Kännyköiden kameroista

[Sherukka]

Pliis, älkää jatkako kinaamista kuvanlaaduista, eriävät mielipiteet hyväksytään, muita ominaisuuksia josta on mielipiteitä mukaan keskusteluun!

[Pati]

Herran jestas sentään. Tämä kamerakeskustelu voisi varmaan siirtyä toiseen ketjuun.

[Forsteiner]

Noksun kameran hyvyydellä ei ole mitään tekemistä megapikselieron kanssa.

Nimittäin aikanaan Nikonin D1:n resoluutio oli luokkaa 2 megapikseliä, ja kyseinen kamera oli yksi niitä digikameroita, jotka muuttivat ammattimaisen valokuvaamisen digitaaliseksi. On ihan varmaa, että mikään kännykkäkamera ei pääse lähellekään sitä kuvanlaatua, jota tuolla saatiin.

Miksi? Optiikan takia. Hyvä valovoima vaatii ison optiikan, ja tuollaista 50 mm:n halkaisijaltaan olevaa objektiivia ei kännykkäkameraan saada. Niinpä kännykamera joutuu aina taistelemaan puuttuvan valon kanssa etenkin vähänkin hämärässä. Lisäksi kännykameran pikselit ovat varsinkin isoilla resoluutioilla niin pieniä, että niihin hyvin tarkentavaa objektiivia alkaa olla vaikea tehdä. Aika iso osa valokuvien visuaalisesta miellyttävyydestä tulee epäterävyydestä; siitä, että terävä kohde saadaan irti taustasta. Se taas vaatii fyysisesti isoa aukkoa, jota ei kännyyn tehdä kokosyistä millään. (Okei, palataan asiaan, kun kännyyn tulee kaksi kameraa ja vähän interferometriaa niiden välille.)

Uskallan väittää, että hyvällä digipokkarilla 2 megapikselin resoluutiolla otettu (tai siihen pienennetty) kuva on visuaalisesti selvästi parempi kuin Nokian 5 megapikselin kuva. Joten se resoluutiosta. Nokian kännykkäkamera on teknologinen ihme kooltaan, mutta ei sekään ihan oikea kamera ole. Mutta toisaalta jos Noksuun laittaisi 2 megapikselin kennon, sen kuvat olisivat edelleen kännyköiden aatelia, ja iPhone jäisi jonnekin kauas.

iPhoneen tuskin pystyy noin hyvää kameraa rakentamaan, koska laite on kovin litteä. Kohtuullinen kuva vaatii kohtuullisen etäisyyden kennon ja objektiivin väliin, ja isommat linssit vaativat isomman tilan. iPhonen kamera on kokoisekseen ihan jees, mutta absoluuttisella skaalalla se ei ole kovi paljon. (Nopealla testillä se kyllä voittaa Noksun kahden megapikselin peruskameran, mikä sekään ei ole aplodien arvoinen suoritus.)

Kyllä N95:n kamerassa kuvanlaadullinen pullonkaula on kenno, ei optiikka. Jos kuvia katsoo, niissä on varsinkin varjokohdissa ja tummilla alueilla kohinaskröböä. Optiikan puolesta yksityiskohdat erottuvat kiitettävän hyvin. Nikonin D1:ssähän oli aikoinaan melko iso CCD-kenno, joka takasi osaltaan sen ajan mittapuun mukaan hyvän kuvanlaadun.

Tässä vielä esimerkki N95:n kuvanlaadusta. Tätä pikselipauketta ei voi pistää optiikan piikkiin.
http://www.mobilmania.cz/uploadedfiles/11262.jpg

[PowerBook_165c]

Juuri näin: lomakuvat, ei työkuvia. Yritetään vääntää rautalangasta kun ei muuten men jakeluun:
"...alkaa aika lähentyä..." tämä siis tarkoittaa että ei nyt vaan joskus lähitulevaisuudessa.

