Kuvanvakain vs valovoima?

[Lare]

Jos teidän pitäisi päättää valovoiman ja kuvanvakauksen välillä, niin kumpaan euronne laitaisitte? Kohteena tilannekuvaus sisätiloissa. Kuvanvakainhan poistaa läukaisutärähdyksen vaikutusta, muttei auta jos kohde liikkuu. Sanotaan että kyseessä ei ole urheilukuvaus, mutta telmivä muksu tai liikehtivä koira. Voiko noita kuvata alle 1/60s valotusajalla muutenkaan, vaikka käsi ei vapise?

Jotta vertailuun tulisi konkretiaa, niin mielessä pyörii:
- Nikon AF-S 17-55mm F2,8G IF ED (n 1400€)
Valovoima hyvä - kiinteä 2.8 max aukko. Kallis, mutta zoom alue riittää sisäkuvaukseen, D80 kerroin taisi olla 1,6. Toisaalta, voisi myöhemmin ostaa kaveriksi Nikon AF-S 70-200mm F2,8 G VR ED kunhan tämän ostokivut unohtuneet.

- Nikon AF-S 18-200mm F3,5-5,6 VR2 ED IF (n 700€, VR = kuvanvakain)
Tässä valovoima heikompi, mutta kuvanvakain. Plussaa se että zoom riittää eikä tartte vaihdella koko aikaa objektiivejä. Toisaalta, ei mikään luontokuvausihme, lehden mukaan 170mm jälkeen tarkkuus heikkenee.

Joulukuvia tuppasi tärähtelemään hämärissä, siitä moinen innostus. Haaveena olisi että saisi useinmiten ilman salamaa kuvat.

[gramdel]

Ainakin noista vaihtoehdoista ja ehkäpä muutenkin ottaisin valovoimaa. Noista superzoomien kuvanlaadusta ei ola kauhean hyviä kokemuksia, ei tosin kokemusta juuri tuosta objektiivista.

/---
ap

[ps2006]

entä Nikonin 105 mm /2,8 VR, siinä ois valovoimaa ja värinän estoa.

Niin zoomihan tuosta puuttuu, eikä ahtaisiin pääse, mutta kuvaaja liikkuu sitäkin enemmän...

[gramdel]

entä Nikonin 105 mm /2,8 VR, siinä ois valovoimaa ja värinän estoa.

Niin zoomihan tuosta puuttuu, eikä ahtaisiin pääse, mutta kuvaaja liikkuu sitäkin enemmän...

Sisäkuvaukseen varsin vallaton vekotin. Jos jotain kiinteää pitäis laittaa, niin ehkäpä ennemmin 35/2 tmv. tai jokin kiinteä 20mm 2.8.

/---
ap

[KunkkuJ]

Kyllä tuo valinta on helppo, eli valovoima. Huonolla valovoimalla tarkennus on yleensä hitaampaa ja epävarmempaa, riippuen tietysti rungosta. Joku 4-5.6 on auttamatta heikko valovoima sisäkuvaukseen. Jos haluaa onnistua ilman salamaa, kannattaa valita kiinteäpolttovälinen objektiivi. Jopa 1.8 valovoimainen normaaliobjektiivi on useimmiten kohtuuhintainen ja painii aivan eri sarjassa kuin useimmat zoomit. Kun vielä valitsee herkkyydeksi vaikkapa 800 asaa, jopas alkaa hyvää jälkeä syntymään, usein lisääntyneen kohinan kustannuksella kylläkin.

[Repe Ruutikallo]

Jos teidän pitäisi päättää valovoiman ja kuvanvakauksen välillä, niin kumpaan euronne laitaisitte?

