Vanhanen tapaa Gatesin

[Salamijakk]

Eikö työpöytä ole heti ja siksi luonnollinen?
Ymmärtäisinkö Finderin jos käynnistyksessä avautuisi tylsä, mutta tunteeton ihmiselle vieras sarakkeisto, visuaalisesti köyhä, paljon pisteitä älykkyysaivoissa (melkein autistisissa). ?
Ethän sä kotiakaan astu mihinkään koordinaatiolukemaan vaan persialaiselle matolle?

[BlueTide]

Mä en nyt oikeasti yritä mitenkään v1ttuilla, mutta paljolta vältyttäisiin jos sanottaisiin mitä tarkoitetaan. Esimerkkinä nyt tämä aikaisempi "älykkyyden" lisääminen Linuxiin. Lausahdusta

Sitä "älykkyyttä" on mahdotonta tai hyvin hankalaa lisätä enää linuxiin, kun on oltu tähän asti ilman.

kun ei voi oikein mitenkään itsestäänselvästi ymmärtää tarkoittavan:

Minun pointtini oli juuri se, että se ["älykkyyden" lisääminen] tehdään vasta nyt. Että se on hidasta.

Ensimmäinen on väite, joka on hyvin kyseenalainen aikaisemmin esittämiemme esimerkkien valossa. En näe Linuxissa itsessään mitään miksi siitä ei voitaisi tehdä OS X:n kaltaista tai parempaakin tai miksi se olisi teknisesti mitenkään erityisen hankalaa. Jos tuo olisi alunperin muotoiltu esimerkiksi "Uskoakseni Linuxista ei tulne yhtä käytettävää kuin OS X, tai siinä kestää kauan" ei tuossa olisi hirveästi nokan koputtamista. Mielipiteitä saa olla, hyvä niin. Ja mulla on muuten vähän sama kutina, se vaan ei ole mikään totuus. Jos nyt tuosta saa avautua lisää, niin mulla on lisäksi semmoinen fiilis, että Linuxia tulee lähitulevaisuudessa pidättelemään enemmän ohjelmatarjonta ja ohjelmien laatu/käytettävyys kuin itse distrot.

Tähän itsensä ilmaisemiseen liittyen olisi kiva jos käytettäisiin myös asiaankuuluvaa termistöä - sitä kun on olemassa ihan tarpeeksi. Mun mielestä me ei tarvita mitään käsitteitä "älykkyys", "mekanismi" tai "käytäntö" sekoittamaan keskustelua, koska näille on olemassa paremminkin tunnetut vastikkeet mitä alalla käytetään.

Tässä mä joudun taas vähän tulkitsemaan sun tekstejäsi, koska noi aiemmat eivät olleet mitenkään johdonmukaisia ja niissä oli ristiriitaisuuksia mistä osan olemme jo käsitelleet. "Mekanismeja" kutsutaan yleisemmin komponenteiksi, kirjastoiksi tai frameworkeiksi, mutta varmaan löytyy vielä muitakin termejä riippuen tarkemmasta aiheesta. "Mekanismi" ei vaan ole mitenkään yleisesti käytetty. "Älykkyys", ja tässä on enemmän sitä tulkintaa, tuntuu nyt tarkoittavan käyttöliittymää, koska mikään muu ei oikein tunnu sopivan kuvioon. Linuxit ja muut Unixit ovat pinnan alla tarpeeksi lähellä toisiaan että voisimme teoriassa korvata suuria osia OS X:stä muilla distroilla ja vielä suhtellisen vähällä vaivalla (Aqua on Linux, anybody?). Lisäksi sun esimerkit tuntuvat enenevässä määrin olleen käyttöliittymätasolla.

Ja tarkoitan tarkalleen, että yhtä elegantisti ja helposti kuin Windowsissa tai Macissä on vuosia voinut tehdä.

Tämmöiselle tarkennukselle olisi ollut tarvetta heti alussa. En mä rupea urputtamaan siitä, että Linuxin käyttöliittymiä, tässä tapauksessa Gnomea, kritisoidaan koska siihen on todellakin aihetta. Tuota vaan ei oikein voida esittää niin, että ne muut kuin OS X ja Windows ovat totaalisen epäkäytettäviä - ne voivat kyllä olla huonompia. Vielä vähemmän voidaan sanoa, että Linuxista ei voi tulla mitään vaikka olisikin varmaa että siitä Gnomesta ei ikinä saada valmista.

