Vanhanen tapaa Gatesin

[Lare]

Jostain luin, että Venezuelassakin on noita. Kai vielä ihan lisääntyvässä määrin.

Onhan siellä, ja mikäs on öljyrahoilla ostellessa.

[joonahe]

Valtio voi ulkoistaa kaikki ATK-järjestelmänsä alan ammattilaisille ja kilpailuttaa kerran vuodessa toimivimman järjestelmän alihankkijoidensa kesken. On järjestelmä sitten toteutettu miten tahansa.

Suurin osa suomalaisten kuntien käyttöjärjestelmädiileistä (lue Microsoft-diileistä) on monivuotisia ja kalliita. Vantaalla tehtiin joku vuosi sitten Neuvostoliitto-tyyppinen monivuotinen ja kallis pakettidiili. Homma myytiin sillä, että kunnan (ainakin koulujen) työntekijät saivat kotikoneilleen ilmaisen Officen ja XP:n. Harva ymmärsi lukea sopimusta loppuun asti, softat pitäisi poistaa välittömästi kun diili loppuu. Varsinkin koulutusalalla Microsoftilla on ollut törkeitäkin keinoja käytössä, ei kuitenkaan Suomessa. Veikkaisin, että valtion ATK-järjestelmätilaukset on peanuts verrattuna kuntien tilauksiin, tämä on tosin mutua.

Näitä taustoja ajatellen ymmärtää kritiikkiä tapaamista kohtaan. Toisaalta, jos keskustellaan vain Gatesin viime vuosien filantrooppisista saavutuksista, tuosta tuskin on haittaa.

[jp^_^]

Ööö, en ymmärrä logiikkaasi. Asiakas ei osaa/tajua/jaksa/ymmärrä lukea sopimusta jonka tekee, niin se on jotenkin myyjän vika?

Yllättävän monesti sitä saa mitä tilaa.

[joonahe]

Ööö, en ymmärrä logiikkaasi. Asiakas ei osaa/tajua/jaksa/ymmärrä lukea sopimusta jonka tekee, niin se on jotenkin myyjän vika?

Asiakas on kunta. Käyttäjät ovat kunnan työntekijöitä, joille diiliä perusteltiin jälkikäteen näillä porkkanoilla. Kunnallisten työntekijöiden vaikutus käyttöjärjestelmädiilien muotoutumiseen on lähellä nollaa. Microsoftin yhteiskunta-PR-osasto on hoitanut hommansa aina mallikkaasti, muun muassa yhteiskuntasuhteiden bossena Jungner muutama vuosi takaperin. Ja kyseistä Microsoftin sopparia on käytetty mm. jenkeissä köyhien alueiden kouluissa erikoisesti, halpaa käyttistä myytiin ensin määräaikaisella diilillä ja voitot kerättiin vasta lisenssiratsioissa viikko sopimuksen loppumisen jälkeen.

Ja niin kuin aiemmin ketjussa sanoit, Microsoft tekee bisnestä markkinatalouden lakien mukaisesti. Silti loppukäyttäjät kärsivät, erikoista. Vaikka asiasta tietämättömille kunnan virkamiehille myydään kalliissa paketissa kilpailuttamatonta (ja myyntihetkellä erittäin keskeneräistä) softaa, ja Microsoft toteuttaa vain metafyysistä tarkoitustaan korporaationa, ei tästä tarvitse olla tyytyväinen myyjän suuntaan. Pääpointtina ehkä se, mikä on jo aiemmin ketjussa mainittukin. Microsoftin valtava PC-käyttisten markkinaosuus aiheuttaa melkoista vääristymää markkinoilla.

[Salamijakk]

Mitä te höntyilette?
Minä tulin juuri valtioneuvostoliitosta ja hyvät unet saa. Siis, jos halua pakoon jouluhössötystä murtautukaa tekin tänne eduskuntatalon kellariin saunaosastoon.

[Repe Ruutikallo]

Mitä te höntyilette?
Minä tulin juuri valtioneuvostoliitosta ja hyvät unet saa. Siis, jos halua pakoon jouluhössötystä murtautukaa tekin tänne eduskuntatalon kellariin saunaosastoon.

Ota kunnolla evästä ja tee olosi mukavaksi, ennen pitkää nimittäin siellä on naisten saunavuoro. Satu Taiveaho, Tanja Karpela, Heli Paasio... tosin myös Outi Ojala ja...

[MacRotta]

... naisten saunavuoro. Satu Taiveaho, Tanja Karpela

Kauankohan menisi toipua Karpelan näkemisestä niissä oloissa?

Kaikki unohtamisen keinot käyttöön, eikä varmaan sittenkään riittäisi.

[MacRotta]

Ööö, en ymmärrä logiikkaasi. Asiakas ei osaa/tajua/jaksa/ymmärrä lukea sopimusta jonka tekee, niin se on jotenkin myyjän vika?

Avainsanat ovat "määräävä markkina-asema." Vaatii enemmän harkintaa ja pidempää näkökykyä kuin yksi sopimus, jos aikoo siihen jollain tavalla vaikuttaa. Microsoft heittelee lähes ilmaisia Windowseja juuri siksi ympäriinsä, ettei tapahtuisi sitä, että joku muu järjestelmä saa jalansijaa ja kehittymismahdollisuuksia.

Mindshare, eli kehittäjien aika ja resurssit menevät ensin siihen järjestelmään, missä varmimmiten syntyy tuottoa. Jotta Applen koneille kannattaisi tehdä jokin ohjelmisto, sen käännöskulut pitäisi olla 10 prosenttia tai alle alkuperäisen Windows-version kehityskuluista. Linuxin kohdalla vielä vähemmän, vaikka niitä käännöskuluja on suuresti syömässä esim. Wine.

Ajattele, että Microsoftin tekemä diili ei olisi kannattanut välttämättä, jos olisi myyty vain kouluihin Windowsit ja Officet. Eikä missään tapauksessa olisi kannattanut, jos Windows ja Office olisi myyty täydellä hinnalla.