Vaan kun ei pidä. Mun Sonyssa on vakain rungossa, joten kaikki optiikat on vakautettuja. Ihan kaikki. 8)

[KunkkuJ]

Tuota tuli joskus pohdittua oikein urakalla, että missä sen vakaajan pitäisi olla, rungossa vai objektiivissa. Joku suuri syyhän siihen täytyy olla, että useimmat valmistajat laittavat sen objektiiviin, vaikka niitä täytyy sitten rakentaa monta yhden rungossa olevan sijaan. No, lopullista vastausta en ole löytänyt.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että se vakaaja on vain yksi ominaisuus. Pitäisin kennon fyysistä kokoa melkein yhtä merkittävänä. Mitä isompi se on, sitä paremmin se sietää suuria herkkyyksiä ilman kohinan paisumista sietämättömäksi.
Jos itse tavoittelisin hyviä hämäräkuvausominaisuuksia, hakisin luultavasti ensimmäiseksi sitä isoa kennokokoa, joka mahdollistaisi suurten herkkyyksien käytön. Sitten unohtaisin zoomit ja hankkisin hyvävalovoimaisia objektiiveja. Näin saisin valoa etsimeenkin ja nopeutta tarkennukseen.
Lopuksi vielä väite, että useimmat tuijottavat aivan liikaa sen kuvauskaluston ominaisuuksiin. Kun valokuvaamisen taito on hallussa, hyvää jälkeä syntyy monenlaisilla laitteilla!

[Repe Ruutikallo]

Tuota tuli joskus pohdittua oikein urakalla, että missä sen vakaajan pitäisi olla, rungossa vai objektiivissa. Joku suuri syyhän siihen täytyy olla, että useimmat valmistajat laittavat sen objektiiviin, vaikka niitä täytyy sitten rakentaa monta yhden rungossa olevan sijaan. No, lopullista vastausta en ole löytänyt.

Optiikkaan sijoitettavia vakaimia oli saatavana paljon ennen runkovakainta, joten se oli ainoa mahdollisuus vielä muutama vuosi sitten. Kenenkään ei tarvinnut miettiä niiden välistä paremmuutta, kun runkovakaimia ei vielä joko osattu tehdä tai ne olisivat olleet liian kalliita. Ja kun tähän optiikan vakautukseen Canonilla ja Nikonilla lähdettiin, siitä ei helposti vaihdeta pois. Puhtaaltä pöydältä lähteville merkeille (Minolta/Sony, Pentax, Olympus jne) objektiivin vakain ei enää ollut vaihtoehto lainkaan, kun kaikilla objektiiveilla toimiva runkotekniikka on nyt riittävän hyvää ja halpaa.

[emmel]

Valovoima. Vielä kun unohtaa zoomit, ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Itselleni olisi sisäkuvaukseen joku kinovastaavuudeltaan 40-60mm kiinteä sopivin. 50mm/f1.7 * objektiivilla olen menestyksekkäästi (IMHO ) kuvaillut sisällä vallitsevassa valossa. Kannattaa muistaa että tuollaisellakin objektiivilla syväterävyysalue on täydellä aukolla enää joitakin senttejä, joten se saattaa hankaloittaa kuvaamista. Itselläni on roimasti kuvia joissa tarkennus on luiskahtanut jonnekin olkapäähän ja kasvot ovat sitten mukavasti epäterävät

Tuohon auttaisi sitten manuaalitarkennus, mutku sitten pitäisi olla kunnon etsin...ja se on jo toinen juttu.

* tuo 50mm x kameran croppikerroin 1.5 = 75mm kinovastaavuudeltaan. Tuo on mulle vähän liikaa sisäkuvaukseen.

[TTH]

Kerrohan tärähtäneistä kuvista polttoväli / suljinaika / käytetty aukko / herkkyys. Se voisi auttaa haarukoimaan miten hämärässä olet yrittänyt ja haluaisit kuvia ottaa. Lapset ja lemmikit tuppaavat olemaan aika liikkuvaista sorttia, joten suurin hyöty kuvanvakaajasta saadaan vasta kun he nukkuvat tai ovat ainakin väsyneen raukeita... Eli pääosin sanoisin että jos sisällä tuollaisia kohteita kuvatessa tärähtävän kuvan sääntö 1/polttoväli (sec) ylittyy niin kohde on jo liikkunut.

Et kertonut mitä sinulta nyt löytyy (runko, putket, salama). Salama on usein realiteetti sisällä kuvatessa. Sen valosta saa luonnollisemman heijastamalla sen katon kautta tai pehmentämällä valoa jollakin. Samoin salamankin kanssa kannattaa käyttää suurempia herkkyyksiä. Sisällä edes tuo 2.8 ei tahdo riittää ilman salamaa eli kannatan jo esitettyä suositusta valovoimaisesta kiinteästä putkesta - vaikkapa 50/1.4 tai Sigman 30/1.4.