Että se ei linuxissa ja unixissa johdu resurssien puutteesta, vaan siitä, että asioita ei voida keskitetysti hallita tai sopia.

Tässä sitten tulee taas näitä vaarallisia väitteitä. Tuostahan voi sanoa heti suoraan että moinen väite on roskaa monella eri tasolla. Itse uskon, että tämä on kyllä yksi osasyy vaikka nyt Gnomen käytettävyyteen, mutta ei mitenkään ainoa. Tosielämässä meillä on monia muitakin asiaa monimutkaistavia tekijöitä jotka jätettäköön keskustelun ulkopuolelle. Mun mielestä on myös suhteellisen vaarallista väittää varmaksi, että nykytila ei voisi muuttua tulevaisuudessa (tämä palaa takaisin ensimmäiseen lainaukseen). Mäkään en näe sitä tapahtuvaksi any-time-soon, mutta on niitä yllätyksiä ennenkin sattunut.

[Salamijakk]

Mikä maanalaisen paikan terveellinen vihannes siellä sopeuttaa?

[Salamijakk]

Kun kitarakin maksoi pari milliä.
Ja tummat lasit löytyy pussirännistä.
Mikä sopii meille se ei sovi meille

[MacRotta]

Ensimmäinen on väite, joka on hyvin kyseenalainen aikaisemmin esittämiemme esimerkkien valossa. En näe Linuxissa itsessään mitään miksi siitä ei voitaisi tehdä OS X:n kaltaista tai parempaakin

Kyse on siitä, että olen joutunut toistuvasti pettymään linuxin "helppokäyttöisyyteen" viimeisen 10 vuoden aikana. Josta varmaan puolet olen käyttänyt sitä ensisijaisena käyttöjärjestelmänä.

Voin edelleen sanoa että "ei koskaan tule" ja "viimeisteltyä" tai "älykästä" tai "helppokäyttöistä" tai "valmista." Tämä on kokemukseni. Eikä se muutu näennäisistä parannuksista. Ongelma ei ole siinä, että linuxissa ei vielä ole kuorrutetta. Ongelma on juuri se, että se kaikki on pohjimmiltaan kuorrutetta ja päälle liimattua. Ja niin tulee olemaan kunnes jokin olennaisesti muuttuu. Enkä näe että miksi muuttuisi.

Uuden sisälmyksen tekeminen jatkuu ja uuden kuorrutteen tekeminen jatkuu. Mutta niin kauan kun tämä ilmiö on tunnistettavissa, että kuorrute ei kata koko sisällön toiminnallisuutta, tai ei pysy sisällön tahdissa, tai sisältöä ei tehdä kuorrutetta ja kuorruttamisen helppoutta silmällä pitäen, linux pysyy käyttäjän näkökulmasta ikuisena betana. Suona, jonka poikki ylpeänä vedetään pitkospuita. Mutta astu polulta pois, niin suo siellä on edelleen.

BeOS, sen seuraaja HaikuOS, SkyOS ja muut vastaavat projektit ovat tässä suhteessa paljon paremmassa asemassa. Niihin ulkopuoliset tekevät sovelluksia. Mutta itse järjestelmä, kaikki sen toiminta ja integrointi, on yksissä käsissä. BeOS oli valmis kokemus kun se tuli markkinoille. Linuxiin on nyt laitettu satoja kertoja se määrä energiaa. Samat valmiit komponentit on käytetty uudestaan ja uudestaan, silti on saatu aikaiseksi satoja kertoja puolivalmista, eikä kertaakaan valmista.

mulla on lisäksi semmoinen fiilis, että Linuxia tulee lähitulevaisuudessa pidättelemään enemmän ohjelmatarjonta ja ohjelmien laatu/käytettävyys kuin itse distrot.

Ohjelmien laatu ja käytettävyys mahdollistetaan sillä, että saadaan aikaiseksi pysyvä perusta. Niin kauan kun alusta kaiken aikaa muuttuu, ja aika ja vaiva laitetaan kirjaston tai frameworkin seuraavan version ymmärtämiseen, ei riitä aika eikä jaksaminen siihen viimeisen, päällimmäisen kehittämiseen. Eli käyttökokemuksen ajattelemiseen ja yhtenäistämiseen.