[MacRotta]

Muistaako joku tarkemmin, miten tuo homma meni DOS aikoina, saiko Gates taitavat sopparit valmistajien kanssa solmittua vai oliko kaikilla "vilpitön" tarve luoda universaali ja standardi järjestelmä?

Elokuvan Pirates of the Silicon Valley pohjalta:

Gates tarjosi IBM:lle käyttöjärjestelmää, jota hänellä ei edes ollut. Ja sai neuvoteltua asian niin, että järjestelmän oikeudet jäävät hänelle, ja IBM ostaa häneltä kappaleittain lisenssejä. Tämä siksi, että IBM uskoi rahojen olevan laitteiden myymisessä. Kun IBM sitoutui hommaan, Gates kävi ostamassa käteisellä oikeudet näkemäänsä alkeelliseen käyttikseen, ja siitä alkoi onnettomuus nimeltä Microsoft.

Kun IBM:n koneita alettiin kloonata (ts. IBM PC:n BIOS:ista valmistettiin erilainen, saman toiminnan toteuttava, yhteensopiva versio), melko itsestäänselvä valinta käyttöjärjestelmäksi oli sama MS-DOS. Välttämättömyyden pakko, ja meneminen siitä, missä aita on matalin, eli "optimointi paikalliseen maksimiin" on tämän takana. Ei kenenkään muun koordinointi, paitsi Microsoftin, ja vain Microsoftin eduksi.

EDIT: Toivon kaikkien havaitsevan, että Unixin vahvuus on tarkalleen sama, eli meneminen siitä, missä aita on matalin, ja missä asiat on toteutettavissa mahdollisimman yksinkertaisesti. Ohjelmistoissa on oltava "älykkyyttä" jos ne aikovat toteuttaa jonkin tehtävän. Esim. Applen tiedostoista löytyvä "resurssihaarukka" on älykkyyttä, jonka järjestelmä toteuttaa käyttäjälle. Windowsin ja unixien tiedostot ovat "tyhmiä" eli bittijonoja, ja "älykkyys" on toteutettava jollain muulla tasolla.

Pointti on, että älykkyys on aina toteutettava jossain. Jos se toteutetaan mahdollisimman sekavasti, siitä on väistämättä seurauksena että kenelläkään ei ole valtaa muuttaa mitään itselleen tarkoituksenmukaiseksi. Tämän vuoksi Mac kysyy konetta sammuttaessa että "tallennetaanko", kun linux yksinkertaisesti lopettaa sovellukset niskalaukauksella. Sitä "älykkyyttä" on mahdotonta tai hyvin hankalaa lisätä enää linuxiin, kun on oltu tähän asti ilman.

[MacRotta]

Tuohon Gatesin varallisuuteen sen verran, että herrahan on sanonut lahjoittavansa kaiken omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Tämä ei tietenkään tapahdu välittömästi, vaan hiljalleen. Mielestäni kohtalaisen jalo teko.

Mielestäni tämä on jotenkin sillä linjalla kuin amerikkalaisten, YK:n, maailmanpankin ja muidenkin "hyväntekeväisyys."

Kun rikkaalla ihmisellä on kaikkea, mitä hän saattaisi tarvita itsensä tyytyväiseksi tekemiseen, hän suuntaa huomionsa ympäristönsä muuttamiseen. Joillain rikkailla se menee niin, että ensin voi hankkia kaikkea, eli kaikki hankitaan. Sitten voi tehdä kaikkea kallista ja vaarallista ja harvinaista, eli kokeillaan erilaisten asioiden tekemistä. Gatesista ei ole lentämään kuumailmapallolla maapallon ympäri, joten hypätään tästä yli. Sitten voi kokeilla, voiko tehdä rikoksia tai määritellä omat lakinsa, jäämättä siitä kiinni. Tätä Microsoft tekee kaiken aikaa.

Huipulla on kuitenkin ne ihmiset, joilla on tietynlainen näkemys siitä, mitä maailmassa pitäisi olla. Minkälaiset kansat saavat elää, minkälaiset ihmiset saavat tehdä lapsia, minkälaisia asioita heidän pitäisi tuottaa, ketkä saavat lääkehoitoa, minkälaisen hallituksen alaisuudessa heidän pitäisi elää, minkälainen valtio tai kansa saa menestyä, ja niin edelleen.

Maailmanlaajuisten sosialististen ohjelmien taustalla on aina pinnalta katsoen hyväntekeminen. Tai jonkin sellaisen "arvon" tai päämäärän toteuttaminen, mitä kukaan hyväntahtoinen hölmö ei voi vastustaa. Pohjimmiltaan niissä on kyse tietynlaisen näkemyksen toteuttamisesta. Ja erityisesti, siinä samalla, maailman luonnonvarojen hallinnasta. Ei omistamisesta vaan hallinnasta. Siinä on merkittävä ero. Me saatamme kuvitella, että informaatio ja palvelut ja tieto on "se", kun käytännössä kaikki ovat riippuvaisia metalleista, ruoasta, juomasta, vaatteista ja energiasta.

Eli jos Gates rahoittaa vaikka terveydenhuoltoa, missä annetaan suurina määrinä tarpeettomia rokotteita, niin että paramilitaristiset joukot kiertävät kylästä kylään ottamassa ihmisiä kiinni ja väkisin tökkimässä, ja näissä rokotteissa olevat säilöntäaineet ja epäpuhtaudet itse asiassa aiheuttavat steriiliyttä ja muita sairauksia, niin tälläkin on päämäärä. On aivan turha uskotella, että tämänlaiset ovat ylilyöntejä tai vahinkoja, jos ne kuitenkin lopulta toteuttavat tasan tarkalleen sitä, mitä YK ja Rooman klubi ja muu kansainvälinen kerma sanovat ihannemaailmakseen. Gates on jotenkin päässyt tähän "isojen poikien" klubiin tekemään oman osansa.

[Repe Ruutikallo]

Jostakin syystä tajuan MacRottaa nyt olennaisesti paremmin kuin tuolla uskontokeskustelussa.