Luetun ymmärtämisessä ei ole ongelmaa, mutta se ei tarkoita, että olisin samaa mieltä, eikä sitä tuumankaan paksuinen rautalanka muuksi muuta

Otetaanpa tähän pieni vastaavuus lähimenneisyydestä: ei kai kukaan olettanut että joku luopuisi hyvin toimivasta ja äänenlaadultaan ylivoimaisesta kannettavasta CD-soittimesta jonkun mp3 soittimen suhteen. Ja mitätapahtuikaan vaikka äänenlaatu ei CD tasoista olekaan noita iPodeja ja muita mo3 soittimia tuntuu löytyvän joka toiselta teiniltä. No mutta ainakaan mikään ei korvaa erillistä iPodia... ai niin mutta aika moni täälläkin tuota iPhone kaipailee, ja vielä isommalla muistilla, jotta ei kahta laitetta tarvitsisi mukana kuljetella. MOT

Se vaan, että musa on datana sekä cd:llä että iPodissa, ja sitä toistetaan ko. laitteilla ei taltioida. Jos kaikki olisi aiemmin kantaneet 8-raitanauhuria kainalossaan, ja nyt saman voisi nauhoittaa yhtä kätevästi iPhonella, analogia toimisi, nyt ontuu pahasti, sori 8) Käytän säännöllisesti kahta eri iPodia iPhonen lisäksi, enkä tunne erityistä tarvetta yhdistää niitä yhteen laitteeseen. Jälleen kerran, joku muu haluaa, ja se on ihan bueno.

[Crimson]

Digipokkarit ei kuitenkaan ole tarkoitettu "vakavampaan" kuvaukseen, sitä varten on digijärjestelmäkamerat, joilla mahdollista oikeasti kontrolloida mm. syvyysterävyyttä.

Missasinkin tämän lausunnon kokonaan. Tämä on kyllä kukkua. On monia pokkareita, joilla osaava kuvaaja saa fantastisia kuvia. Yksi maailman parhaista digivalokuvaajista tänäpäivänä käyttää paljon canonin powershotteja, ja ottaa niillä kuvia jollaisista valtaosa järkkäreillä kuvaavista ei voi edes haaveilla.

Eikös joku vuosi sitten Vuoden Luontokuva otettu myös digipokkarilla?

[Crimson]

Haen siis takaa sitä, että kovin monella tuskin on järkkäriä mukana joka paikassa, tai tietokonetta, tai leffateatteria jne.
Itsellä olisi jäänyt kuvaamatta monta pätkää (videota) nyt 1,5v tytöstä, jos ei olisi puhelin ollut mukana.
Heikosta laadusta huolimatta ne on itselleni tärkeitä ja ennemmin heikkolaatuista kuvaa, kuin ei kuvaa lainkaan..

Puhelimen kamera ei korvaa oikeaa kameraa, vaan on ennemminkin sitä täydentävä kapistus, joka on aina mukana.

Juuri näin. Siitä monen tonnin huippujärkkäristä ei hirveästi ole iloa, jos se on kotona kirjahyllyssä silloin kun pitäisi yhtäkkiä saada tilannekuva vaikkapa lapsista. Kamerakännykkä on useammin mukana ja näin ollen saa (edes jonkinlaisen) kuvan räpättyä.

Ei kai täällä kukaan ole väittämässäkään, että kamerakännykkä jotenkin korvaisi "oikeat kamerat" tai että niillä voisi mitään muotokuvia ottaa.

[Coltrane]

Pistetääs vähän kevennystä väliin, kun täällä alkaa tunteet näköjään kuumenemaan pikkuhiljaa.. http://www.geekculture.com/joyoftech/jo ... /1116.html

[Slck]

Hohhoijaa... Tunnen piston sydämmessäni että pitää nyt jotain kommentoida tähän kamera-asiaan..

Mielestäni iPhonen kamera on kyllä aivan tarpeeksi hyvä. Itseasiassa parempi kuin vastaavat. Siis vastaavat, vertaan tätä Nokia N70:n 2.1 megapixelin kameraan. Megapixelimäärien ollessa melkein samat, voin vaan todeta että optiikka voittaa iPhonessa komeasti. Oikeastihan puhelimien kameralla ei tee mitään, muuta kuin kuvaa mielijohteessa otettuja kuvia. Nokian kamerassa oli melko huonot hämäräkuvausomituisuudet, kun taas applen mötkäleellä saa jopa hämärässä kohtalaisen hyviä kuvia. Liitän pari...