Distroilla on mielestäni hyvin marginaalinen merkitys linuxin kokonaisuuden tai käyttökokemuksen tai osien välisen integraation kehittymisessä. Niillä voi olla iso merkitys projektien rahoittamisessa. Mutta se ei näytä muokkaavan niiden luonnetta mitenkään selkeämpään suuntaan lopputuloksen kannalta. Kaikki rakennuspalikat paranevat, ja lopputulos niistä kohdin kun se on suoraan riippuvainen palikoiden laadusta. Mutta ei niistä kohdin, missä lopputulos pitäisi olla selvillä alusta lähtien.

Tähän itsensä ilmaisemiseen liittyen olisi kiva jos käytettäisiin myös asiaankuuluvaa termistöä

Eric S. Raymond sanoi että "separate mechanism from policy" ja minulle se jäi mieleen.

"Mekanismeja" kutsutaan yleisemmin komponenteiksi, kirjastoiksi tai frameworkeiksi

Niiden kutsuminen komponenteiksi, kirjastoiksi tai frameworkeiksi ei mitenkään tuo esille sitä ajatusta, mitä tuolla mainitulla jaolla oli tarkoitus korostaa. Eli toteuttavan osan erottaminen toteutusta käyttävästä osasta.

"Älykkyys", ja tässä on enemmän sitä tulkintaa, tuntuu nyt tarkoittavan käyttöliittymää

Ei. Tarkoitan sillä esimerkiksi sitä, että näissä "mekanismeissa" käytetään mahdollisimman suurta abstraktiotasoa. "Älykkyys" tarkoittaa sitä ilmiötä, että mikä osa järjestelmästä ymmärtää yksityiskohdat. Työajanseurantaesimerkissäni toin esille, että jonkin osan on väistämättä ymmärrettävä yksityiskohdat, jos tietoa aiotaan käyttää. Ja jotta sovellukset voisivat auttaa käyttäjää, niiden on ymmärrettävä käsittelemänsä datan yksityiskohdat. Se on itse asiassa juuri se, millä ne ovat hyödyllisiä. Word-dokumentti heksaeditorissa ei ole kovin hyödyllistä.

Eli "älykkyydestä" puhuminen voi olla väärän termin käyttöä. Mutta siitä katoaa koko se selitysvoima, mitä sillä tarkoitan, jos se muutetaan vain "käyttöliittymäksi."

(Aqua on Linux, anybody?)

Teemat. Mutta voitko heittää Finderiä mihin vain unixiin? Tai miksi ei kukaan ole keksinyt 9.2.2:n Finderin kloonaamista linuxin päälle? Oikeusjutuista viis, minä tahtoisin oikeasti, todella nähdä sen.

Mun mielestä on myös suhteellisen vaarallista väittää varmaksi, että nykytila ei voisi muuttua tulevaisuudessa (tämä palaa takaisin ensimmäiseen lainaukseen). Mäkään en näe sitä tapahtuvaksi any-time-soon, mutta on niitä yllätyksiä ennenkin sattunut.

Jos vaikka Novell jotenkin kaappaisi de-facto kontrollin linuxiin. Mutta kun koko linux-bisneksen idea on ollut, että "meidän ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan voidaan hyötyä siitä, mitä muutkin tekee." Sen valossa en oleta, että Novell haluaisi tai jaksaisi pitkään panostaa linuxin "hallitsemiseen." Tai sitten se vain rahoittaisi "palikoiden" kehittämistä, ja säännöllisesti heittäisi palikat samaan kasaan, ja voila: distro!

[BlueTide]

Ja niin tulee olemaan kunnes jokin olennaisesti muuttuu. Enkä näe että miksi muuttuisi.

Yhä edelleen, tämä on mielipide ja arvaus, ei fakta. Jos se esitetään faktana, niin jollain viiraa päässä.

Uuden sisälmyksen tekeminen jatkuu ja uuden kuorrutteen tekeminen jatkuu.

Applehan on mestari tämä kuorrutteen tekemisen suhteen, mutta sitä samaa kuorrutetta se on Applen ja Linuxin kanssa. Applen kuorrute vaan on parempaa (mun mielipide).

Ohjelmien laatu ja käytettävyys mahdollistetaan sillä, että saadaan aikaiseksi pysyvä perusta.

No voi herra jumala... Ei Applellakaan ole mitään "pysyvää" perustaa joka olisi jotenkin radikaalisti eroava Linuxista ja jota Linuxilla ei voitaisi tehdä. Applenkin tavara elää pinnan alla aikasta paljon.