[BlueTide]

...Sitä "älykkyyttä" on mahdotonta tai hyvin hankalaa lisätä enää linuxiin, kun on oltu tähän asti ilman.

No voi äly-hoi taas kerran... Mutta ei jaksa, ei tänään taas, jatkakaa.

[jp^_^]

over & out...

[MacRotta]

It's a conspiracy

Varsinainen salaliitto, jos löytyy riittävän paljon aikaisempia tapauksia, joissa näin on käynyt. Ja jos löytyy heidän omat dokumenttinsa, lausuntonsa ja julistuksensa siitä, mitä he haluaisivat saada aikaan. Ihan sama kuin PNAC:n teksti siitä, miten USA tarvitsi lähitulevaisuuteen WTC:n tapaisen tapahtuman, "uuden Pearl Harbourin." "Salaliitto" on yleensä ihan suoraan ihmisten silmien alla, mutta he eivät tajua sen merkitystä.

Salaliitto sekin oli kun Kalifornian sähkönjakelu yksityistettiin. Syntyi sähköpula, kun voimaloita makuutettiin tyhjinä, mutta hinta nousi, ja yksityisten sähkölaitosten tulot samalla. Olisit mennyt tämän niille sanomaan, niin kyllä ne sinulle olisivat nauraneet. Ja tehneet juuri niin kuin olivat suunnitelleetkin.

On oikeastaan ihmisten valikoivaa tyhmyyttä se, että luulevat kaiken olevan sitä, miltä se näyttää. Tai että kun tarpeeksi korkeassa asemassa oleva henkilö julistaa olevansa jotain, ja tarkoittavansa hyvää, niin silloinhan se on niin. Ja tuo kuva on vain osoitus samaisesta valikoivasta tyhmyydestä - sinun taholtasi. Tai siitä luulosta, että "minä olen jo nähnyt kaiken, mikä on vialla" tai "minä tiedän jo kaiken, mikä on vialla" eli "kaikki muu on sitä, miltä se näyttää." Oikeasti ei ole kyse "asioista, joita ei ole", niin kuin tahdot ehkä kuvitella. Oikeasti on kyse asioista, joiden koko merkitys ei aukea puutteellisesta asiayhteydestä. Ja asioista, jotka koostuvat siitä, että yhdistetään jotain, minkä ihmiset ja sellaisenaan täysin luotettavat tahot ääneen sanovat. Vaikka kutsuisivat sitä kauniimmalla nimellä silloin. Hölmö tyytyy siihen kauniimpaan nimeen, viisas ymmärtää siitä riippumatta itse asian sisällön.

Lue jostain 1. Persianlahden sotaan liittyvä "keskoskaappijuttu", missä "irakilaiset sotilaat heittivät kuwaitilaisessa sairaalassa vauvoja lattialle kuolemaan." Lisäksi lukemattomat Microsoftin temput ja taktiikat vuosien varrelta ovat sellaisia, että niitä voisi aivan hyvillä mielin kutsua "salaliitoksi." Eihän tämän threadinkaan lähtökohta ole mitään muuta kuin yksi salaliitto.

EDIT: "Salaliitto" ei ole välttämättä mitään muuta kuin se, että jokin taho toimii itse tietämänsä ilmeisen edun mukaan, tai oman näkemyksensä mukaan. Siihen ilmeiseen etuun voi kuulua se, että ne, ketkä eivät sitä voi käsittää, koska eivät ole 1) samassa tilanteessa, 2) yhtä käsittämättömän rikkaita tai 3) mukana yhtä suljetuissa kuvioissa, saavat joko käsittää tilanteen väärin, tai heidän väärää käsitystään edesautetaan jollain käytettävissä olevalla keinolla. Esim. kuinka monella ihmisellä on käsitys siitä, minkälaista valtaa jonkin valtion keskuspankin tai jonkin valuutan korkotason hallinta sisältää? Kuinka monella muulla kuin itse näillä, joilla se valta on? Kuinka moni niistä, jotka oikeasti tietävät asiasta, kuvittelevat että sitä valtaa käytetään "demokraattisesti" tai "enemmistön edun" mukaan? Eikö historia ja järki sano, että valtaa käytetään ensin vallassa olevan, hänen lähipiirinsä ja intressiensä eduksi.

"Salaliitot" eivät perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että enemmistöllä ei ole aikaa "vetää viivaa pisteestä toiseen" ja nähdä, mitä muodostuu. Dokumentaatio ei ratkaise sekään mitään. Tai harvoin ratkaisee. Olisiko minulla aikaa etsiä riittävän luotettavista lähteistä tietoa siitä, että joissain tapauksissa rokotteilla steriloidaan ihmisiä? Että niitä on viljelty eläinkudoksessa, josta mukaan on tullut ihmisissä syöpää aiheuttavia viruksia? Ja että tätä ei ole ollut tarkoituskaan ehkäistä? Jos olisi, ja niin tekisin, niin olisitko sinä että "kiitos kiitos, anteeksi anteeksi, nyt en epäile sinua enää"?

Varsin typerä, mutta ymmärrettävä luulo, että Bill Gates olisi kuten minä tai sinä varustettuna valtavalla pankkitilillä, ja haluaisi vilpittömästi saada 200 000 000 afrikkalaista siihen tilaan, että voisivat rakentaa itselleen länsimaisen yhteiskunnan. Ja että tämä tapahtuisi parantuneen terveydenhuollon tms. kautta. Katso itse. Afrikka menee keskimäärin alamäkeä kaiken aikaa, ja se, mitä siellä on ollut, paloja länsimaisesta yhteiskunnasta siellä täällä, on enemmän ja enemmän katoamassa. Eli parhaimmillaankin Bill Gates on hölmö, joka heittää hukkaan rahansa.

EDIT: Ja jos afrikkalaiset alkaisivat valmistaa itse rokotteita ja lääkkeitä omien maidensa eduksi, niin paljonko pitää lyödä vetoa sen puolesta, että joku länsivaltio "vahingossa" pommittaa sellaisen tehtaan maan tasalle?