Tuota lyhyttä 2.8 zoomia voisi hyvällä tuurilla kohta saada käytettynä kun ammattilaiset vaihtavat paremmin D3:n sopiviin FX laajakulmalinsseihin. Loistava putki, mutta kallis uutena. Itse käyttäisin ehkä rahani muuten. Muista myös että nuo 2.8 putket ovat todella isokokoisia ja herättävät huomiota myös silloin kuin et sitä itse haluaisi.

18-200 on hintaluokassaan hyvä putki ainakin nettitiedon perusteella. Ainakin minun mielestäni kuitenkin lähinnä ultimate turistiputki, enkä tiedä onko se olennaisesti sen parempi piirtokyvyltään kuin kittiputki tai 18-70.

Luontokuvaukseen 200mm on (1.5 kertoimellakin) aika lyhyt putki ellei sinulla ole kojua käytössä. Sisällä kuvatessa yli 70mm vaatii puolestaan jo jonkun verran tilaa ympärille. Ulkona (tai sisällä halleissa tms) ihmisiä kuvatessa tuo 70-200/2.8 on mahtava ja Nikonin version pitäisi toimia 1.4 telejatkeenkin kanssa ihan hyvin.

Summary:
Sisäkuvaukseen suosittelisin että perehdyt tapoihin parantaa salamakuvia ja/tai ostat jonkun 1.4 valovoimaisen kiinteän putken. Jatko sitten rahapussin ja kiinnostuksen mukaan. Itse jatkaisin siitä ostamalla tuon 70-200/2.8 zoomin, mutta se riippuu niin paljon siitä mitä kuvaa missä ja miten... Normaalissa asunnossa sitä ei tosin voi juurikaan käyttää.

[htc]

Lie tuohon yhtä oikeaa vastausta, vaan sitäkin enemmän huomioita. Seuraavassa muutama "huomio" ;-)

Laajakulmalla tuo tärähdysvaara (tai sen näkyminen kuvassa) on pienempi ja siitä selviää usein opettelemalla laukaisua puristamalla (ei painamalla), nojailemalla seiniin ja oven pieliin ja käyttämällä taskujalustaa milloin mitäkin seinää, pöytää yms vasten. Jos kuvassa paikallaan olevat kohteet ovat skarppeja, niin ihmisten liikkuminen on jo sitten kohdassa "elämä on" ja paremmin hyväksyttävissä ;-) Itse kuvaan aina ilman salamaa ja 17-40/4 -lasilla, eikä tuo tärähtäminen ole mielestäni ongelma - minulle ;-)

Tuossa "ykköslasiluokassa" 70-200 tuo tärinänvaimennus on mielestäni eniten paikallaan. Itse kuvaan Canonin laseilla, vaan Nikon hallitsee asian ihan yhtä hyvin (lie muutkin valtamerkit). Noilla hieman harjoittelemalla tekee "ihan hyvää" jälkeä vielä kahdeksasosasekunnilla. Elävä kohde ei meinaa pysyä skarppina enää... Ainakin Canonilla on muuten 4-valovoimainen, vakaimellinen 70-200 -objektiivi, joka on erinomainen vaihtoehto sekin ja hinnaltaan paljon ystävällisempi kuin 2,8.

Kennokoosta olen samaa mieltä kuin kommentti edellä; mitä isompi, sen parempi. Nykyisillä järjestelmillä (kerroin 1,6) 1600 ASAa tuottaa vielä hyväksyttävää jälkeä, joka sekin auttaa osaltaan.

Valovoimaa kasvattaessa tulevat mielestäni muut ongelmat, joita jo sivuttiin aiemmissa vastauksissa. Valovoimalla 1,4 terävyysalue on "milli" tai jotain ja siinä on haastetta kyllikseen. Ottaako sitten mieluummin epätarkkoja vai tärähtäneitä, on jo makuasia. Jos joutuu himmentämään joka tapauksessa pari aukkoa, niin voi pohtia investoinnin mielekkyyttä. Asia erikseen on, että nuo paremmalla valovoimalla varustetut lasit ovat yleensä muutenkin laadukkaampia.

