Lare kirjoitti:Kovin laajaa otosta mulla ei ole mutta sen tiedän että Canonin Ixus 500i ei suostu ottamaan uutta kuvaa, ennen kuin edellinen on näytetty loppuun näytöllä.
Kokeilepa laittaa "jälkikatseluajaksi" se 10 sekuntia ja testaa, keskeytyykö se katselu halustasi vaikka kahden sekunnin kohdalla laukaisinta painamalla...
Pbman kirjoitti:Minulla tuo ei ole ongelma, koska kalustokulut on luonnollisesti mukana kun työtäni hinnoittelen ja törkeän kalliit kamat ovat maksaneet itsensä takaisin niin monta kertaa että ei tarvitse yöuniaan menettää. Sillä sukulaissedällä ei ole ihan sama tilanne vaan raha pistetään omasta pussista.
Itse olisin ajatellut asian olevan juuri toisinpäin jos ammatiksesi kuvaat. Tai ainakin olisin kuvitellut että työkseen kuvaavan täytyisi laskea tarkemmin kalustoon menevät rahat ja ne tuotto-odotukset joita ammatinharjoitusvälineistölle on odotettavissa ja se kuinka kauan kuluu että tietty hankinta on maksanut itsensä takaisin kun taas harrastaja tekee jokatapauksessa ostoksensa niillä "ylimääräisillä" harrasterahoilla jotka ovat jääneet ylitse siitä kun palkasta on poistettu elinkustannukset, mahdollisten lainojen lyhennykset, eläkesäästöt, rahastosäästöt ja muut vakiokulut jolloin ei ole enää niin väliä kuinka optimaalisesti ja kokonaistaloudellisesti hankinnat on kulloinkin tehty..
Tietenkään päähänpistotasoisissa harrastehankinnoissa ei taas silloin ole mitään järkeä jos tili on nollilla ja kulutusluottojen eräpäivät hengittävät niskaan mutta jos oma talous on velaton, perussäästöt &sijoitukset hanskassa ja käyttötileillä pahanpäivän varaa edes parin-kolmen kiloeuron verran niin miksi sitä ei laittaisi harrastusvälineisiin rahaa jos sillä kokee saavansa kameran joka sopii käteen, jossa on vielä perinteisen kameran kontrollit ja kunnollinen etsin..
Noilla vanhemmilla pokkareilla laukaisuviive (esim G2) oli sitä luokkaa, ettei niitä urheilukuviin voinut parhaalla tahdollaankaan harkita, ellei kyseessä ollut shakki ;-) Nykyiset kompaktit toimivat osaavissa käsissä paremmin, joskin järkkärit vielä paremmin - urheilukuvauksessa siis.
Kukin tarpeisiinsa ja minusta vain hyvä, jos pinttyneen Gadget Freakin saa ohjattua jalon harrastuksen pariin, olkoonkin se pahimmassa tapauksessa megapikselihifistely tai rungonvaihto harrastuksena. Jääväthän nuo kiertoon...
harri kirjoitti:..Heh. Itselläni on filmikamera (Nikon FM), joka on kohta 30 vuotta vanha ja toimii edelleen ihan OK..
No joo, tuollaiset dinosaurukset on asia erikseen
Uusissa filmijärkkäreissä on elektroniikkaa kuten digijärkkäreissäkin.
Minä olen ajatellut päivittää digikamerani, kun ilmestyy joku tuollainen "digidinosaurus". Eli kamera jossa ei ole ylimääräisiä nappuloita. Pelkkä manuaalitarkennus riittäisi. Ei taida olla mitään FM:ää vastaavaa tarjolla digikameroissa? Leica M8 näyttää kuvien perusteella hyvältä, mutta on turhan kallis minulle.
Sherukka kirjoitti:Canonin IXUS 860 IS pokkarilla ehtii lapsienkin vauhtiin mukaan, mitä hitaita pokkareita te oikein käytätte?
Tekisi mieli tehdä vastakysymys: MIten hitaita lapsia teillä oikein on?
Yksi perusongelma on tuo pokkarien zoomi. Kauppiaat mainostavat, miten kamerassa on niin ja niin moninkertainen zoomi, mutta eivät takuulla kerro, miten hitaasti sillä zoomata suristelee polttovälin laidalta toiselle...
Ja siihen pitkään zoomiin liittyy poikkeuksetta huono valovoima ja sen myötä tolkuttoman hidas tarkennus sisätilojen hämärässä. Auts. Antakaa minulle valovoimainen digipokkari käsin ruuvattavalla zoomilla ja käsitarkennusmahdollisuudella objektiivin kehältä kiertämällä... Eipä vaan taida olla tarjolla?
htc kirjoitti:Kokeilepa laittaa "jälkikatseluajaksi" se 10 sekuntia ja testaa, keskeytyykö se katselu halustasi vaikka kahden sekunnin kohdalla laukaisinta painamalla...
