Nettisivujen tekeminen nykyaikana?

[Glen]

Mistä tietää onko www sivut tehty hyvin? Eli tarkoitan, että kun on monenlaista tekijää ja ohjelmaa, niin mikä on oikein toimivaa ohjelmaa jolla sitä tehdään?

Kysymyksiä, joihin on monia vastauksia.
Minä pidän hyvin tehtyjä www-sivuja (koodillisesti) siisteinä ja helppolukuisina. Lisäksi standardien noudattaminen tai pyrkimys siihen nostaa sivujen arvoa minun silmissä. Pääsääntöisesti ohjelmat, joita minä olen käyttänyt, antavat vain suunnan hyvälle koodille. Tässäkin viestiketjussa on tullut monta hyvää ohjelmaa koodin tekoon. Loppupeleissä itse tekijä kuitenkin määrittelee sivujensa laadun.

"Ei ne siveltimet maalaa kankaalle kaunista kuvaa."

[miilu]

Mistä tietää onko www sivut tehty hyvin? Eli tarkoitan, että kun on monenlaista tekijää ja ohjelmaa, niin mikä on oikein toimivaa ohjelmaa jolla sitä tehdään?

Kysymyksiä, joihin on monia vastauksia.
Minä pidän hyvin tehtyjä www-sivuja (koodillisesti) siisteinä ja helppolukuisina. Lisäksi standardien noudattaminen tai pyrkimys siihen nostaa sivujen arvoa minun silmissä. Pääsääntöisesti ohjelmat, joita minä olen käyttänyt, antavat vain suunnan hyvälle koodille. Tässäkin viestiketjussa on tullut monta hyvää ohjelmaa koodin tekoon. Loppupeleissä itse tekijä kuitenkin määrittelee sivujensa laadun.

"Ei ne siveltimet maalaa kankaalle kaunista kuvaa."

Mutta jos ostaa jostain tehdyt sivut, niin eihän sitä osaa katso a onko sivu koodillisesti siisti ja helppolukuinen. Kun ei osaa sellaista itse tehdäkään. Eli huijatuksi tulee varmaan helposti jos ei itse tiedä asiasta mitään. Mitä pitää osata vaatia jne?

[Juhani L]

Mutta jos ostaa jostain tehdyt sivut, niin eihän sitä osaa katso a onko sivu koodillisesti siisti ja helppolukuinen. Kun ei osaa sellaista itse tehdäkään. Eli huijatuksi tulee varmaan helposti jos ei itse tiedä asiasta mitään. Mitä pitää osata vaatia jne?

Ainakin vaatisin selvitystä sivujen rakenteesta. Mitä kikkuloita on käytetty html:n lisäksi, CSS:ää, php:tä, javaa, fläshiä jne. ja mitä varten noita kikkuloita on käytetty? CSS-koodi pitäisi olla mieluiten kommentoitua, jotta viiden vuoden päästä joku toinen voi ruveta muuttamaan layoutia ilman pitkää ihmettelytuokiota.

[miilu]

Mutta jos ostaa jostain tehdyt sivut, niin eihän sitä osaa katso a onko sivu koodillisesti siisti ja helppolukuinen. Kun ei osaa sellaista itse tehdäkään. Eli huijatuksi tulee varmaan helposti jos ei itse tiedä asiasta mitään. Mitä pitää osata vaatia jne?

Ainakin vaatisin selvitystä sivujen rakenteesta. Mitä kikkuloita on käytetty html:n lisäksi, CSS:ää, php:tä, javaa, fläshiä jne. ja mitä varten noita kikkuloita on käytetty? CSS-koodi pitäisi olla mieluiten kommentoitua, jotta viiden vuoden päästä joku toinen voi ruveta muuttamaan layoutia ilman pitkää ihmettelytuokiota.

huh. paljon kaikkia koodisanoja? Mitä ne tarkoittavat suomeksi. Voiko koodia kommentoida siten että joku muukin ymmärtää sitä vuosien kuluttua paremmin? Mistä tällaisesta asiasta saisi tarvittavat perustiedot kun tuntuu niin vaikealta. Mitä nuo kaikki kirjoittamasi asiat tarkoittavat ymmärrettävässä muodossa? Meitä on varmaan valtaosa kun ei niitä yhtään ymmärrä.

kiitos vaan etukäteen kärsivällisyydestä

[Glen]

Ainakin vaatisin selvitystä sivujen rakenteesta. Mitä kikkuloita on käytetty html:n lisäksi, CSS:ää, php:tä, javaa, fläshiä jne. ja mitä varten noita kikkuloita on käytetty? CSS-koodi pitäisi olla mieluiten kommentoitua, jotta viiden vuoden päästä joku toinen voi ruveta muuttamaan layoutia ilman pitkää ihmettelytuokiota.