[MacRotta]

No voi äly-hoi taas kerran... Mutta ei jaksa, ei tänään taas, jatkakaa.

Jos et sinä ymmärtänyt, mitä minä tarkoitan, niin haluatko että kerron enemmän? Mutta jos ymmärsit, niin sitten minä innolla odotan, että sinä kerrot enemmän.

[BlueTide]

Jos et sinä ymmärtänyt, mitä minä tarkoitan, niin haluatko että kerron enemmän? Mutta jos ymmärsit, niin sitten minä innolla odotan, että sinä kerrot enemmän.

No kerro ihmeessä!

Kerro vaikka tästä "älykkyydestä" ja kuinka Linuxiin sitä ei voi koskaan saada. Kerro samalla tästä aidan ylittämisestä missä se on matalin. Ja kerro vähän lisää Unixin perusfilosofioista ja kuinka ne ovat hyviä ja huonoja.

Toi oli ihan parasta sh1ttiä mitä sulta tuli tosta ohjelmien sulkemisesta linuxin suhteen. Tosi selkeä kausaalinen yhteys todellakin! Ja kun sä nyt olet niin ylivertaisen fiksu niin muista nyt selittää niin että me tyhmätkin ymmärretään.

[MacRotta]

No kerro ihmeessä!

http://www.catb.org/esr/writings/taoup/html/

Lähtökohta on tuossa kirjassa esitetty "unixin filosofia" ja sille mainostetut edut. Kannattaa lukea ainakin alaotsikot otsikon "basics of the unix philosophy" alta. Raymond oli tuohon aikaan varauksettoman ja rajattoman ihastunut linuxiin, ja mukana myös .com-boomissa niiltä osin kun se linuxia koski.

Jos sinun pitäisi lisätä linuxiin ominaisuus, joka laittaa konetta sammutettaessa jokaisen sovelluksen kysymään, että "tallennetaanko muutokset ennen sulkemista", niin miten tekisit sen? Linuxissa on tapana lähettää kaikille prosesseille TERM(15)-signaali, joka yleensä aiheuttaa sen, että sovelluksilla ja järjestelmän palveluilla on hetki aikaa sulkeutua nätisti, omilla ehdoillaan. Sitten perään tulee KILL(9)-signaali, joka tarkoittaa että se oli menoa, maailma loppui.

Applen puolella (ja kai Windowsissa myös) käyttis odottaa sovelluksia, jotka näyttävät käyttäjälle "tallennetaanko"-dialogia. Haittapuolena on, että yhteistyökyvytön sovellus saa sammumisen jumiin. Tai, Windows ainakin kysyy että "sovellus plöö ei vastaa, odotetaanko sitä vai lopetetaanko se väkisin?" Linuxissa pitäisi sopia TERM-signaalille sama merkitys, ja katsoa että sovellukset eivät kaadu kuolleena maahan sen saadessaan, vaan ymmärtävät sen sovinnolla tehdyksi lopettamiskehotukseksi. Kokeilin tätä openofficeen, ja se kuolee TERM-signaalista vaikka auki olisi tallentamaton työ.

Sitten pitäisi sopia, että kone ei seuraavaksi lähetä KILL-signaalia. Tai pitäisi päättää, mille prosesseille se voidaan lähettää ja mille ei. Jos KILL tulee neljän sekunnin kuluttua TERM:istä, niin se ei riitä 1) käyttäjän harkinta-ajaksi ja 2) openofficelle tiedoston tallentamiseen ja 3) kauniisti sulkeutumiseen. Vaikka openoffice ja muut alkaisivat tukea tätä, niin järjestelmän on muututtava myös. Lisäksi järjestelmä saattaa olla riippuvainen siitä, että jumiin jääneet palvelut todella tapetaan väkisin jos ne eivät suostu TERM-signaalia noudattamaan.

Sitä korkeamman tason ominaisuuksia voidaan tarjota, mitä enemmän niistä on päätetty riittävän varhaisessa vaiheessa, ja otettu järjestelmän osia kootessa huomioon. Tämä on käytännössä älykkyyden määritelmä.

Toinen esimerkki älykkyydestä (tai sen puutteesta) on työajan seurantajärjestelmä, joka tallentaa käyttäjiltä vain numerosarjoja. Ne pysyvät pelkkinä numerosarjoina, kunnes viimeisessä vaiheessa, fyysisesti täysin eri paikassa ja eri yksikössä, löytyy sovellus, joka tulkitsee ne työvuoroiksi ja työpisteiksi.

Tässä välissä on kuitenkin työnjohtajan voitava tallentaa unohtuneita koodauksia järjestelmään, ja korjata virheellisiä koodauksia. Mutta koska sovellus on "tyhmä", se käsittelee vain numerosarjoja, ja työnjohdon pitää ymmärtää niiden merkitys. Jos sovellus olisi "älykäs", se ymmärtäisi numerosarjojen merkitykset, ja työnjohto voisi vaikka ponnahdusvalikosta vaihtaa "sorvin" ääressä työskentelyn "sahan" ääressä työskentelyksi. Silloin sovellus myös voisi tehdä numerosarjoille oikeellisuuden tarkistuksia, ja moni muu asia helpottuisi.

Jos taas linuxissa ei yhdistetä tallennusdialogin ilmestymistä Initin toimintaan, vaan työpöytäympäristö hoitaa sen, niin päädytään aivan eri ongelmiin. Tehdään Gnomeen "kauniisti sammuttamisen" tuki. KDE jää ilman. No, sovitaan KDE:n ja Gnomen kesken yhteinen protokolla. Eli, kun valitset System-valikosta "Quit..." ja klikkaat "Shutdown", Gnome lähettää kaikille sessiossa auki oleville sovelluksille sulkeutumispyynnön. Sitten on Gnomen asia, alkaako se riittävän pitkän ajan jälkeen lähettää niille tapposignaaleja, vai hylkääko ne Initin tapettaviksi. Joka tapauksessa nyt ei enää riitä, että sovellukset ovat linux-sovelluksia, vaan niiden on oltava tehty Gnomea silmällä pitäen.

