Älä vääristele sanomisiani. Minä sanoin, että moraalinen ihminen tietää oikean ja väärän eron ja toimii sen mukaan. Minä en sanonut, että kaikki ihmiset ovat moraalisia. Päinvastoin. Sanoin, että me kaikki toimimme joskus moraalittomasti. Moraalisen toimimisen vastakohta on amoraalinen eli moraaliton toiminta. Jos toiminta perustuu esim. uskonnon asettamaan uhkaan on kyse moraalittomasta = moraaliin perustumattomasta toiminnasta.Pbman kirjoitti:Tynnyrissä olet kasvanut jos olet sitä mieltä että ihminen tietää mikä on oikein ja väärin ja jopa omaehtoisesti toimii sen mukaan. Ei ole näkynyt täällä päin. Tätä faktaa varten meillä on olemassa jopa helkatin moinen kansalaisvaltio, jonka rooli on olla vahtimassa länsimaista käsitystä perusoikeuksista ja oikeasta sekä väärästä. Se on miekka joka valvoo yhteisten sopimusten pitävyyttä koska se sinun kehumasi moraalinen ihminen on niin läpeensä mätä että varastaa, raiskaa ja tappaa. Jos tietäisimme mikä on oikein ja väärin, olisimme kaikki siitä samaa mieltä ja tekisimme sen mukaan ei tarvittaisi yhteistä sopimusta (laki) tai miekkaa (valtio) sitä valvomaan. (joku punikki on sittemmin lykännyt valtiolle kaikkea muutakin hommaa, mutta se on ennen kaikkea yövartija meikäläisten päiväkodissa)CaptainNapalm kirjoitti:Sä olet kyllä niin sekaisin niin sekaisin etten tiedä maksaako vaivaa mutta onhan täällä sentään muitakin lukijoita. Kun et kykene ymmärtämään mitä eroa on uskonnolla ja moraalilla niin sotket niitä taas. Väännetään rautalangasta:Pbman kirjoitti:Don't feed the troll... huoh... Ei pitäisi mutta menköön nyt kuitenkin.CaptainNapalm kirjoitti: Erittäin vaikea uskoa, että näin olisi. Minähän kirjoitan vain asiaa.
Kasvotusten istumalla tämä ei miksikään muutu. Taikausko johtuu aivojen vajaatoiminnasta tai kypsymättömyydestä, kuten neuropsykologiasta olemme oppineet. Uskovainen ihminen ei ole vakuutettavissa rationaalisilla perusteilla esitettiin ne kasvotusten tai tekstinä keskustelupalstalla enkä edes ole kiinnostunut ketään käännyttämään.
Mitä lopun vastaukseen Repelle tulee niin sehän on kuin suoraan oppikirjasta tätä "eikö olisikin kiva, jos" lässytystä. Rehellisyydestä olet yksinkertaisesti väärässä. Absolutistilla eli henkilöllä joka ottaa todellisuuden sellaisenaan vastaan on vähemmän syytä selitellä (=valehdella) maailmankuvansa ja todellisuuden välistä ristiriitaa kuin uskovalla. Uskovainen taas ei kertakaikkiaan tule toimeen ilman valetta ja itsepetosta.
Lopussa yrität taas sotkea moraalin ja uskonnon. Näillä asioillahan ei ole mitään tekemistä keskenään. Moraalinen ihminen tietää oikean ja väärän eron ja toimii sen mukaan. Moraaliton ihminen taas toimii esim. uhan alla peläten joutuvansa vaikkapa maanalainen paikka. Minä ainakin haluan mielummin elää yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, joka kunnioittaa minua eikä halua aiheuttaa minulle murhetta, kuin sellaisen ihmisen kanssa, joka ei petä minua, koska pelkää joutuvansa maanalainen paikka.
Toisekseen, kun edes uskovat ihmiset eivät kykene noudattamaan kymmentä käskyä, niin kuvitelmat siitä, että kaikki niitä noudattaisivat on lähinnä taas sitä lässytystä.