Zoomeja jo vuosia käyttäneenä, entisenä kiinteäpolttovälifriikkinä, en enää vaihtaisi zoomejani pois (enkä kyllä aio kritisoida niitäkään, jotka kiinteitä käyttävät ;-) Minulle nuo 17-40/4 ja 70-200/2,8 IS ovat "herran lahja taivaasta" jo nyt. Toisaalta, en tappelisi vastaan, jos joku ANTAISI minulle 16-35/2,8 -optiikan ja täydellä kennolla varustetun rungon nykyisen 1,6-kertoimellisen sijaan, vaan pitäähän haaveita olla ;-)

[harri]

Tuossa "ykköslasiluokassa" 70-200 tuo tärinänvaimennus on mielestäni eniten paikallaan. Itse kuvaan Canonin laseilla, vaan Nikon hallitsee asian ihan yhtä hyvin (lie muutkin valtamerkit). Noilla hieman harjoittelemalla tekee "ihan hyvää" jälkeä vielä kahdeksasosasekunnilla.

"Ihan hyvää" on niin suhteellinen käsite.
Kyllä sä aika fakiiri oot, jos saat 200-millisellä 1/8 sekunnillla edes "siedettävän" teräviä kuvia käsivaralta.

-Harri, valokuvaaja

[Jim-Bone-Eye]

Itse en lähtisi hankkimaan ainakaan tuota 17-55mm/2.8 lasia. Jos meinaat tuon 1400,- käyttää laseihin, niin päätyisiin jo aiemmin mainittuihin 30mm/1.4 (Sigma), 20mm/2.8 tai 50mm/1.4-1.8 (Nikkor) putkiin. Noihin ei edes paljoa uppoa ja loput säästäisin Nikkorin 70-200mm 2.8 VR:ään. Itsellä löytyy kokemusta noista kaikista ja mistään ei ole huonoa sanottavaa. Toki se on paljon tilanteesta kiinni mitä lasia tarvii, mutta esimerkiksi tuo kiinteä 20mm on ollut yllättävän monikäyttöinen lasi kiinteäksi. Ja ainakin tuossa 70-200 millisessä muistaakseni voi valita että kuvaako liikkeessä olevaa kohdetta (olisko ollu Normal ja Active, en muista), jolloin vakaaja toimii hieman erilailla, eli esimerkiksi liikkuvan auton kyydistä.

Jos hiukankin valoa vaan valoa riittää, uskon että myös 18-200 VR voi olla ihan oiva valinta. Kuten jo mainittiinkin loppupäässä jälki ei vaan ole ihan huipussaan. Nää on makuasioita

[htc]

Kyllä sä aika fakiiri oot...

-Harri, valokuvaaja

No mä oon 8) 35 vuoden kokemuksella ja IS:llä, vaan taisin jo tuossa mainita niistä oven pielistä ja seinistä, jotka ei pahemmin liiku ja joihin on hyvä nojata, vaikkei hengitäkään...

Eikä tuo nyt niin ainutlaatuista ole, vaikka lähdettäis siitä "normi" 1/250 (tai 1/125) ajasta ja otettais se IS:n "sallima" 3 aukkoa siitä pois, niin ollaan 1/30 (jopa 1/15) menossa ja sit siihen se ovenpieli...

Mut se pointti ei tainnu olla se 1/8, vaan se harjoittelu JA ne ovenpielet JA, että elävä kohde ei tahdo olla skarppi enää siinä vaiheessa. MäKÄÄN siellä koripallokatsomossa ykskauttakasilla...

[peltsi173]

Noista sun vaihtoehdoista lähtisin itse liikenteeseen tosta 18-200mm:stä VR:n kera. Siihen sitten rinnalle jotain kiinteää hyvällä valovoimalla polttovälialueella 24-35mm (1.5 cropilla).

Moni tarjoaa liikkuvien kohteiden kuvaamiseen heikossa valossa ratkaisuksi suurta valovoimaa (jopa f/1.4), mutta kuten tossa aiemmin on mainittu, ongelmaksi tahtoo muodostua todella kapea syväterävyysalue. Tällöin koko kohde ei enää ole tarkka tai, jos tarkennus ei ole aivan napissa, ei edes haluttu alue.