Tuo ei ole läheskään ainoa "korkean tason juttu", joka Applella ja Microsoftilla on ollut pitkään valmiina. Toinen varsin alkeellinen asia linuxissa on levyasemien hallinta ja /etc/fstab. Tai tulostaminen, jonka tuki on edelleen hoidettu tyrmäävän karkeasti.

Eric S. Raymond puhuu joissain teksteissä siitä, miten unixissa "mekanismi" ja "käytäntö" on erotettu toisistaan, ja miten se on (hänen mielestään) hyvä asia. "Käytäntö" vastaa tässä tapauksessa tarkoittamaani "älykkyyttä." Esim. tuossa työajanseurantahommassa "mekanismi" on se osa ohjelmistoja ja laitteistoa, mikä siirtelee numerosarjoja. "Käytäntö" on se, mikä merkitys millekin numerosarjalle on sovittu. Liian "älykkyyden" haittapuoli on se, että jos numerosarjojen merkitys muuttuu, niin älykkään sovelluksen ymmärrys niistä on päivitettävä. Tyhmän ohjelman tapauksessa riittää, että käyttäjä (työnjohtaja) saa jonkin viestimen kautta tiedon uusista numerosarjoista.

Kaikki nämä käyttöjärjestelmien tekniset ratkaisut ovat kuitenkin vain niin hienostuneita tai hyödyllisiä kuin miten paljon niihin on rakennettu "älykkyyttä." Tai miten paljon niiden varaan on yleensä mahdollista rakentaa älykkyyttä.

[BlueTide]

Saat tietysti määritellä tuon "älykkyyden" ihan miten haluat, mutta jos se on näin väljää määrittelyä niin tottakai se voidaan tunkea ihan mihin tahansa sopivaan kontekstiin. Itse taas en halua edes yrittää määrittelyä, koska se varmaan johtaisi lähinnä yleiseen huvittuneisuuteen. Ja joku voisi vaikka ottaa moisen tosissaan (tuskinpa sentään).

Toivon kaikkien havaitsevan, että Unixin vahvuus on tarkalleen sama, eli meneminen siitä, missä aita on matalin, ja missä asiat on toteutettavissa mahdollisimman yksinkertaisesti. Ohjelmistoissa on oltava "älykkyyttä" jos ne aikovat toteuttaa jonkin tehtävän. Esim. Applen tiedostoista löytyvä "resurssihaarukka" on älykkyyttä, jonka järjestelmä toteuttaa käyttäjälle. Windowsin ja unixien tiedostot ovat "tyhmiä" eli bittijonoja, ja "älykkyys" on toteutettava jollain muulla tasolla.

A) OS X on UNIX. Jos OS X on Unix, ja Unix ei tue resurssihaarukkaa, niin OS X ei ole unix. B) Jos me nyt puhutaan "älykkyydestä" niin vaikka ZFS on varmaan tarpeeksi "älykäs". Kappas, se pyörii Solariksella. C) OS X:n *BSD tausta tekee myös koko vertailun OS X / Apple ja Unixien välillä aika naurettavaksi.

Mitä tuo meinaa on kait lähinnä se, että jos me valitaan sopivat palaset tarkoitusperiimme niin kyllähän me saadaan selitettyä kuinka toinen on vähemmän tai enemmän "älykäs" kuin toinen. Niinkuin tuossa toteat, on "älykkyys toteutettava muualla". Ja niinhän se onkin. Aidan matalimmalta ylittäminen ei sekään ole mikään unixin, linuxin tai windowssin etuoikeus.

Sitä "älykkyyttä" on mahdotonta tai hyvin hankalaa lisätä enää linuxiin, kun on oltu tähän asti ilman.

Jos edellinen lainaus oli vähintäänkin huonosti muotoiltu, niin tämä on vielä isompi kysymysmerkki. Sä vähän korjasitkin jo seuraavassa messussa, mutta nyt on taas oksat pois.

Mikäköhän on Linux tässä yhteydessä? Kerneli? GNU/Linux? Loput sepustuksista viittaa koko ekosysteemiin, mikä sitten taas ei ole mitenkään välttämättä Linux sidonnaista. Meillä on GNU userlandiä, desktop environmenttejä ja vaikka mitä. Immeiset ovat ottaneet noita palasia ja tehneet ihan toimivia ja "älykkäitä" tsydeemejään joista osa on Linuxeja ja osa ei.

Hankala lisätä? No ei sen hankalampaa kuin muihinkaan alustoihin, itsessään. Se, että saavatko ne kaverit aikaiseksi juuri sun tai mun toivomalla tavalla on eri asia, mutta sitä on paha sanoa faktana. Mielipiteitä ja arvauksia voi kyllä laukoa lämpimikseen. Joskus arvaukset menee jopa oikein.

Ylipäätään jos lähtökohta on se, että sovelluksessa, käyttiksessä tai missä lie on älykkyyttä jos ne toteuttavat jonkin tehtävän, niin sittenhän sitä täytyy Linuxissa jo nykyisinkin olla aikasta paljon.

Toinen esimerkki älykkyydestä (tai sen puutteesta) on työajan seurantajärjestelmä, joka tallentaa käyttäjiltä vain numerosarjoja. Ne pysyvät pelkkinä numerosarjoina, kunnes viimeisessä vaiheessa, fyysisesti täysin eri paikassa ja eri yksikössä, löytyy sovellus, joka tulkitsee ne työvuoroiksi ja työpisteiksi.

Ja tämä on suurikin keksitö, koska? Meinaan tätähän kaikki digitaalinen tieto on. Ja siten me voidaan nähdä vaihtelevan tasoista älykkyyttä kaikkialla, vaikka sitten jopa alkeellisimmissa tiedostojärjestelmissäkin. Tämä päläpälä sitten jatkuun tietorakenteiden tutkiskeluun, joka myös on vähän "Da?" ihmettelyjä - tottakai niitä on ja niitä käytetään. Okei, ehkä tämä oli osa tätä älykkyyden määrittelyä, mutta jos lähdetään tähän, niin tota älykkyyttä on vähän kaikessa kun sopivasti tulkitaan.