Puhelimeen en itse ainakaan tarvitse parempaa kameraa, suotta sellaisesta siis ekstraa maksaa.

- K

[mineu]

Onhan tuossa toisessa kuvassa (pilvenpiirtäjä) hieman haastavammat olosuhteet valon osalta yökuvaukseen, kuin auringonlaskukuvassa. Lieneekö kumpi kuva sitten otettu nokialla ja kumpi iphonella Onhan tuo kännykän kamera siinä suhteessa mukava, että voit ottaa kuvan jostain odottamattomasta tilanteesta tai jos ei ole aina halua kanniskella varsinaista kameraa matkassa. N95 on kuitenkin kuvanlaadultaan ihan hyvä varsinkin kun hieman niitä kuva-asetuksia malttaa korjailla.

[Slck]

Siis kummatkin otettu iPhonella. Mokia ei ollu matkassa.

[VSV]

Kyllä N95:n kamerassa kuvanlaadullinen pullonkaula on kenno, ei optiikka. Jos kuvia katsoo, niissä on varsinkin varjokohdissa ja tummilla alueilla kohinaskröböä. Optiikan puolesta yksityiskohdat erottuvat kiitettävän hyvin. Nikonin D1:ssähän oli aikoinaan melko iso CCD-kenno, joka takasi osaltaan sen ajan mittapuun mukaan hyvän kuvanlaadun.

Tässä vielä esimerkki N95:n kuvanlaadusta. Tätä pikselipauketta ei voi pistää optiikan piikkiin.
http://www.mobilmania.cz/uploadedfiles/11262.jpg

Vielä kerran: Jos optiikka kerää valoa pieneltä pinta-alalta, valoa tulee vähän. Kun valoa tulee vähän, se tarkoittaa sitä, että yksittäiselle pikselille tulee pieni lukumäärä fotoneita. Mitä pienempi fotonien lukumäärä on, sitä suurempi suhteellinen kohina tulee (ns. raekohina). Valo ei siis ole jatkuva signaali, jota voisi määrättömiin vahvistaa.

Raekohina on fysikaalinen ilmiö, jolle ei voi tehdä yhtään mitään muuta kuin yrittää saada lisää valoa. Vaikka kenno olisi ideaalinen kamerakenno, liian vähällä valolla kuva kohisee. Kohina näkyy erityisen selvästi pimeässä päässä. Nykykennot alkavat olla niin hyviä, että raekohina dominoi normaaleilla valotusajoilla.

Tässä tilanteessa mikään muu ei auta kuin optiikan kasvattaminen, valaistuksen parantaminen tai valotusajan pidentäminen. Toisin sanoen Nokiankin huono hämäräsuorituskyky johtuu liian pienestä optiikasta. Ja tästä syystä isolla objektiivilla varustettu järkkäri pesee pienellä objektiivilla varustetun pokkarin aivan 6-0 hämärissä olosuhteissa. Hyvässä valossa ero muuttuu paljon pienemmäksi.

Optiikan terävyys, kuvausvirheet, jne. ovat sitten kokonaan toinen tarina. Ne ovat vain teknologinen ongelma, joka on aika hyvin ratkaistavissa. Eivät nuo parempien kännykameroiden kuvat kovin epäteräviä ole.

[eskofot]

Puhelimeen en itse ainakaan tarvitse parempaa kameraa, suotta sellaisesta siis ekstraa maksaa.
- K

Kyse ei sitä paitsi ole megapikseleistä, mitä tekee viidellä miljoonalla pikselillä jos kenno ei ole herkkä ja optiikka on syvältä.

Toinen milenkiintoinen näkökulma tähän on MMS, joka rajoittaa lähetettävän kuvan koon 200 kiloon. iPhonen kuvilla ei ole tätä rajoitusta, koska ne lähtevät sähköpostin kautta, Mokian kautta esim. iltalehtien Lukijan kuva -palstalle päätyneet kuvat ovat sen sijaan aina surkeita, koska ne ovat kulkeneet MMS-polkua. Voisi nekin lähettää sähköpostina, mutta kuka niin tekee? Itse en saanut koskaan sähköpostia enkä webbiä toimimaan Nokiassa, enkä MMS:ääkään käyttänyt, iPhonella olen sen sijaan lähettänyt kuvan poikineen. Tämä saattaa olla merkityksekkäämpi asia kuin heti tajuaakaan: Jobsin keynoten mukaan melkein kaikki (tyyppiä 97%) iPhonisteista käyttää sähköpostia ja webbiä kännyllään. Mikä on Nokian ja Motorolan prossa? Väitän että tyyppiä viisi prosenttia.