Niiden kutsuminen komponenteiksi, kirjastoiksi tai frameworkeiksi ei mitenkään tuo esille sitä ajatusta, mitä tuolla mainitulla jaolla oli tarkoitus korostaa. Eli toteuttavan osan erottaminen toteutusta käyttävästä osasta.

Käytettävä osa = UI, user interface tms. Muista on sekalaisia termejä riippuen tapauksesta. Tällä on hyvin helppo tehdä ero engineihin, komponentteihin, kirjastoihin ja frameworkkeihin. Ainakin muut siinä onnistuvat. Tai vaihtoehtoisesti voit selittää asian ymmärrettävästi, mutta imho helpompaa on puhua niinkuin muutkin puhuvat. Säästyy vaivaa.

Eli "älykkyydestä" puhuminen voi olla väärän termin käyttöä. Mutta siitä katoaa koko se selitysvoima, mitä sillä tarkoitan, jos se muutetaan vain "käyttöliittymäksi."

No kun ongelma on siinä että tässä määritelty "älykkyys" ei selitä yhtään mitään. Ne sun esimerkkis yhä edelleen painottuivat joko käyttöliittymien tekemiseen (esmes se CUPS), tai vaikka engineiden tekemiseen. Koska esim GPL:n ja BSD-lisenssin alla on niin monia jaettuja palikoita Applen ja vaikka sitten Linuxin välillä, sieltä sitä "älykkyyden" eroa on vähän hankala kaivaa. Parhaimmilaan päästään makuasioihin tai yksittäistapauksiin. Käyttöliittymissä (monessa tapauksessa näille ihan samoille palikoille) taas on iso ero.

Teemat. Mutta voitko heittää Finderiä mihin vain unixiin? Tai miksi ei kukaan ole keksinyt 9.2.2:n Finderin kloonaamista linuxin päälle? Oikeusjutuista viis, minä tahtoisin oikeasti, todella nähdä sen.

Mä puhuin "suuria osia OS X:stä". Sen Finderin alla. You know, kernel, userland and sh1t? Aqua on verrastettavissa Gnomeen ja KDE:hen, ja voisin yhä edelleen veikata että se voitaisiin portata kokonaisuudessaan Linuxin päälle suhteellisen pienellä vaivalla.

Todennäköisesti sä haluat tällä ajaa sitä, että Applella on kavereita, jotka suunnittelevat käyttöliittymiä "kunnolla" ja että Apple panostaa käyttettävyyteen ja "fiilikseen". Niin on, mutta nää semi-filosofiset perustelut on ihan hillitöntä käsien heiluttelua.

Jos vaikka Novell jotenkin kaappaisi de-facto kontrollin linuxiin.

Novell ei kata kaikkia mahdollisuuksia. Se, ettei oleta jotain käyvän ei tee vastaoletuksesta faktaa.

[kermit]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

[kallekilponen]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

Taas hyvä edistysaskel koulujen riippuvuuteen microsoftista...

[BlueTide]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

Sinällään halvemmat hinnat on aina kiva juttu, oli tuote mikä tahansa. Mutta ei voi aina ymmärtää että tätäkö ne meidän koululaiset todella tarvitsee.

[Repe Ruutikallo]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

Sinällään halvemmat hinnat on aina kiva juttu, oli tuote mikä tahansa. Mutta ei voi aina ymmärtää että tätäkö ne meidän koululaiset todella tarvitsee.

Riippuvuuden synnyttämiseksi ja syventämiseksi "ilmaiset" tarjoukset ovat vanha kikka. Käytetään myös huumekaupassa.

Matilta on jo kauan sitten menneet sekaisin käsitteet tietoyhteiskunta ja Microsoft-yhteiskunta. Mitä enemmän EU löytää Mikkiksen toiminnasta härskiyttä, sen tiiviimmin Matti kaveeraa mikkisläisten kanssa. Ei olisi Billin pyyteetön lahja mennyt juuri muualla Länsi-Euroopassa läpikään kuin Vanhasen Matin Suomessa.

Mahtaa Bill pitää suomalaisia tyhminä ja helposti höynäytettävinä. Kyllä Redmondissa taas nauru maittaa.