Joka tapauksessa nyt ei enää riitä, että sovellukset ovat linux-sovelluksia, vaan niiden on oltava tehty Gnomea silmällä pitäen

Ja tämä eroaa OS X:stä miten? Tai Windowsista? "Älykkyys" näissä on sitä, vai, että sun on pakko käyttää niiden frameworkkiä? Eihän tuolla ole hyvä ihme mitään tekemistä taas linuxin kanssa millään yleisellä tasolla (esmes Gnome ja twm eivät ole sidottuja Linuxiin). Mitäs jos ton kritiikin kohdstaisi Linuxin sijasta vaikka sitten Gnomeen?

Tuo ei ole läheskään ainoa "korkean tason juttu", joka Applella ja Microsoftilla on ollut pitkään valmiina. Toinen varsin alkeellinen asia linuxissa on levyasemien hallinta ja /etc/fstab. Tai tulostaminen, jonka tuki on edelleen hoidettu tyrmäävän karkeasti.

Sinällänsä huvittavaa, että niin Linuxissa kuin OS X:ssä on tulostamisen alla CUPS. Ja OS X:ssä oli fstab, ennen kuin siirtyivät Leopardiin ja Leopardinkin kanssa moisia voidaan epäsuorasti käyttää. Levyasemien hallintaa mä en kommentoi kun en tiedä taas mitä sillä tarkoitat - tuo voi tarkoittaa niin tuhatta eri seikkaa, esim kyllä niitä mountataan devin alta OS X:ssäkin.

Vai puhutaanko tässä nyt kuitenkin käyttöliittymistä?

Ei millään pahalla, mutta toi sun tekninen selitykses oli taas jotain ihmellistä sekasotkua mistä on tosi hankala ottaa mitään tolkkua. Kyllä siellä on seassa ihan asiaakin, ei sillä, mutta tuntuu että se painottuu taas johonkin termeillä kikkailuun ja mielipiteisiin, ei faktoihin.

[MacRotta]

Saat tietysti määritellä tuon "älykkyyden" ihan miten haluat, mutta jos se on näin väljää määrittelyä

Haen sillä jotain, millä määritellä, käsitellä tai mitata sitä, että linuxissa esim. näytön resoluution ja värisyvyyden vaihto ei onnistu ilman, että X:n käynnistää uudelleen. Vielä pahempi se, että pitää mennä värkkäämään xorg.conf:ia. Siksi sanoisin, että X:n design on tyhmä, kun se ei ota tällaisia huomioon. Kun taas Windowsissa ja Macissä näytön tarkkuuden, värimäärän ja jopa usean näytön suhteellisen sijainnin vaihto on hyvin pitkään onnistunut lennossa.

niin tottakai se voidaan tunkea ihan mihin tahansa sopivaan kontekstiin.

Lähestyt asiaa väärästä päästä. Minun tarkoitukseni oli nimetä ilmiö kaivamalla se esille yksittäistapauksista. Eikä olla varma ilmiöstä, ja luulla että sillä voidaan valaista näitä yksittäistapauksia automaattisesti. Kritiikkisi kohdistuu kuitenkin jälkimmäisen laatuiseen pyrkimykseen.

A) OS X on UNIX. Jos OS X on Unix, ja Unix ei tue resurssihaarukkaa, niin OS X ei ole unix.

Sinulla oli vaihtoehto saivarrella juttu kumoon, tai etsiä se, mitä olen tarkoittamassa. OS X on ainoa poikkeus, jossa tätä älykkyyttä on lisätty unix-runkoon. Unohda se, niin yksikään klassinen unix tai vanha unixin tiedostojärjestelmä ei tue haarukoita. ACL ja laajennetut attribuutit ovat tulleet tasaista tahtia sinne tänne, kyllä. Mutta niitä voi hyödyntää kaikkialla täysipainoisesti vasta sitten, kun tuki on integroitu koko pinoon, ytimestä sovelluksiin.

Aidan matalimmalta ylittäminen ei sekään ole mikään unixin, linuxin tai windowssin etuoikeus.

Ei ollut ajatus, että mikään tietty käyttöjärjestelmä "voittaa" tai "häviää." Ajatus oli se, että järjestelmien laatu on usein riippuvainen integraation tasosta. DOS ei sisältänyt mitään kummallisia palveluita. Kun taas Macin tapauksessa, varsinkin kun Leopardi ja muut Core-hässäkät alkavat olla valmiita, järjestelmä tarjoaa valtavasti valmiiksi tehtyjä asioita. Linuxiin on kaikki jotenkin lisätty "jälkeenpäin."

Mikäköhän on Linux tässä yhteydessä?

Käyttöjärjestelmä. Sellaisena kuin käyttäjä saa sen eteensä. Sen ongelmat ovat kiinni juuri kokonaisuudesta. Joku voi hurskastella eri distroista, mutta jos ne tekevät kaiken tasan samoista palikoista, niin ero ei käyttäjän kannalta ole lopulta suuren suuri. Sama hotplug, sama virranhallinta, sama HAL, sama Nautilus, sama X, sama Gnome ja Metacity.

Se, että saavatko ne kaverit aikaiseksi juuri sun tai mun toivomalla tavalla on eri asia, mutta sitä on paha sanoa faktana.

Ei ole kyse kenenkään henkilökohtaisista toiveista. Kyse on loppuun ajatelluista ominaisuuksista, jotka helpottavat käyttöä ja työn tekemistä. Linuxissa voi olla CUPS, mutta ei ole aina ollut. Moniko sovellus sitä tukee? Tiedät itsekin, että linux on Macciin verrattuna karkea ja keskeneräinen kokemus. Jos linuxissa olisi ollut perustuksia laskettaessa enemmän toiminnallisuutta valmiiksi mietittynä, se olisi ehkä edennyt yhtä pitkälle.