Vuodatuksen pointti: tekniikan hyvyyden mittari ei ole vain tekniikka-tekniikka, vaan se kuinka käytettävää se on -> kuinka laajalti se tulee oikeasti käyttöön hyväksytyksi.

[ss]

Kyse ei sitä paitsi ole megapikseleistä, mitä tekee viidellä miljoonalla pikselillä jos kenno ei ole herkkä ja optiikka on syvältä.

Ei tietenkään, mutta yleistäen luurien 5Mpx kamera toteutukset ovat hyviä, parempia kuin luurien 3Mpx toteutukset. 5Mpx totetukset ovat jopa niin hyviä että on hyötyä käyttää asetuksista suurinta resoluutiota, perinteisesti 3mpx, 2mpx luureissa on ollut monesti järkevämpää käyttää n. 1mpx asetuksia.

Parempaa olisi varmaan syntynyt jos 5Mpx kennojen sijaan olisi panostettu lisää 3Mpx kennoihin.

Toinen milenkiintoinen näkökulma tähän on MMS, joka rajoittaa lähetettävän kuvan koon 200 kiloon.

Kuvaa lähettäessä MMSllä, emaililla tai muuten ei tuo koko yleensä ole ongelma, yleensä ongelma että lähetellään turhaan jotain megatavun kokoisia kuvia. (tilanne toinen jos erityisesti halutaan lähettää orginaali)

MMSssä on kyllä kokorajoitus ongelma, lähinnä se että 300kt ei kuitenkaan useita kuvia saa tungettua, tai pitkää videonpätkää.

Mokian kautta esim. iltalehtien Lukijan kuva -palstalle päätyneet kuvat ovat sen sijaan aina surkeita, koska ne ovat kulkeneet MMS-polkua.

Kyse ilmeisesti myös siitä että moni kuva otettu varsin suppealla luurilla, ja amatöörit vaikeissa oloissa, mutta joka tapauksessa tuollaiseen käyttöön MMSn valitseminen on aika älytöntä (no lähetettäjä tunnistetaan)

Voisi nekin lähettää sähköpostina, mutta kuka niin tekee?

Mihin osoitteeseen pitäisi lähettää, kun mainostavat lähinnä tuota MMS numeroa.

Itse en saanut koskaan sähköpostia enkä webbiä toimimaan Nokiassa,

MMSn pari ideaa, asetukset helpot, eli yleensä luurissa automaattisesti, tai ne operaattori voi sinne tuupata (on toki ollut ongelma tapauksiakin), mutta oikein toimien jakelu voidaan toteuttaa niin että asetukset ovat iskussa.
Toinen idea on että lähettäjämaksaa liikenteen.
Kolmas idea on että sisältö sovitetaan vastaanottajalle.
Kapan päälle voi lähettää viestejä emailiin, ilman mitään asetus pähkäilyjä.
Eli ajatus on ollut hyvä, jota sitten operaattorit ja muut toimijat ovat yrittäneet pilata

MMS ei tietenkään ole mikään sähköpostin korvaaja, ei edes kilpailija

Osa operaattoreista tuuppaa luureihin email asetuksetkin, osa ei, Emailin ongelma on se että käyttäjä ei tiedä asetuksia, luuri ei niitä voi arpoa, ja operaattori tietää vain omien palveluiden asetukset, eikä käyttäjä sitä välttämättä käytä.
Jos käyttäjällä on hajua asetuksista, niin nyky luureissa on yleensä varsin näppärät asennusvelhot, lähtökohta varmaan kuitenkin se että ostetaan luuri asetukset kunnossa.