Molemmilla tavoilla kysymys on tekniikoista, jotka eroavat hieman toisistaan. Valovoimaisella voi saada todella upeita kuvia, missä haluttu kohde erottuu taustasta. Kuvanvakaaja taas voi tarjota mielenkiintoisia efektejä, kun kuvassa on sekä liikkeen tuntua, että tarkkoina pysyviä kohteita. Kumpikaan ei automaattisesti takaa tarkkoja kuvia huonossa valossa, vaan tämä on kuvaajan itsensä hanskattava.

[Lare]

Kerrohan tärähtäneistä kuvista polttoväli / suljinaika / käytetty aukko / herkkyys.

Ei ole nyt mukana kaikkia tietoja, mutta P-ohjelmalla näköjään aina suosii 1/60s valotusta. Kamera D80, kittilinssi 18-135mm. Ulkoinen salama oli käytössä, ja ekaa kertaa. Mr. Murphy iski huolella, siinä epäonnivälissä oli sormi osunut tarkennuksen M/A-kytkimelle. Osa saattoi olla noiden aiheuttamia, koska tärähdykset / epätarkkuus sattui samaan aikahaarukkaan. Eli kun pukki kävi.

Luulen että se sattui noille rajoille, zoomi saattoi olla siinä 50 - 70 mm haarukassa, ilmeisesti kerroin pitää huomioida -> valotusajan pitäisi olla n 1/100? -> 1/125?

Taidan jatkossa kuvailla S-ohjelmalla, ja pistellä sinne 1/125 paikkeille valotusajan.

Tuota lyhyttä 2.8 zoomia voisi hyvällä tuurilla kohta saada käytettynä kun ammattilaiset vaihtavat paremmin D3:n sopiviin FX laajakulmalinsseihin. Loistava putki, mutta kallis uutena. Itse käyttäisin ehkä rahani muuten. Muista myös että nuo 2.8 putket ovat todella isokokoisia ja herättävät huomiota myös silloin kuin et sitä itse haluaisi.

Hyvä pointti. Erityisen noloa jos ei edes tuolla onnistu. 1 käytetty sattui netissä silmään, eikä hinta ollut paljoa laskenut.

18-200 on hintaluokassaan hyvä putki ainakin nettitiedon perusteella. Ainakin minun mielestäni kuitenkin lähinnä ultimate turistiputki, enkä tiedä onko se olennaisesti sen parempi piirtokyvyltään kuin kittiputki tai 18-70.
.

Kysymys onkin, onko tuo vakain sen hinnan arvoinen... Ehkä paree on totutella ajatuksena kiinteään zoomiin, niiden "valovoima" pyörii siinä 1.8 - 2.0 paikkeilla.

[KunkkuJ]

... Ehkä paree on totutella ajatuksena kiinteään zoomiin, niiden "valovoima" pyörii siinä 1.8 - 2.0 paikkeilla.

"kiinteään zoomiin"?!
On tämä valokuvaus vaan siitä mukavaa, että vielä kolmenkymmenenviiden vuodenkin jälkeen tulee eteen uusia asioita...

[Lare]

Jos teidän pitäisi päättää valovoiman ja kuvanvakauksen välillä, niin kumpaan euronne laitaisitte?

Vaan kun ei pidä. Mun Sonyssa on vakain rungossa, joten kaikki optiikat on vakautettuja. Ihan kaikki. 8)

No, point-of-no-return on ohitettu osaltani. Suurin ongelma meikäläisen tapauksessa löytyy kyllä etsimen takaa huonoissa kuvissa... Sanotaan nyt itse, kun kukaan ei häveliäästi ole sitä maininnut.

[Lare]

"kiinteään zoomiin"?!
On tämä valokuvaus vaan siitä mukavaa, että vielä kolmenkymmenenviiden vuodenkin jälkeen tulee eteen uusia asioita...

No voi perhana, lipsahti kunnon lapsus. Vähän samanlainen kuin nauhoittaa kovalevylle.

[KunkkuJ]

Sitä sattuu kun paljon tekee. Aina roiskuu kun rapataan. Tekevälle sattuu. - eli on sitä noiden lausahdusten perusteella sattunut toisillekin.

[Jamac]

Mielestäni paras ratkaisu olisi hankkia kunnon kääntyväpäinen salama. Ei tarvi site enää niinku valittaa ja silleen.