Mutta koska linux kehitetään niin hajautetusti, se kärsii loputtomasta munan ja kanan ongelmasta. CUPS on pelkkä moottori. Miksi se ei voi tarjota graafisia välineitä itsensä säätämiseen? Koska ne pitäisi tehdä erikseen GTK:lle, pelkälle X:lle (tai Motifille), Qt:lle ja jos vielä hyvin sattuu, niin Gnomen ja KDE:n kirjastoille GTK:n ja Qt:n lisäksi.

Ja tämä on suurikin keksintö, koska? Meinaan tätähän kaikki digitaalinen tieto on.

Minä näen, että sinä olet osoittanut huimaavan kykysi puhua siitä, mistä minä en puhunut. Tottakai kaikki digitaalinen tieto on numeroita. Voin kertoa sen jopa sinulle tässä heti. Mutta vertailun vuoksi, et sinä varmasti editoi Word-dokumentteja heksaeditorilla. Et, vaikka Word-dokumentti olisi miten "numeroita" kun niitä katsoo sitä kautta.

Okei, ehkä tämä oli osa tätä älykkyyden määrittelyä, mutta jos lähdetään tähän, niin tota älykkyyttä on vähän kaikessa kun sopivasti tulkitaan.

Taas lähestymisesi täysin väärästä päästä. Pointti oli sellaisen älykkyyden etsiminen, jolla voidaan selittää käyttäjän kokemusta ja käyttäjän saavuttamaa lopputulosta. Järjestelmän kykyä olla valmis erilaisiin tilanteisiin ja ymmärtää niiden yksityiskohdat. Sekin on älykkyyttä, että Finder muistaa ikonien sijainnit ikkunoissa. Linux (tai Gnomen Nautilus) kykenee samaan, kun valitset joka hakemistoon sen asetuksen erikseen. Mutta siihen asti, tiedostojen selaaminen ikoneina ei ole mitään muuta kuin yksi ylimääräinen tapa esittää ls-komennon tuloste.

Mitäs jos ton kritiikin kohdstaisi Linuxin sijasta vaikka sitten Gnomeen?

Minkä kritiikin? Sinulla on oletus, että minun tarkoitukseni on jotenkin "todistaa linux huonoksi." Ei. Edelleen tarkoitukseni on tuoda esille ilmiö. Mitä ihmeen "kritiikkiä" minä kohdistaisin Gnomeen? Tarkoitukseni on, vieläkin, käsitellä ilmiötä, jonka osia linux ja Gnome ovat, tai niiden keskinäinen suhde. Gnome ja KDE ovat korkeamman tason rakennelmia linuxin päällä, tai minkä ikinä BSD:n mihin ne laitetaan pyörimään. Jos jokin on OS X-ohjelma, sille on tarjolla kaikki valmiit elementit vaikka tulostamiseen. Jos jokin on linux-ohjelma, sille ei ole tarjolla välttämättä mitään. On yhdentekevää, millä moottorilla Apple tekee tulostuksensa. CUPS ei takaa mitään. Se takaa, että jokaiseen tulostusta harrastavaan sovellukseen on saatavissa helppo tapa valita tulostin, arkin koko, marginaalit ja muut, ilman yllätyksiä ja yhteensopimattomuuksia, tai kahlaamista puolitiehen tehtyjen dialogien lävitse jossain keskeneräisessä front-endissä.

Ja OS X:ssä oli fstab, ennen kuin siirtyivät Leopardiin ja Leopardinkin kanssa moisia voidaan epäsuorasti käyttää.

Tiikerin /etc/fstab on tyhjä, lukuunottamatta viestiä, joka kehottaa että sitä ei käytettäisi.

Levyasemien hallintaa mä en kommentoi kun en tiedä taas mitä sillä tarkoitat - tuo voi tarkoittaa niin tuhatta eri seikkaa, esim kyllä niitä mountataan devin alta OS X:ssäkin.

Mutta sinne ei tarvitse käyttäjän mennä ollenkaan sörkkimään. Minulla on Ubuntu ja Kubuntu, ja pelkkä päivittäminen Edgystä Feistyksi, Feistyn paikkaaminen ja lopulta päivittäminen Gutsyksi on tyrännyt levyasemien hallinnan ja fstabin useampaan kertaan. Siinä sitten olen verkosta kirjautunut seonneeseen koneeseen tai bootannut sitä asennuslevyltä, ja ottanut selvää että mistä se ei sillä kertaa tykännyt.

[BlueTide]

Mä luen tun sun viimeisimmän huumoripölinän myöhemmin, mutta nyt sen verran, että mä menin kokeilemaan linuksilla mitä tapahtuu openofficen tallentamattomalle tiedostolle kun namiskasta vääntää "Restart".

Tämän huumaavaan kokeen seurauksena OpenOffice kysyy: Save, Discard, Cancel. Ja homma jatkuu sen jälkeen. Tätä ei vai voinut Linuxissa toteuttaa....

[BlueTide]

Otetaanpa alusta ettei tämä käsienheiluttelu kiihdy liikaa. Alkuperäinen vastalause koski ryvästä:

Esim. Applen tiedostoista löytyvä "resurssihaarukka" on älykkyyttä, jonka järjestelmä toteuttaa käyttäjälle. Windowsin ja unixien tiedostot ovat "tyhmiä" eli bittijonoja, ja "älykkyys" on toteutettava jollain muulla tasolla.

Tämä on itsessään ristiriitainen koska OS X on Unix.. Okei, ei iso juttu, mutta tästä meidän ei pitäisi edes kiistellä, koska se vaan on väärin. End of story.

Tämän vuoksi Mac kysyy konetta sammuttaessa että "tallennetaanko", kun linux yksinkertaisesti lopettaa sovellukset niskalaukauksella.

Ja tämä oli niin ikään tapetilla, ja on niin ikään väärin ainakin OOo: esimerkissä. Kokeiltu juttu. Tästäkään ei varmaan auta kiistellä. End of story.