[EvilPet]

Eikös joku vuosi sitten Vuoden Luontokuva otettu myös digipokkarilla?

http://photo.net/photodb/presentation?p ... _id=317651

[eskofot]

]Mihin osoitteeseen pitäisi lähettää, kun mainostavat lähinnä tuota MMS numeroa.

Niin, aivan, hyvä huomio. Tulee mieleen että niiden halutaankin olla huonoja. Se on toimituksellinen genre: lukijain kehnot räpsäykset. Ettei mene sekaisin lehden oman kuvajournalistisesti korkealaatuisen aineiston kanssa.

MMSn pari ideaa, asetukset helpot, eli yleensä luurissa automaattisesti, tai ne operaattori voi sinne tuupata (on toki ollut ongelma tapauksiakin), mutta oikein toimien jakelu voidaan toteuttaa niin että asetukset ovat iskussa.
Toinen idea on että lähettäjämaksaa liikenteen.
Kolmas idea on että sisältö sovitetaan vastaanottajalle.
Kapan päälle voi lähettää viestejä emailiin, ilman mitään asetus pähkäilyjä.
Eli ajatus on ollut hyvä, jota sitten operaattorit ja muut toimijat ovat yrittäneet pilata

En ole tässä samaa mieltä. MMS pilattiin koska operaattorit halusivat siitä lypsylehmän. Ei tullut edes kurripiimää. Alku mokattiin, koska asetukset täytyi itse tehdä. Nyt ne saa valmiina, mutta toisaalta, ei voi olla varma, onko vastaanottajalla asetukset kunnossa, niinpä MMS lähetetään vain kaverille josta on tietoa, että hän voi vastaanottaa sen. Viestien vuosittainen määrä maailmassa on naurettavan pieni vrt. SMS. Sähköpostia eivät ole muutkaan saaneet toimimaan, siksi on mm. Blueberry.

MMS ei tietenkään ole mikään sähköpostin korvaaja, ei edes kilpailija

Nokiallekin valkenee hiljalleen että totuus on toisinpäin: sähköposti tulee olemaan MMS:n korvaaja.

Osa operaattoreista tuuppaa luureihin email asetuksetkin, osa ei, Emailin ongelma on se että käyttäjä ei tiedä asetuksia, luuri ei niitä voi arpoa, ja operaattori tietää vain omien palveluiden asetukset, eikä käyttäjä sitä välttämättä käytä. Jos käyttäjällä on hajua asetuksista, niin nyky luureissa on yleensä varsin näppärät asennusvelhot, lähtökohta varmaan kuitenkin se että ostetaan luuri asetukset kunnossa.

Siksipä tämä Applen rakaisu jossa asetukset tulevat automaattisesti kuntoon kun iPhonen liittää iTunesiin onkin killeri.

[EvilPet]

siksi on mm. Blueberry.

Se Jan Kounenin surkea leffa?

[ss]

En ole tässä samaa mieltä. MMS pilattiin koska operaattorit halusivat siitä lypsylehmän. Ei tullut edes kurripiimää.

Siinä olen samaa mieltä että operaattorit mokasi ja vielä monella tavalla.
Mutta ei se poista kuitenkaan hyvää ajatusta.

koska asetukset täytyi itse tehdä. Nyt ne saa valmiina, mutta toisaalta,

Alun asetusongelma olivat toki yksi kompastus, mutta pitkään ne on tullut automaattisesti ja monet operaattorit ovat ne laitteisiin laittaneet jo valmiiksi. Jakelukanava myös laiminlöi käyttöönottoa.

Nyt ne saa valmiina, mutta toisaalta, ei voi olla varma, onko vastaanottajalla asetukset kunnossa, niinpä MMS lähetetään vain kaverille josta on tietoa, että hän voi vastaanottaa sen.

Paljon todennäköisempää on että vastaanottajalla on MMS asetukset kunnossa, kun että hänellä olisi edes jotkin email asetukset luurissa, saatika että hän sitä emailia lukisi, tai että lähettäjä tietäisi mitä emailia hän lukee luurista.

Nokiallekin valkenee hiljalleen että totuus on toisinpäin: sähköposti tulee olemaan MMS:n korvaaja.

