amanita kirjoitti:K4 kirjoitti:
Mensassa tavataan! Siellä varmaan joku vieläkin viisaampi osaisi neuvoa, miten kaltaiseni järjen jättiläinen ja neropattien kuningas voi oikeassa elämässä olla sitten kuitenkin tällainen tollo.
Mua et siellä taida tavata, jollen pisteile pääsykokeissa paremmin. Vaan tosta korrelaatiosta arjessa pärjäämisen ja ällitestin tuloksen välillä; semmosta ei varmana ole.
Maalaisjärki se tosielämässä jyllää, ainaski niin luulen ja kokemuskin on sellaista kertoillut. Vaikka ei keksi mikä vipsula puuttuu testiruudukosta, voipi osata kompuroimatta toimia arjen kiemuroissa paljon paremmin kuin sen vipsulan oikein sijottaja. [8-|]
Minä voin kertoa. Tässä ei ole kyse viisaudesta, vaan älykkyydestä, jotka eivät tietenkään ole yksi ja sama. Dynaamisella älykkyydellä tarkoitetaan kykyä tai ominaisuutta yhdistellä asioita ja ymmärtää niiden välisiä suhteita, älykkyys liitetään myös kykyyn oppia asioita ja sopeutumiseen. Viisaus on opittua tietoutta joka voi pohjata vaikka kokemuksiin tai kirjoihin.
Erilaisia älykkyyden muotojakin on, sen vuoksi testeissä on erityyppisiä tehtäviä. Tietyissä testeissä eri tehtävät eivät välttämättä korreloi suoraan tulokseen, vaan välillisesti toisten tehtävien kautta. Näin olleen saman numero-arvon saavuttaneet voivat olla eri tavalla älykkäitä riippuen testistä.
ÄÖ-testeistä on väitelty ja keskusteltu usein. Arjessa suuri älykkyys ei välttämättä ilmene mitenkään kummoisesti. Riippuu hyvin paljon ympäristöstä kuinka paljon selviytyäkseen tietyllä tavalla tarvitsee viisautta/tietoa siitä miten mikin on ja miten tehdään, ja älykkyyttä. Esim vaikka joku sähkömiehen työ: Työ perjaatteessa ei ole mitään erityisälykkyyttä vaativaa, mutta aloittelija tekee silti monta asiaan päin puuta, mikäli ei tiedä/ole viisas asian suhteen. Toisaalta älykäs ihminen oppii nopeasti alaan liittyvät kikat ja perjaatteet, ja oppiessaan ajattelemaan asiaa "alan näkökulmasta" voi hän nopeasti keksiä uusia ratkaisuja.
Lopultakin täytyy muistaa, että ÄÖ-testit ovat alunalkaen kehitelty vähän eritarkoituksiin mitä niitä nykyään käytetään. Testit ovat usein erittäin kulttuurisidonnaisia, joten jos jotain vertailua tehdään, niin kulttuuritietämys saattaa nousta turhan korostetusti esille, tämä on myös käsittääkseni yleistä monien nettitestien kohdalla (tästä kyseisestä en tiedä), joissa on esim. käännetty jokin vieraskielinen testi suomeksi. Selvintä tieti on että mitään johtopäätöksiä vieraskielisistä testeistä ei tule vetää. Muutenkin pohdittaessa noiden merkitystä, niin ammattilaiset/psykologit eivät vissiin sinänsä käytä noita juuri muihin kuin tietyntyyppisten häiriöiden kartoittamiseen? Tietysti joidenkin analyysien tukena voi hyvinkin olla?