[arijoutsi]

http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1142991

[Repe Ruutikallo]

http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=1142991

Vanha uutinen, mutta Alkion tekopyhyys saa yrjön lentämään vuodesta toiseen. Tämmöset sällit manipuloi Suomen pääministeriä minkä kerkiää, eikä Matti edes huomaa. Kai se pitää Mikkistä jonain hyväntekeväisyysjärjestönä.

Mahtaakohan muuten Suomen julkisen vallan Microsoft-yhteistyö olla Länsi-Euroopan syvintä? Enpä ihmettelisi, niin tolkuttomalta meno näyttää. Mitä suurempi riippuvuus meillä yhdestä amerikkalaisesta jättiyrityksestä on, sitä tyytyväisempänä pääministeri kehrää. Uskomatonta! Muuallahan näitä vaarallisia ja kalliita riippuvuuksia pyritään pikemminkin höllentämään.

[Crimson]

Kai se pitää Mikkistä jonain hyväntekeväisyysjärjestönä.

Antoihan Billi Matille Hotmailin ihan ilmaseks. Kannatti käydä.

[Matti]

Kuinka syvällä kukin maa menee, mutta täällä rapautuvassa valtakunnassa jokunen vuosi sitten:

http://antwerp.wordpress.com/2006/04/28/

Belgiassa on henkareiden kantaminen pakollista (no mulla suomalainen ajokortti). Maahan lanseerattiin sähköinen tunnistus ja sopassa oli mukana Bill. En mä tiedä kuika moni noilla asioi, mutta silloin kovasti rummutettiin.

No nyt on maa hajoamispisteessä...

[macbook]

Kai se pitää Mikkistä jonain hyväntekeväisyysjärjestönä.

Antoihan Billi Matille Hotmailin ihan ilmaseks. Kannatti käydä.

Kai jotkut taas pitävät Applea jonain maailmankaikkeuden viisauden pisteenä.
Hyvä diili Matilta. Itseä ei haittaa vaikka Microsoftin tuotteita tasavallassa käytetään - kunhan hommat pelaa.

[Viizei]

Kai se pitää Mikkistä jonain hyväntekeväisyysjärjestönä.

Antoihan Billi Matille Hotmailin ihan ilmaseks. Kannatti käydä.

Siinäpä oiva tarjous..

[MacRotta]

Riippuvuuden synnyttämiseksi ja syventämiseksi "ilmaiset" tarjoukset ovat vanha kikka. Käytetään myös huumekaupassa. [:(]

Kaikkia huumekauppiaita puolustaakseni joudun tähän toteamaan, että tuo on myytti, eikä pidä paikkaansa. Yksikään huumekauppias ei hakemalla hae kiinni jäämistä. Ilmaisten näytteiden jakaminen tuntemattomille koulujen ja nuorisotilojen pihoilla olisi mitä varmin tapa joutua tekemisiin virkavallan kanssa.

Huumeet leviävät tutulta tutulle, kaverilta kaverille, puolitutulta puolitutulle, jengin jäseneltä toiselle jengin jäsenelle. Oikeasti kukaan ilmaiseksi kaverille antava ei laske, että siinä olisi tulonlähde. Kannabista voidaan antaa siksi, että toinen saadaan "juttuun sisään" ja sitä kautta luodaan aineesta mahdollisesti yhteinen harrastus tai yhteinen salaisuus. Ajanviete. Huumeita kokeilevilla nuorilla on eräänlainen tarve luoda kontakteja juuri aineen kautta, ja saada ympärilleen "juttua ymmärtävien" verkosto.

Heroiinin arvon tietää jokainen, varsinkin diileri tai addikti itse. He mieluummin myyvät (tai käyttävät itse) kuin laskevat, että miten kauan pitäisi antaa ilmaisia heroiineja jollekin ennen kuin hänestä tulisi addikti. Ja miten kauan, miten paljon pitäisi vetää välistä sitten kun alkaa myymään, että "sijoituksen" saisi takaisin. Vihje: kerta ei riitä. Järki on samaa tasoa kuin että Apple jakaisi ilmaisia Minejä saadakseen uusia Mac-käyttäjiä.

Matilta on jo kauan sitten menneet sekaisin käsitteet tietoyhteiskunta ja Microsoft-yhteiskunta.