Varmaan email valtaa, se ei kuitenkaan korvaa niitä vahvuuksia mitä MMS tarjoaisi. Harmi että MMS on käytännössä tyritti niin pahasti.

Siksipä tämä Applen rakaisu jossa asetukset tulevat automaattisesti kuntoon kun iPhonen liittää iTunesiin onkin killeri.

Enpäs tuohon kiinnittänyt huomiota (kiitän valaistuksesta), ilman muuta hienoasia. Jos iTunesia on ja se ne jostain pääsee arpomaan oikein. Toki luurista ne asetukset voi itsekkin taikkoa, ja operaattori voi niitä myös yrittää arpoa luuriin.

[Forsteiner]

Kyllä N95:n kamerassa kuvanlaadullinen pullonkaula on kenno, ei optiikka. Jos kuvia katsoo, niissä on varsinkin varjokohdissa ja tummilla alueilla kohinaskröböä. Optiikan puolesta yksityiskohdat erottuvat kiitettävän hyvin. Nikonin D1:ssähän oli aikoinaan melko iso CCD-kenno, joka takasi osaltaan sen ajan mittapuun mukaan hyvän kuvanlaadun.

Tässä vielä esimerkki N95:n kuvanlaadusta. Tätä pikselipauketta ei voi pistää optiikan piikkiin.
http://www.mobilmania.cz/uploadedfiles/11262.jpg

Vielä kerran: Jos optiikka kerää valoa pieneltä pinta-alalta, valoa tulee vähän. Kun valoa tulee vähän, se tarkoittaa sitä, että yksittäiselle pikselille tulee pieni lukumäärä fotoneita. Mitä pienempi fotonien lukumäärä on, sitä suurempi suhteellinen kohina tulee (ns. raekohina). Valo ei siis ole jatkuva signaali, jota voisi määrättömiin vahvistaa.

Raekohina on fysikaalinen ilmiö, jolle ei voi tehdä yhtään mitään muuta kuin yrittää saada lisää valoa. Vaikka kenno olisi ideaalinen kamerakenno, liian vähällä valolla kuva kohisee. Kohina näkyy erityisen selvästi pimeässä päässä. Nykykennot alkavat olla niin hyviä, että raekohina dominoi normaaleilla valotusajoilla.

Tässä tilanteessa mikään muu ei auta kuin optiikan kasvattaminen, valaistuksen parantaminen tai valotusajan pidentäminen. Toisin sanoen Nokiankin huono hämäräsuorituskyky johtuu liian pienestä optiikasta. Ja tästä syystä isolla objektiivilla varustettu järkkäri pesee pienellä objektiivilla varustetun pokkarin aivan 6-0 hämärissä olosuhteissa. Hyvässä valossa ero muuttuu paljon pienemmäksi.

Optiikan terävyys, kuvausvirheet, jne. ovat sitten kokonaan toinen tarina. Ne ovat vain teknologinen ongelma, joka on aika hyvin ratkaistavissa. Eivät nuo parempien kännykameroiden kuvat kovin epäteräviä ole.

Pieni kenno kerää vähemmän valoa kuin iso kenno. Kännykameraan ei kovin isoa kennoa mahdu. Ei se valovoimakaan voi niin monikertaisesti parantua optiikkaa vaihtamalla, että pienen kennokoon ongelmat kompensoituisi. Esimerkkinä esiin nostetussa kahden megapikselin Nikon D1:ssä oli aikoinaan lähes 35mm-filmin kokoinen kenno. Enemmän se selittää kuvien paremmuutta kuin optiikan valovoimaisuus.

N95:n kuvissa näkyy smartblurimaista jälkeä hyvin valaistuissa kohdissa. Sehän voi olla myös softan ongelma. RAW:ta kun ei kännystä irtoa, niin ei pääse kunnolla analysoimaan.

[eskofot]

Enpäs tuohon kiinnittänyt huomiota (kiitän valaistuksesta), ilman muuta hienoasia. Jos iTunesia on ja se ne jostain pääsee arpomaan oikein. Toki luurista ne asetukset voi itsekkin taikkoa, ja operaattori voi niitä myös yrittää arpoa luuriin.

