Jäi kyllä BE:n funktio ymmärtämättä muutenkin, manuaali kun kertoi "miten se-ja-se ominaisuus toimii" mutta ei "mitä sillä tehdään" tai "miksi sitä käytetään".

[Sälli]

No yksi hyöty on se, että nykyinen systeemisi mahdollistaa kyllä loppuun tulevan lähdeluettelon formatoinnin oikean näköiseksi, mutta ei mitenkään käsittele itse tekstissä olevia viitteitä. Bookendsin ja vastaavien etu on mm. siinä, että kun on kirjoittanut käsikirjoituksen jollekin lehdelle, joka haluaa viitteiden olevan muodossa (Jamppa et al. 2007) ja lähdeluettelon aakkosjärjestyksessä, ja kyseinen julkaisu ei sitten hyväksykään tuotosta. Seuraavaan lehteen lähetettäessä he ehkä haluavatkin, että artikkeleihin viitataan numeroilla, ja lähdeluettelo on numerojärjestyksessä. Tämän tyyppiset muutokset hoituvat noilla viitteidenhallintaohjelmistoilla automaattisesti.

[MacFinn]

Toiset tykkää blondeista, toiset bruneteista, punatukkaisista ei kukaan... 8)

Ei pidä paikkaansa, minä tykkään nimenomaan punatukkaisesta, olen tykännyt ihan nuoresta pojasta alkaen.

[route66]

No yksi hyöty on se, että

Kiitos infosta, tämähän oli ihan rautalankaa - järkevä ja näppärä ominaisuus. Ei tosin ole itselleni kovin akuutti feature, kun en ole tutkija.

[frissy]

Toiset tykkää blondeista, toiset bruneteista, punatukkaisista ei kukaan... 8)

Ei pidä paikkaansa, minä tykkään nimenomaan punatukkaisesta, olen tykännyt ihan nuoresta pojasta alkaen.

Itse otin sellaisen, joissa on kaikki värit 8) Enkä ole katunut...

[ohnono]

Luin tämän ketjun ja googlella löytyneitä arvosteluja Pages-ohjelmasta, ja haluaisin vielä vääntöä rautalangasta:

Onko Pagesista työvälineeksi kandidaatintutkielman ja gradun tekoon? Onko kokemuksia?

Yhdessä arvostelussa oli, että Pages ei sovi tieteellisen tekstin tuottamiseen, mutta perusteluna oli lähinnä että samaan dokumenttiin ei voi tehdä sekä ylä- että alaviitteitä - aika marginaalinen ongelma mun mielestä. Miten siis asia oikeasti on, teidän mielestä?

[TheKraken]

Yhdessä arvostelussa oli, että Pages ei sovi tieteellisen tekstin tuottamiseen, mutta perusteluna oli lähinnä että samaan dokumenttiin ei voi tehdä sekä ylä- että alaviitteitä

Onnistuu ihan heittämällä. Oletuksena kaikissa uusissa dokumenteissä on sekä ylä että alaviitteelle paikka. Minusta oli jo vanhemmassakin pagesissa, että en tiedä mistä tommottinen huhu.

[Juhani L]

Luin tämän ketjun ja googlella löytyneitä arvosteluja Pages-ohjelmasta, ja haluaisin vielä vääntöä rautalangasta:

Onko Pagesista työvälineeksi kandidaatintutkielman ja gradun tekoon? Onko kokemuksia?

Yhdessä arvostelussa oli, että Pages ei sovi tieteellisen tekstin tuottamiseen, mutta perusteluna oli lähinnä että samaan dokumenttiin ei voi tehdä sekä ylä- että alaviitteitä - aika marginaalinen ongelma mun mielestä. Miten siis asia oikeasti on, teidän mielestä?

Aika tärkeää on myös se, minkä alan ihmisiä olet: humanisti, luonnontieteilijä, kauppaihminen vai insinööri-ihminen. Ainakin kaksi ensimmäistä, parasta A-luokkaa (IMHO) tarvitsevat lähdeviitteitä. Toimiva lähdeapparaatti on yleensä tieteenteossa varsin keskeistä. Silloin katselisin ensin Melleliä, josta voi ladata demon, joka printtaa demovesileimaa tai jotain muuta.

Olipa ohjelma mikä tahansa, ehdottomasti kannattaa käyttää aikaa sen ominaisuuksiin perehtymiseen. Mm. kappaletyylien oikea käytöllä säästää gradua tehtäessä paljon aikaa.

[jonesb]

Luin tämän ketjun ja googlella löytyneitä arvosteluja Pages-ohjelmasta, ja haluaisin vielä vääntöä rautalangasta:

Onko Pagesista työvälineeksi kandidaatintutkielman ja gradun tekoon? Onko kokemuksia?

Yhdessä arvostelussa oli, että Pages ei sovi tieteellisen tekstin tuottamiseen, mutta perusteluna oli lähinnä että samaan dokumenttiin ei voi tehdä sekä ylä- että alaviitteitä - aika marginaalinen ongelma mun mielestä. Miten siis asia oikeasti on, teidän mielestä?

Niin no siis kuten on jo aiemmin todettu niin tapauksesta kiinni. Pages on oivallinen ohjelma ja sillä on melko helppoa tehdä kuvaamaasi duunia.

Jos sun alasi sisältää kaavoja tai muita ominaisuuksia jotka eivät ole sellaista eloveenkaurapuro-tyylistä kamaa, niin tiedekunnassasi varmaan ohjataan sut käyttämään sellaisia softia joilla homma toimii. Jos sisältö on tekstiä, kuvia, graafeja jne. niin toi pages on ihan kelpo-ohjelma.

[Sikari-Sakari]

Käytän NeoOfficea paljon. Viimeksi kun siirsin sen PC:lle kaikki skaalautuivat aivan persseelleen "jostain" syystä. Olen valmis maksamaan sen sataviiskymppiä vaikka sitten officesta kunhan Se Vain Toimii. ei lisäsäätöä, ei konffausta. Ei vain toimi Tarpeeksi luotettavaksi vaikka kuinka tallentaa wördiksi.

Tämä on toki vain minun täysin subjektiivinen mielipiteeni.

[Sikari-Sakari]

tupla

[Mikael K.]

Luin tämän ketjun ja googlella löytyneitä arvosteluja Pages-ohjelmasta, ja haluaisin vielä vääntöä rautalangasta:

Onko Pagesista työvälineeksi kandidaatintutkielman ja gradun tekoon? Onko kokemuksia?

Tein oman proseminaarityöni (systemaattinen teologia) Pagesilla. Se toimi siinä kiitettävästi. Sain sillä jopa käännettyä tekstin Wordin hyväksymään muotoon, kun se oli vaatimuksena.