[Lare]

Mielestäni paras ratkaisu olisi hankkia kunnon kääntyväpäinen salama. Ei tarvi site enää niinku valittaa ja silleen.

Ehkä. Salama tuppaa tosin latistamaan kuvaa. Lisäksi onnistuin hämäämään valotusautomatiikkaa sojottamalla salamalla kattoon, ja pitämällä heijastavaa läppää salaman takana (sitä joka siinä oli mukana) -> rankaa ylivalotusta joissain kuvissa. Kuten yllä todettiin, kamera tuntuu suosivan 1/60s valotusta, joka pitkille polttoväleille taitaa olla liian hidas.

Ei tämä joulu täysi fiasko ollut, suurella määrällä sai pienellä prosentillakin kuvia.

[TTH]

Kerrohan tärähtäneistä kuvista polttoväli / suljinaika / käytetty aukko / herkkyys.

Ei ole nyt mukana kaikkia tietoja, mutta P-ohjelmalla näköjään aina suosii 1/60s valotusta. Kamera D80, kittilinssi 18-135mm. Ulkoinen salama oli käytössä, ja ekaa kertaa. Mr. Murphy iski huolella, siinä epäonnivälissä oli sormi osunut tarkennuksen M/A-kytkimelle. Osa saattoi olla noiden aiheuttamia, koska tärähdykset / epätarkkuus sattui samaan aikahaarukkaan. Eli kun pukki kävi.

Jep. Muista sisäkuvissa nostaa herkkyyttä (ISO arvoa) ainakin 400:n asti, vaikka käyttäisitkin salamaa. Tai itse ainakin nostan, kun se vähentää salamatehon tarvetta ja parantaa kuvien luonnollisuutta.

Tuo kuvien ylivalottuminen katon kautta heijastamalla ja lätkää käyttämällä kuulostaa vähän oudolta. Sinänsä olet toiminut juuri niinkuin minun mielestäni pitääkin. En oikein ymmärrä. Oliko pahastikin ylivalottunut?

Tarkennuksen pitää myös olla todella tarkasti kohdallaan tai kuvista tulee sumeita. Tämä korostuu etenkin valovoimaisilla putkilla eli toisaalta ne ovat alkuun ehkä vähän hankalia, mutta toisaalta ne nopeasti opettavat tämän asian sinulle.

Luulen että se sattui noille rajoille, zoomi saattoi olla siinä 50 - 70 mm haarukassa, ilmeisesti kerroin pitää huomioida -> valotusajan pitäisi olla n 1/100? -> 1/125?

Taidan jatkossa kuvailla S-ohjelmalla, ja pistellä sinne 1/125 paikkeille valotusajan.

Kuulostaa ihan järkevältä. Nyt kun puhutaan digikameroista niin kannattaa rohkeasti kokeilla kaikkea mahdollista ja vertailla tuloksia tietokoneen näytöllä. Jahtaat vaan kameran kanssa niitä ketä paikalla on

18-200 on hintaluokassaan hyvä putki ainakin nettitiedon perusteella. Ainakin minun mielestäni kuitenkin lähinnä ultimate turistiputki, enkä tiedä onko se olennaisesti sen parempi piirtokyvyltään kuin kittiputki tai 18-70.
.

Kysymys onkin, onko tuo vakain sen hinnan arvoinen... Ehkä paree on totutella ajatuksena kiinteään zoomiin, niiden "valovoima" pyörii siinä 1.8 - 2.0 paikkeilla.

Vakain on todella hyvä, mutta silti suosittelisin että osta mieluummin hyvävalovoimainen kiinteä putki. Siinä on sellainenkin näkökulma, että mitä vähemmän sinulla on säädettävää (tai asiat sujuvat jo itsestään), sen enemmän voit keskittyä taiteelliseen puoleen eli kuvien sisältöön. Monet tuntemani kuvaajat ovat huomanneet että kiinteät putket pakottavat ajattelemaan mitä ja miten haluat kuvata sen sijaan että rennosti oven pielestä zoomaat niin että kaikki sopivat kuvaan... Voit tuon zoomisi kanssa helposti tutkia mikä kiinteä polttoväli sopisi sinulle parhaiten laittamalla sen yhteen asentoon ja kuvaamalla aikasi zoomiin koskematta. Kuvaamistavat ja kohteet ovat kovin erilaisia ja siksi tulet saamaan jatkossakin paljon erilaisia ja keskenään ristiriitaisia ohjeita. Itse olen kovasti ihastunut täysikennoisen 100mm polttoväliä vastaavaan pituuteen, kun se pakottaa tekemään valintoja ja pelkistämään kuvia (ja siten tekee niistä parempia).