huh. paljon kaikkia koodisanoja? Mitä ne tarkoittavat suomeksi. Voiko koodia kommentoida siten että joku muukin ymmärtää sitä vuosien kuluttua paremmin? Mistä tällaisesta asiasta saisi tarvittavat perustiedot kun tuntuu niin vaikealta. Mitä nuo kaikki kirjoittamasi asiat tarkoittavat ymmärrettävässä muodossa? Meitä on varmaan valtaosa kun ei niitä yhtään ymmärrä.

kiitos vaan etukäteen kärsivällisyydestä

Html:n, CSS:n ja JavaScriptin avulla selain osaa tulkita sivuja. Html on se kieli, joka kuvaa sivun sisältöä. CSS:n avulla kerrotaan, miltä sivujen tulisi näyttää. JavaScriptin avulla sivulle saadaan erilaisia pieniä lisäosia, esimerkkinä vaikka kalenteri tai kello. Myös Flash tuo näitä toimintoja sivulle. Näitä "koodisanoja" tulkitaan selaimen päässä.

Toisenlaisia "koodisanoja", kuten esimerkiksi PHP:tä tai ASP:tä (myös monia muita) tulkitaan palvelimen päässä. Näiden avulla yleensä luodaan dynaamisia sivuja. Turhan usein mukana on myös jonkin sortin tietokanta. Tehdäänpä sivut millä tahansa, ovat ne lopuksi aina html-muotoisia.

Koodia kommentoidaan yleensä ymmärrettävyyden takia. Monesti kommentointi on tosin liian vähäistä. Kuka tahansa riittävän pätevyyden omaava pystyy lukemaan koodia ilman kommentointiakin, mutta se vaatii aikaa.

Html:n ja CSS:n perustiedot löytyvät joko kirjastosta tai Googlen avulla. Kun oppii html:n perusteet, on siitä helpompi siirtyä vaikeampiin aiheisiin.

Sivuja kun ostaa, niin kannattaa katsella sivuja tarjoavan henkilön/yrityksen referenssejä. Jos ne näyttävät hyviltä ja toimivat oikein Internet Explorerissa ja Safarissa (myös Firefox ja Opera annattaa kokeilla), ovat ne todennäköisesti koodin puolesta ihan hyviä. Myös W3C:n sivuilta löytyvän validaattorin läpi ne voi ajaa. Tuota kannattaa kuitenkin tulkita kriittisesti. Kaikkein helpoiten pääsee, jos kyselee asiasta suoraan henkilöltä/yritykseltä. Kunhan muistaa pyytää selvitystä yksinkertaisena .

Toivottavasti en sekoittanut enempää.

[miilu]

Kiitosta vaivannäöstä. Selkeytti puutteellista tietoa. Mikä on dynaamisen sivun ero ei dynaamiseen. Eikö kaikki sivut olisi tehty dynaamiseen muotoon jos se on jotenkin parempi?

[Macpoika]

Kiitosta vaivannäöstä. Selkeytti puutteellista tietoa. Mikä on dynaamisen sivun ero ei dynaamiseen. Eikö kaikki sivut olisi tehty dynaamiseen muotoon jos se on jotenkin parempi?

Dynaaminen on "toiminnallinen". Eli sivut ei pelkästään ole, ne tekee jotain. Esim. tämä foorumi on dynaaminen, Googlen haku on dynaaminen. Ei nyt tosin tule mieleen mitään ei dynaamista sivua.

[Macco]

Esim. php:llä kannattaa tehdä sivusto, jossa linkkivalikko on kaikilla sivuilla sama, kun nämä linkit täytyy määritellä vain kerran. Perus html-sivustolla ne täytyy tehdä jokaiselle sivulle erikseen. Tässä vain yksi esimerkki.

[Glen]

Kiitosta vaivannäöstä. Selkeytti puutteellista tietoa. Mikä on dynaamisen sivun ero ei dynaamiseen.

Dynaaminen sivu luodaan pääsääntöisesti useamman tiedoston avulla palvelimen päässä. Esimerkkinä vaikka tuo aiemmin mainittu navigaation lisäys. Tässä yhteydessä sivun luonnissa hyödynnetään usein juurikin tietokantoja. Myös itse selaajan tekemiä valintoja voidaan hyödyntää sivun rakentamisessa. Jotkin sivustot tarjoavat käyttäjäkohtaisia personointeja.

Eikö kaikki sivut olisi tehty dynaamiseen muotoon jos se on jotenkin parempi?