Keskeytyyhän se. Tosin, kuvaaminen nyykähtää välillä kun kuvia siirretään muistikortille.
Katselin että että kyseisen Ixuksen suurin aukko pisimmällä polttovälillä 105mm on f5.8.
Otetaan jälleen vertailuksi tuo antiikkinen G2. Aukko 102mm polttovälillä on f2.5.
Nyt seuraa kysymys: Jos valaistus on lasten synttärikutsuilla sellainen, että G2:n valotus on 1/60, f2.5, niin paljonko on Ixuksen valotusaika samassa valaistuksessa pisimmällä polttovälillä?
Lisäkysymys: Pelastaako kuvanvakain tilanteen vai ei?
Viimeksi muokannut plussa, 2.1.2008 klo 18.27. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sherukka kirjoitti:Canonin IXUS 860 IS pokkarilla ehtii lapsienkin vauhtiin mukaan, mitä hitaita pokkareita te oikein käytätte?
Uskon että pokkarit ovat niin hyviä kuin kehutaan vasta kun näen että lehtikuvaaja räpsii kuvansa Ixuksella...
Arvasin että saan kommenteja.
Salaman lataus tuossa kamerassa kestää vielä liian kauan muuten nopeus riittää hyvin, totta on että zoomia en paljon käyttele mutta pikaisesti testasin ja ei se ihan mahdottoman hidas (sanoisin että tavikselle jopa on nopea) ole zoomin ääripäässäkään.
Pimeässä ilman salamaa joutuu nostamaan herkkyyttä helposti ISO 800:een jolloin kohinaakin ilmenee mutta nopeasti saa räpsittyä. Kymppikuvissa kohinaa ei pahemmin ilmene, toki Nikonin D80:een verrattuna sitä on aivan pirusti.
Kuvanvakain ei auta lapsia kuvatessa yhtään.
Hankin canon eos300 filkkarini ja siihen varusteita tuossa noin vuosi sitten. Tarkoituksenani oli ostaa fiksu suhteellisen kompakti peruskamera, ja kiertelin jonkin verran kauppoja niiden perässä. Lähinnä kuvaustuntuman takia rupesin sitten hinkumaan järkkäriä, ja kun isällä sattui vaatehuoneessa lojumaan mustavalkokuvien kehitysreleet päätin hypätä filmiin. Tällä eosilla jää moni kuva ottamatta, mikä kompaktidigillä olisi tullut räppäistyä osittain halvemman hinnan ja pienemmän vaivan takia, mutta myös siksi että eihän tuota järkkäriä ihan joka paikkaan viitsi kantaa. Toisaalta tuntuu että jokainen paperille itse kehitetty kuva on melko tärkeä, toisin kuin joka toiselta nykyihmiseltä löytyvä tuhannen kuvan web-galleria, jossa tietysti useiden huippukuvien lisäksi on paljon aivan turhaa. Tällä hetkellä en hingu digijärkkärin perään, mutta pari kertaa olen kaverilta sellaista lainannut jossain tilanteessa jossa on ollut pakko kuvata paljon, ja on tosi vaikea kuvitella että kukaan ammattikuvaaja lähtisi enää filmillä leikkimään. Harrastuksena tuo mustavalkoisten kanssa roplaaminen on kuitenkin vertaansa vailla, ja kuvanlaatu on mainio.
plussa kirjoitti:Nyt seuraa kysymys: Jos valaistus on lasten synttärikutsuilla sellainen, että G2:n valotus on 1/60, f2.5, niin paljonko on Ixuksen valotusaika samassa valaistuksessa pisimmällä polttovälillä?
Kun olen jo itseni munannut tässä(kin) ketjussa, niin paljastan tietämättömyteni, ja kysyn että miten tuo valovoiman / aukkon muutos mappautuu valotusajan muutokseksi?
plussa kirjoitti:Nyt seuraa kysymys: Jos valaistus on lasten synttärikutsuilla sellainen, että G2:n valotus on 1/60, f2.5, niin paljonko on Ixuksen valotusaika samassa valaistuksessa pisimmällä polttovälillä?
Kun olen jo itseni munannut tässä(kin) ketjussa, niin paljastan tietämättömyteni, ja kysyn että miten tuo valovoiman / aukkon muutos mappautuu valotusajan muutokseksi?