Hyvin vaikea ymmärtää tuota vapautumista tuskasta ja ahdistuksesta kristinuskon avulla kun juuri se tuska ja ahdistus on kristinuskon itsensä aiheuttamaan. Sillä, mistä kristinusko yrittää kannattajiaan pelastaa eli synnillä ei ole kristinuskon ulkopuolella mitään vastinetta. Tässäkin on kyse taas tarpeen luomisesta markkinoille. Ihmiset on ensin syyllistettävä normaalista inhimillisestä käytöksestä jotta heidät voi sitten "pelastaa".
Aivan käsittämätöntä soopaa tulee taas viestitolkulla. En myös erityisemmin arvosta sitä että kun ilmoitan että en ymmärrä mitä tarkoitat niin vastaus on että en usko. Se katkaisee dialogin samoin tein. Viimeiseen kappaleeseen haluan kuitenkin vastata, sen ymmärsin.
Miten kristinusko muka aiheuttaa tuskan ja ahdistuksen? Syyllistämällä kaikki kivat asiat vai? Mutta eikös se ollut se moraalinen ihminen joka edellisessä kappaleessa tiesi oikean ja väärän eron, eihän siihen uskontoa tarvittu? Yritä nyt päättää hyvä mies mitä mieltä olet. Kyllä se on se moraalinen ihminen joka tuntee tuskaa ja ahdistusta pahoista teoista ilman uskontoakin. Samoin hän tuntee tuskaa häntä kohtaan tehdyistä rikkomuksista. Ei uskonnon tarvitse niitä tekoja tuomita, olet aivan oikeassa. Jumala vain haluaa säästää meitä kaikelta tuolta tuskalta ja on antanut siihen aikasta hyvät ohjeet.
Tiestysti jos lähdetään syyttämään uskontoa koko moraalin luomisesta haittamaan luonnollisia asioita niin sitten olet oikeassa. Hässiväthän kanitkin kaikkien kanssa, miksi ihminen ei saisi tehdä niin? Jos todella olet tätä mieltä niin ole hyvä vaan.
Uskonnolla ja moraalilla on todella paljon tekemistä keskenään. Onhan meikäläinen moraalinormisto ja jopa maallinen lainsäädäntömme Raamatullista ja kristillistä alkuperää. Muuten moraalitekstisi oli aivan käsittämätöntä soopaa ja vailla mitään totuutta. En vain halua alkaa turhaa väittelyä noistakin asioista ihmisen kanssa joka ei edes tiedä mitä sana moraali tarkoittaa.
Moraali on käsitys oikeasta ja väärästä. Kautta ihmiskunnan historian on ollut hyvin erilaisia käsityksiä oikeasta ja väärästä ja siten hyvin eritavalla käyttäytyviä moraalisia ihmisiä. Moraalinen ihminen käyttäytyy omien käsitystensä mukaisesti oikein. Kaksinaismoralistilla on itselle tai omalle "klaanille" omat helpommin täytettävät ehdot kuin muille. (esim. Raamatun heimomoraali on hyvin kaksinaismoralistinen - omaa heimoa säätelee erilaiset normit kuin vääräuskoisia).
Kuinka ollakaan otit seksuaalisuuden esimerkiksi. Seksuaalisuushan on tyyppiesimerkki siitä, miten mm. kristinusko on kautta historian pyrkinyt hallitsemaan ihmisiä syyllistämällä heitä normaalista inhimillisestä käyttäytymisestä. Homous, avioero esiaviollinen seksi jne... ovat ollet oivia keinoja. Näiltä ja monilta muilta on sitten syyllistämisen jälkeen "pelastettu". Tämä synnyttää kierteen, jossa ihminen toimii moraalittomasti mutta "pelastuu", jos kantaa roponsa kirkolle yms.
Tämän vaihtoehto on moraalinen ihminen joka ymmärtää oikean ja väärän eron uhan alla toimimisen sijaan. Ennenkaikkea moraalinen ihminen ymmärtää tekojensa seuraukset ja kantaa niistä vastuun... ja vain niistä eikä pelkää joutuvansa maanalainen paikka. Jeesustelun lomassa kannattaa myös muistaa, että me kaikki toimimme joskus mooraalimme vastaisesti ja toisinaan moraalisäännöt ovat ristiriitaisia.
Länsimainen moraalikäsitys ei ole kristillistä perua. Päinvastaisen väitteen kuulee usein mutta se on täyttä soopaa.