Minulla on vähän sellainen olo, että Matti "anteeksi" Vanhanen ei ole enempää kuin nukke. Ajatuksena on, että laitetaan julkista valtaa edustamaan kaikesta pihalla oleva tampio, jonka ainoa varsinainen kyky on pujotella yleisön ja median kysymysten seassa niin, että vastauksista ei takuulla ole kenellekään mitään hyötyä. Samaan aikaan taustalla ne, kenellä on todellinen valta, tekevät oman etunsa mukaiset päätökset. Vanhanen on vain hämäystä. Jos ei kelpaa, niin ihmiset saavat kauden päätyttyä äänestää tilalle toisen, mieleisensä hämäyksen.

[macbook]

Minulla on vähän sellainen olo, että Matti "anteeksi" Vanhanen ei ole enempää kuin nukke. Ajatuksena on, että laitetaan julkista valtaa edustamaan kaikesta pihalla oleva tampio, jonka ainoa varsinainen kyky on pujotella yleisön ja median kysymysten seassa niin, että vastauksista ei takuulla ole kenellekään mitään hyötyä. Samaan aikaan taustalla ne, kenellä on todellinen valta, tekevät oman etunsa mukaiset päätökset. Vanhanen on vain hämäystä. Jos ei kelpaa, niin ihmiset saavat kauden päätyttyä äänestää tilalle toisen, mieleisensä hämäyksen.

Samanlainen kuva itsellä. Tosin sitä kansa saa, mitä tilaa. Ilmeisesti oltiin tyytyväisiä viime hallitukseen, joka vaikutti nykyisenkin valtioneuvoston kokonaisuuteen. En oikein ymmärrä, mitä toisella 'hämäyksellä' ajoit takaa, mutta päättelin sinun tarkoittavan sitä, että seuraava toimii samalla tavalla. Mikäli asia on näin, niin sitä en kyllä allekirjoittaisi. Kyllä eri persoonat suhtautuvat ihan eri tavalla.

Vaikkei nykyinen pääministeri oikein vakuutakaan, niin täytyy todeta, että melko hyvin viimeisimmät hallitukset ovat asiansa hoitaneet.

[JuzziK]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

Sinällään halvemmat hinnat on aina kiva juttu, oli tuote mikä tahansa. Mutta ei voi aina ymmärtää että tätäkö ne meidän koululaiset todella tarvitsee.

On nää nykyajan tarpeet vähän kummallisia kun meidän koulussa esim. on äidinkielen luokassa 4 puuceetä liittunäyttöineen , videokamera, liittu-tv ja videotykki parin viikon kulutta. En ymmärrä mihin äidinkielen luokka tarvitsee videokameraa saatikka sitten videotykkiä. Vielä peruskoulun puolella

JUssi

[Repe Ruutikallo]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

Sinällään halvemmat hinnat on aina kiva juttu, oli tuote mikä tahansa. Mutta ei voi aina ymmärtää että tätäkö ne meidän koululaiset todella tarvitsee.

On nää nykyajan tarpeet vähän kummallisia kun meidän koulussa esim. on äidinkielen luokassa 4 puuceetä liittunäyttöineen , videokamera, liittu-tv ja videotykki parin viikon kulutta. En ymmärrä mihin äidinkielen luokka tarvitsee videokameraa saatikka sitten videotykkiä. Vielä peruskoulun puolella

Listen to me. Kun kerran Bill tarjoaa ilmaiseksi hienoja, arvokkaita juttuja, niin totta kai joka kouuluun ja luokkaan pitää hankkia paljon kaikkea sitä mitä tarvitaan jotta niitä ilmaislahjoja voidaan hyödyntää. Sattumoisin huomattava osa tästä fasiliteetista tulee Microsoftilta, eikä suinkaan ilmaiseksi.

[macbook]

Non nii, Matti se sai tingittyä Bill Gatesilta Live@edu:n Suomen koululaisille. Kyllä nyt taas Suomen tietoyhteiskunta kunnossa.

Sinällään halvemmat hinnat on aina kiva juttu, oli tuote mikä tahansa. Mutta ei voi aina ymmärtää että tätäkö ne meidän koululaiset todella tarvitsee.