Ota rennosti ja muista kuvata paljon, se parantaa huomattavasti onnistumisen mahdollisuuksia. Vielä kun näytät muille vain parhaiten onnistuneet 10-15% kuvista niin muut alkavat pitää sinua hyvänä kuvaajana

[Mikael K.]

Omassa kuvauksessani minulla on tällä hetkellä käytössä kaksi vaihtoehtoa. 50 mm:n valovoimainen objektiivi (f= 1.4) ja sen sulkimen kuristaminen jonnekin 1.8-2 f:n tekee hyvää jälkeä. Valotusajat olen pyrkinyt pitämään 1/60s tai jos valoa on tarpeeksi niin nopeampina. Toinen vaihtoehto minulla on 20-35 mm:n objektiivi (f= 3.5-4.5). Se ei ole valovoimainen mutta sillä pääsee laajakulmapäässä sisätiloissa lähes iholle kiinni. Varsinkin jos kuvaa filmille. Lisäksi kaipaisin 100 mm:n objektiivia, jonka ostanen rikastuttuani ja kunnollisen laajakulmaisen objektiivin.

Salama (EX 550) on minulle tarpeellinen apuväline. Käytän sitä heijastettuna katon, seinän, oman heijastimen tai erikseen kiinnitettävän heijastimen avulla. Lisäksi tilanteesta riippuen säädän sen tehoa. Tämä siitä syystä, että vanha kamerani (EOS D30) kohisi melkoisesti jos ASA-arvoa nosti yli 400:n. Ostin uuden kameran (30D), joka ei kohise yhtä paljon mutta silti pyrin pysyttelemään ASA 800:n alapuolella.

Salaman käyttö vaatii näemmä melkoista opettelua ennen kuin sitä voi hyödyntää sujuvasti ja luovasti. Osaan jotakin vaikka vielä tässä suhteessa on paljon oppimista. Joka tapauksessa suosittelen niin kalliin salamalaitteen ostamista kuin mihin varat vain riittävät. Siitä on paljon apua jos kuvausolosuhteet ovat ongelmalliset.

P.S. Suosittelen sitä kiinteällä valovoimalla olevaa objektiivia. Tästä on hyötyä myös salamakuvauksessa.

[Lare]

Jep. Muista sisäkuvissa nostaa herkkyyttä (ISO arvoa) ainakin 400:n asti, vaikka käyttäisitkin salamaa. Tai itse ainakin nostan, kun se vähentää salamatehon tarvetta ja parantaa kuvien luonnollisuutta.

Kiitos tästäkin kikasta. Eipä ole tullut mieleen.

Tuo kuvien ylivalottuminen katon kautta heijastamalla ja lätkää käyttämällä kuulostaa vähän oudolta. Sinänsä olet toiminut juuri niinkuin minun mielestäni pitääkin. En oikein ymmärrä. Oliko pahastikin ylivalottunut?

Kyllä osassa kuvia oli alueita ihosta palanut puhki. En ole vielä siirtynyt RAW-vaiheeseen, joten JPEGissä korjaamattomia vahinkoja tuli. Ylivalottuneet olivat mielestäni nimenomaan lätkan kanssa, kun salama 90' kohti kattoa.

Ota rennosti ja muista kuvata paljon, se parantaa huomattavasti onnistumisen mahdollisuuksia. Vielä kun näytät muille vain parhaiten onnistuneet 10-15% kuvista niin muut alkavat pitää sinua hyvänä kuvaajana

No tuo prosentti nyt toteutui. Muuten ei. Tavallaan oli arvattavissa, kun ekaa kertaa uusi vehje (salama) tosi toimissa.

Kiitoksia muillekin asiallista tekstiä kirjoittaneille - olen kyllä tavannut näitä ohjeitanne vaikka kaikkiin kommentteihin en olekaan reakoinut.