Suunnilleen siten, että kun aukko pienenee yhden pykälän, aika tuplaantuu. Ixus vaatii samassa tilanteessa n. 1/10 valotusajan, jolloin kuvasta saattaa saada terävän kuvanvakautuksen ansiosta, mutta lapsia se kuvanvakain ei kyllä pysäytä.
Kun mennään järkkäreihin, se mikä on valovoimaisella f1.8 linssillä 1/60, on f 3.5 kittilinssin läpi 1/15. Eli ei onnistu ilman salamaa. Huono kittilinssi ulosmittaa kaikki edut mitä järkkäri tarjoaa pokkariin verrattuna kohinan suhteen.
Suomessa on talvella niin pimeää että hyvä valovoima on tärkeää. Tämä seikka ei tule esiin dpreviewin aurinkoisissa arvosteluissa...
Tuolla polttovälillä on jo kiikun ja kaakun, että "näppäilijä" tuottaa geekakkosella tärähtämätöntä jälkeä.
Jos kuitenkin oletetaan, että yksi monesta on sittenkin tärähtämätön, niin tuon abaut reilu kahden aukkoarvon eron pitäisi kompensoitua vakaimen sallimalla teoreettisella kolmen aukkoarvon toleranssilla. tuo kahdeksasosa tai viidestoistaosa sekuntia ei sitten kyllä pysäytä mitään liikettä...
Onneksi Suomessa on talvella salamalaitteita! Itselleni on ainakin auennut kokonainen uusi maailma Strobistin ansioista. Salamaa voi käyttää muutenkin kuin kiinnittämällä sen kameraan.
Lare kirjoitti:miten tuo valovoiman / aukkon muutos mappautuu valotusajan muutokseksi?
Kun tuntuu olevan perusasiatkin hieman hakusessa, niin kannattaisiko lukaista esim. tuo kokonaan http://www.jorepuusa.fi/Koulu%20final/start.htm
Muitakin vastaavia löytyy kyllä netistä ja kirjastosta paperilla lisää.
F-luku on suhdeluku, joka on aukon koko suhteessa objektiivin polttoväliin.
Ei siis mikään vakio.
200 mm:n objektiivilla himmenninaukon 4 halkaisija on 50 mm (200:4), mutta 20 mm:n objektiivilla vain 5 mm (20:4).
harri kirjoitti:Kun tuntuu olevan perusasiatkin hieman hakusessa, niin kannattaisiko lukaista esim. tuo kokonaan http://www.jorepuusa.fi/Koulu%20final/start.htm
Muitakin vastaavia löytyy kyllä netistä ja kirjastosta paperilla lisää.
-Harri
Kiitos, kiitos. Muuten tuttua, mutta tuo sarja on päässyt unohtumaan, joskus sen olen nähnytkin. 1,4 kuulostaa kovin neliöjuuri 2:lta...
F-luku on suhdeluku, joka on aukon koko suhteessa objektiivin polttoväliin.
Tietysti näin. Naputin vain nopean selvityksen ilman suhdetta polttoväliin, joka muuten näkyy puuttuvan tuosta linkittämästäsi Wikipedia-artikkelistakin.
Lare kirjoitti:1,4 kuulostaa kovin neliöjuuri 2:lta...
mercury kirjoitti: Naputin vain nopean selvityksen ilman suhdetta polttoväliin, joka muuten näkyy puuttuvan tuosta linkittämästäsi Wikipedia-artikkelistakin. :o
F-luku on suhdeluku, joka on aukon koko suhteessa objektiivin polttoväliin.
Ei siis mikään vakio.
200 mm:n objektiivilla himmenninaukon 4 halkaisija on 50 mm (200:4), mutta 20 mm:n objektiivilla vain 5 mm (20:4).
-Harri
Eikös aukko ole kuitenkin aukon pinta-alan, ei halkaisijan, suhde polttoväliin jolloin tuo himmenninaukon halkaisija ei muutu ihan noin lineaarisesti vaihdettaessa polttovälistä toiseen ?
JHA kirjoitti:Eikös aukko ole kuitenkin aukon pinta-alan, ei halkaisijan, suhde polttoväliin jolloin tuo himmenninaukon halkaisija ei muutu ihan noin lineaarisesti vaihdettaessa polttovälistä toiseen ?
Halkaisijan suhde se on, muistit väärin.
muoks: Pinta-alaa ei ilmaista minkäänlaisina lukuina missään vaiheessa, vaikka se olisikin suora vastapari valotusajalle.
Viimeksi muokannut mercury, 2.1.2008 klo 19.54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.