On nää nykyajan tarpeet vähän kummallisia kun meidän koulussa esim. on äidinkielen luokassa 4 puuceetä liittunäyttöineen , videokamera, liittu-tv ja videotykki parin viikon kulutta. En ymmärrä mihin äidinkielen luokka tarvitsee videokameraa saatikka sitten videotykkiä. Vielä peruskoulun puolella

Listen to me. Kun kerran Bill tarjoaa ilmaiseksi hienoja, arvokkaita juttuja, niin totta kai joka kouuluun ja luokkaan pitää hankkia paljon kaikkea sitä mitä tarvitaan jotta niitä ilmaislahjoja voidaan hyödyntää. Sattumoisin huomattava osa tästä fasiliteetista tulee Microsoftilta, eikä suinkaan ilmaiseksi.

Objektiivisesti katsottuna: Jos Matti olisi tehnyt diilin Steven kanssa, niin uutinen olisi tämän vuoden paras juttu maallemme, eikö? Miten tähän ei voida suhtautua yhtä positiivisesti..?

[Repe Ruutikallo]

Sinällään halvemmat hinnat on aina kiva juttu, oli tuote mikä tahansa. Mutta ei voi aina ymmärtää että tätäkö ne meidän koululaiset todella tarvitsee.

On nää nykyajan tarpeet vähän kummallisia kun meidän koulussa esim. on äidinkielen luokassa 4 puuceetä liittunäyttöineen , videokamera, liittu-tv ja videotykki parin viikon kulutta. En ymmärrä mihin äidinkielen luokka tarvitsee videokameraa saatikka sitten videotykkiä. Vielä peruskoulun puolella

Listen to me. Kun kerran Bill tarjoaa ilmaiseksi hienoja, arvokkaita juttuja, niin totta kai joka kouuluun ja luokkaan pitää hankkia paljon kaikkea sitä mitä tarvitaan jotta niitä ilmaislahjoja voidaan hyödyntää. Sattumoisin huomattava osa tästä fasiliteetista tulee Microsoftilta, eikä suinkaan ilmaiseksi.

Objektiivisesti katsottuna: Jos Matti olisi tehnyt diilin Steven kanssa, niin uutinen olisi tämän vuoden paras juttu maallemme, eikö? Miten tähän ei voida suhtautua yhtä positiivisesti..?

Siksi, että diili Steven kanssa ei olisi merkinnyt de facto -monopolin tukemista ja sen kilpailua lisäävät sivuvaikutukset olisivat hyödyttäneet kaikkia tietokoneenkäyttäjiä. Nykytilanteessa kaikki diilit Billin kanssa vain vähentävät kilpailua, mistä markkinatalouden lakien mukaan seuraa kalliimpia hintoja ja välinpitämättömämpää tuotekehittelyä.

[ManiMicci]

Nykytilanteessa kaikki diilit Billin kanssa vain vähentävät kilpailua, mistä markkinatalouden lakien mukaan seuraa kalliimpia hintoja ja välinpitämättömämpää tuotekehittelyä.

Hassua miten nuo markkinatalouden lait tuovat yleensä mieleen reaalisosialismin.

[joonahe]

On nää nykyajan tarpeet vähän kummallisia kun meidän koulussa esim. on äidinkielen luokassa 4 puuceetä liittunäyttöineen , videokamera, liittu-tv ja videotykki parin viikon kulutta. En ymmärrä mihin äidinkielen luokka tarvitsee videokameraa saatikka sitten videotykkiä. Vielä peruskoulun puolella

Demokamera, videotykki ja tietokone ovat hintavia, mutta käteviä demonstraatiovälineitä. Samat asiat pystyy tekemään perinteisesti, mutta kun uuden välinepaletin hallitsee suvereenisti, homma toimii nopeammin ja havainnollisemmin. Laitteet mahdollistavat myös liikkeen ja "kolmiuloitteisuuden" motivoinnissa ja havainnollistamisessa (videot joustavammin kuin ennen, Google Earth jne.). Eri asia on sitten, kuinka paljon näitä käytetään hyväksi. Käyttö lisääntyy kuitenkin koko ajan. Tietokoneet mahdollistavat vielä verkko-opetuksen, jolla on paljon positiivisia etuja oppimisessa, kun se toteutetaan hyvin.

[joonahe]

Hassua miten nuo markkinatalouden lait tuovat yleensä mieleen reaalisosialismin.

Koulumaailman Microsoft-diilit eivät ole reaalisosialismista kaukana. Koneet ostetaan kunnan koulutoimessa keskitetysti, käyttis tulee Microsoftilta. Mitään muuta ei saa ostaa, tai koneelle asentaa. Näin ainakin parissa suuressa kunnassa pääkaupunkiseudulla.