Dynaamisen sivun luonnissa on selviä etuja, verrattuna normaaleihin, staattisiin sivuihin. Osalle on pelkän staattisen sivun luominen jo kohtalaisen hankalaa. Vaikka apuna olisi DreamWeaverit ja W3C:n validaattorit. Näille henkilöille www-ohjelmointikielen opiskelu on lähes mahdoton asia. Kaikki palvelinpuolen kielet ovat ohjelmointikieliä. Itseasiassa esimerkiksi php:tä, joka on hyvin suosittu www-ohjelmointiin käytetty kieli, voi käyttää myös muunlaisissa asioissa, pois www-ympäristöstä.

Toinen asia, jonka voi nostaa esille, on se, ettei esimerkiksi www-sivujen url-pääte kerro, onko sivusto dynaaminen vai staattinen. Esimerkiksi Hopeisen omenan osoiterivillä lukee posting.php, josta php-pääte kertoo käytettävän kielen. Yhtälailla eräät minun tekemät sivut kertovat päätteen olevan html, vaikka käytetty kieli on php:tä. Eli vierailla sivuilla jos käy, ja pääte on esimerkiksi php tai asp, ovat sivut dynaamiset. Mutta jos pääte on html, niin se ei vastaavasti kerro, onko sivusto dynaaminen tai staattinen.

Olipas pitkä selitys taas...

[RikuS]

Eli vierailla sivuilla jos käy, ja pääte on esimerkiksi php tai asp, ovat sivut dynaamiset. Mutta jos pääte on html, niin se ei vastaavasti kerro, onko sivusto dynaaminen tai staattinen.

Korjataan sen verran, että vaikka tiedostomuoto olisi PHP, niin ei sivustossa välttämättä mitään dynaamista ole.
PHP-tiedostoon voi kuitenkin kirjoittaa myös pelkkää puhdasta hötömölöä.

[Castor Hades]

Mistä tietää onko www sivut tehty hyvin? Eli tarkoitan, että kun on monenlaista tekijää ja ohjelmaa, niin mikä on oikein toimivaa ohjelmaa jolla sitä tehdään?

Silloin harvoin kun teen, niin kyllä se monen ohjelman soppa on...

Photoshoppia, Dreamweaveri, notepad (nykyään macilla siis TextEdit),
ja noihin sitten tarpeen mukaan Joomla! tai WordPress hallintasysteemiksi.
Jos ei tarvii paljoa sivuja tai juttuja muokata niin silloin ihan perus html:nä...ilman CMS:iä.

Avainjutut kuitenkin: PHP, CSS & CMS. En osaa ite juurikaan "koodailla" joten aika usein keskittyy enemmän layouttiin, sitten saitti pystyyn ja sitten "kokeile ja kokeile uudestaan" metodilla viimeistellään ongelmat.

Itse pidän omaa sivua ihan harrastus ja huvitus mielessä...jonkin aikaa sitten Joomla! pohjainen sivu kuoli ja en jaksanut sitä paria kikkaa enempää kokeilla elvyttää. Tein pari päivää sitten uuden sivuston uudella ulkoasulla WordPressiin.

http://www.apinakapina.com

[MiniMe]

Eikö kaikki sivut olisi tehty dynaamiseen muotoon jos se on jotenkin parempi?

Dynaamisissa sivuissa pitää muistaa, että katsojan haluama sivu "luodaan" yleensä joka kerta uusiksi. Selaajalta tulee pyyntö, että haluan nähdä kuvagallerian. Tämän jälkeen palvelin raksuttelee hetken, se noutaa tarvittavat tiedot esim. tietokannoista ja koostaa niistä lopputuloksen - html-sivun.

Luonnollisesti tämä prosessi vaatii palvelimelta tehoja. Jos näitä pyyntöjä - näytä sivu - tulee liian paljon, palvelin ei enää ehdi rakentamaan sivuja. Tällöin sivustojen selaaminen saattaa hidastua ja pahimmassa tapauksessa sivut eivät enää näy oikein. Dynaamiset sivut siis kuormittavat palvelimia staattisia sivuja enemmän. Joskus onkin järkevämpää muodostaa dynaamiset sivut kertaalleen ja tallentaa ne staattisiksi html-sivuiksi. Näin palvelimen ei tarvitse muodostaa näytettäviä sivuja, kuin esim. päivitysten yhteydessä.

Yleisin syy staattisten sivujen käyttöön on kuitenkin se tietotaidon puute. Staattisia sivuja on helppo tehdä, kun sivun koostamiseen riittää html:n ja css:n ymmärrys - nykypäivänä ei edes niistä tarvitse tietää, riittää kun osaa käyttää iWebiä.