Ensinnäkin moraali on uskonnon vastakohta, kuten edellä tuli näytettyä eikä moraali siten voi perustua uskontoon. Toisekseen länsimainen moraalikäsitys on paljon vanhempaa hellenististä perua kuin mitä kristinusko on - ei 2000 vaan 6000 vuotta ellei enemmänkin. Kannattaisi perehtyä moraalikäsitysten ja tapakulttuurin kehitykseen antiikin kreikasta rooman kautta keskiajalle ja uuteen aikaan. Seiltä on löydettävissä yhtenäinen jatkumo, joka on vaikuttanut ensisijaisesti kristinuskoon eikä juurikaan päinvastoin. Sieltä myös huomataan kuinka kristillinen "moraalikäsitys" on koko ajan laahannut länsimaisen moraalikäsityksen perässä ja kuinka länsimainen moraalikäsityksen muuttuminen on pakottanut uudenlaisiin raamatuntulkintoihin. EI päinvastoin.
Seksuaalisuus on malliesimerkki siitä miten kristinusko haluaa säästää meitä suurelta tuskalta. Jos sinusta on luonnollista käydä naapurin puolison kanssa niin sittenhän olet sitä mieltä. Minun mielestä ihmisillä ja eläimillä on sen verran eroa että asia ei aivan noin yksinkertainen ole. Kristinusko loi sääntöjä yhteiskuntaan jossa vallitsi aika erilainen tilanne kuin tänä päivänä, mutta ainakin näin opiskelijapiireissä ei nuo ohjeet vanhaksi ole kyllä käyneet vieläkään. Ja kyllä olisi kuule monet itkut säästetty jos olisi jätetty se kaverin muija rauhaan. Olempa joskus kuullut että on noiden asioiden vuoksi jopa tapettukin niin itseä kuin kavereitakin. Mutta siis toki moraalinen ihminenhän ei tälläistä tee vaan lukee kotona kultaisennoutajan kanssa Dostojevskiä.
En nyt vieläkään ymmärrä miten moraali ja uskonto ovat vastakohtia. Sanoit osoittaneesi sen jossain, mutta en kyllä löytänyt. Katsotaanpa oikein sanakirjasta:
Moraali eli siveys tarkoittaa yhteisössä vallitsevia siveellisiä (moraalisia, eettisiä) käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, ar vokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä.
Uskonnolla tarkoitetaan yhteisössä vaalittuja käsityksiä, toimintoja ja tunteita, jotka koskevat yliluonnollista, pyhää tai olemassaolon perimmäisiä kysymyksiä.
Eihän nuo ole vastakohtia? Ei sitten mitään sinne päinkään. Mitä sinä oikein sönkötät? Sanoisin että noilla on aika paljonkin yhteistä rajapintaa.
Ei myöskääm ole mitään yhtä ainoaa oikeaa moraalikoodistoa, mikä on myös uskovien oman uskonsa ainoaksi oikeaksi haluavien ikuinen ongelma ymmärtää.
Pointti oli siinä, minkä löysit sanakirjastasikin eli uskonnnosta ei ole moraaliksi tai moraalin perustaksi. Uhan alla toimiminen ei ole moraalia. Se, että ihmiset eivät ole aina moraalisia ja jokut eivät ole sitä koskaan tarkoittaa juuri, että yhteiskunnassa pitää olla laki ja laeilla vartijat. Uskontoa tähän ei tarvita. Tämä on minulta nimenomaan tiukka vastaväite niille uskoville joiden aina välillä näkee väittävän, että usko on moraalin edellytys. Näin nyt vaan ei ole. Moraali on eri asia kuin uskonto. Se sanotaan siellä sinun sanakirjassasikin.
Ja sen naapurin muijan kanssa pelehtimisenkö sinä nyt sitten näet ainoana moraalisesti arveluttavana asia. Etkö oikeasti ymmärrä, että ihminen voi pitää esim naapirin muijan painamista moraalittomana mutta esim. avioeroa, homomoutta ja sm-seksiä täysin okna? Vai esitätkö vain tyhmää? Kuvitteletko oikeasti, että jos ei hyväksy Raamatun arvomaailmaa, ei voi hyväsyä mitään rajoittavia moraalisääntöjä vaan kaikki on sallittua? Ilmeisesti.