Sitä "älykkyyttä" on mahdotonta tai hyvin hankalaa lisätä enää linuxiin, kun on oltu tähän asti ilman.

Tästä voidaan keskustella, koska jos totta puhutaan sä et ole antanut mitään perusteluja tälle väitteelle. Sitävastoin meillä on paljon esimerkkejä, joissa linuxin teknologioille, tai vastaaville, on rakennettu tätä maagista "älykkyyttä".

- CUPS, jota käyttävät niin OS X, Linux kuin Unix:kin.
- Eri levyjärjestelmät, ZFS
- *BSD userland
- mounttaukset
- OpenSSH
- ...

Kun nyt vielä X:ään on tulossa hot-plug, useamman näytön tuki ja vaikka mitä, niin mä en vieläkään näe mitään perusteita väittää, ettei linuxille voida lisätä tätä "älykkyyttä". Muut ovat tehneet ja sitä ollaan tekemässä. Hidasta puuhaahan se on, sitä tässä ei olla kieltämässä.

[Salamijakk]

Tämä on se vanhasen paikka, missä riisun lärvini:
seka
ryppysiä saa ostella taksikuskeilta pyydettäessä

[Salamijakk]

Minusta minä näytän aivan ökyaudin ajajalta ja pirtin naisen kanssa täyttäneeltä. Motivaatiovammaiselta Janne Ahoselta.

[MacRotta]

Sitävastoin meillä on paljon esimerkkejä, joissa linuxin teknologioille, tai vastaaville, on rakennettu tätä maagista "älykkyyttä".

- CUPS, jota käyttävät niin OS X, Linux kuin Unix:kin.
- Eri levyjärjestelmät, ZFS
- *BSD userland
- mounttaukset
- OpenSSH
- ...

Juuri nyt voin ehkä päästä asiaan. Muista, että sanoin Eric S. Raymondin erottavan "mekanismin" (mechanism) ja "käytännön" (policy). CUPS, ZFS ja OpenSSH ovat mekanismeja. Unix ja linux ovat täynnä mekanismeja. Sieltä löytyy valmista kirjastoa vaikka mihin.

Finder on loistava esimerkki käytännöstä. Jotta Finder on saatu toteutettua, jonkun on Applella täytynyt istua piirustuspöydän ääreen miettimään, että "me haluamme, että meidän tuotoksessa homma tehdään (käyttäjä tekee sen) näin." Applen koneissa käyttäjälle on ajateltu valmiiksi sellaiset asiat, minkä toteuttamiseen on linuxissa suurimman osan sen olemassaolosta ollut tarjolla vain se "kirjasto" tai se "mekanismi."

Käytännön luominen edellyttää valtaa tai sopimista. Jos ei tähän ole mahdollisuutta, voidaan päätyä esim. tilanteeseen, jossa meillä on kaksi "front-endiä" tai käyttöliittymää, jotka antavat käyttäjän mountata verkkoresursseja. Jos ne eivät kommunikoi alla olevan mekanismin kautta, tai toinen niistä ei ole tehty ensisijaiseksi, niin ne voivat hyvin saada aikaan tilanteita, jossa ne eivät ymmärrä toistensa tekemiä ratkaisuja, ja näyttävät tilannekuvan sekavasti tai väärin.

Siksi, tai jostain muusta syystä, linuxin suhde käyttäjään ja käyttökokemukseen on ollut, että "tarjotaan me tämä osa, mutta annetaan jonkun muun tehdä siihen käyttäjän kannalta liittyvät asiat valmiiksi" ja "jätetään kaikki auki" (eli keskeneräiseksi) ja "kutsutaan sitä valinnan vapaudeksi" tai "avoimuudeksi."

Kun nyt vielä X:ään on tulossa hot-plug, useamman näytön tuki ja vaikka mitä, niin mä en vieläkään näe mitään perusteita väittää, ettei linuxille voida lisätä tätä "älykkyyttä". Muut ovat tehneet ja sitä ollaan tekemässä. Hidasta puuhaahan se on, sitä tässä ei olla kieltämässä.

Minun pointtini oli juuri se, että se tehdään vasta nyt. Että se on hidasta. Että se on ollut linuxin kanssa poikkeuksellisen hidasta. Että se ei linuxissa ja unixissa johdu resurssien puutteesta, vaan siitä, että asioita ei voida keskitetysti hallita tai sopia. Kaikki laahaa kaiken muun perässä. Apple on kiitettävästi keksinyt OS X:n sisälmykset uusiksi kuluneiden vuosien aikana, vaikka Finder mielestäni menikin alamäkeä 9.2.2:sta pois siirryttäessä. Tärkeintä on, että kaikki on koko ajan ollut käytettävissä.

Nyt en pidättelisi hengitystäni sen suhteen, että KDE:hen tai Gnomeen saadaan säädin tai paneeli, josta vaihtaa sujuvasti näyttöjen sijaintia, resoluutiota tai värimäärää. Ja tarkoitan tarkalleen, että yhtä elegantisti ja helposti kuin Windowsissa tai Macissä on vuosia voinut tehdä. Oletan, että ominaisuudet ovat pitkään puolivalmiita. Aivan kuin Gnomen networkmanager oli - se ei esim. tukenut kiinteitä IP-osoitteita, eikä käytännössä mitään säätämistä, jos tukee vieläkään. Oletan, että vähintään parissa kohdassa käy niin, että kyseisellä säätimellä tai paneelilla on eri käsitys asioista X:n kanssa. Jolloin se näkyy käyttäjälle odottamattomana tai käsittämättömänä toimintana, tai ei toimintana ollenkaan.

[BlueTide]

Mä olen vähän tuiskeessa, joten vastaan kun kerkeän, mutta näin pikaisesti mä olen tosi iloinen että toi viimeinen viesti oli noin asiallinen ja hyvä pohja asialliselle keskustelulle. Ja ymmärrettävä. Kiitokset siitä.