"Jos iTunesia on?" Hmmmm... vaikuttaa nyt siltä että et tunne iPhonea juurikaan. Siis ilman iTunesia se on verkonpaino. Se on kaiken keskus, puhelin ativoidaan sitä kautta ja sillä iPhonea konffataan piraattinakin, iTunesin läpi. Se juur siirtää kaikki s-postiasetukset ja muut sekä kontaktit ja kalenterit ja kuvat vastaavista paikoista kiinnikytkettävästä Mäcistä. Se oli hassu tunne kun iPhone osasi mennä salasanan läpi heti Wifi-kotoverkkoon tuosta vaan, olisinkohan vuoden konffannut Nokiaa että se olisi ymmärtänyt wifin päälle jotain. Erityisesti on mainittava vileä iPhonen kyky vaihdella kesken latauksen, siis ihan transparentisti, edgea ja wifiä.

Paljon todennäköisempää on että vastaanottajalla on MMS asetukset kunnossa, kun että hänellä olisi edes jotkin email asetukset luurissa, saatika että hän sitä emailia lukisi, tai että lähettäjä tietäisi mitä emailia hän lukee luurista.

Näin on, mutta silloin viesti luetaan tietokoneelta. Minusta kuva viesti ei ole siinä mielessä urgent uutinen yleensä että se olisi kännykkäsidonnainen. MMS viesti ei taas mene perille lainkaan, jos vastaanottava känny ei tue sitä tai asetukset ovat poskellaan. vai tuleeko sinne jokin weblinkki silloin.

[VSV]

Pieni kenno kerää vähemmän valoa kuin iso kenno. Kännykameraan ei kovin isoa kennoa mahdu. Ei se valovoimakaan voi niin monikertaisesti parantua optiikkaa vaihtamalla, että pienen kennokoon ongelmat kompensoituisi. Esimerkkinä esiin nostetussa kahden megapikselin Nikon D1:ssä oli aikoinaan lähes 35mm-filmin kokoinen kenno. Enemmän se selittää kuvien paremmuutta kuin optiikan valovoimaisuus.

Pieni kenno ja iso kenno keräävät valoa tasan niin paljon kuin optiikka niille projisoi. Jos fotoni ei mahdu objektiivin aukkoon, se ei päädy kennolle. Ideaalinen optiikka kerää kaikki tietystä suunnasta tulevat fotonit ja kohdistaa ne tiettyyn pisteeseen kennolla. Käytännön optiikka on yllättävän lähellä ideaalista.

Kennon koko vaikuttaa koko järjestelmän valonkeruukykyyn vain vähän ja mutkan kautta. Jos kenno on liian pieni optiikkaan nähden, valonsäteet tulevat kennolle hyvin vinossa. Tämä lisää heijastushäviöitä sekä kennolla että objektiivissa. Jos heijastushäviöistä ja optiikan epäideaalisuuksista halutaan eroon, kennoa voidaan kasvattaa ja viedä kauemmas optiikasta. Tässä tulee kuitenkin vastaan tietysti se, että rakenteesta tulee suurempi.

Näiden kahden tekijän kompromissi on se, että kennon koko on osapuilleen polttovälin suuruinen. Näin oli jo 35 mm:n filmikameroissa, ja tämä on hyvä kompromissi eri tekijöiden välillä. Kennon kasvattaminen samalla objektiivilla tuo vain vähän etua. Kännykameroiden objektiivien polttovälit ovat luokkaa 6 mm, eivätkä kennot poikkea tuosta paljon.

Jos ihan käytännössä puhutaan tuollaisesta kännykkäkameran objektiivista, niin kennoa kasvattamalla ja objektiivia vastaavasti muuttamalla voitaisiin saada ehkä muutama prosentti enemmän valoa kennolle. Toisaalta objektiivin halkaisijan kaksinkertaistamisella saataisiin noin 300 prosenttia enemmän valoa kennolle... Ja kun nimenomaan se syvyyssuunta on kortilla, kannattaa tietysti sitten kasvattaa linssiäkin, jos tilaa on enemmän.

Kennon kasvattamiseen on toinenkin käytännön syy. Se on se, että isossa kennossa on isoja pikseleitä, joihin voi ottaa paljon fotoneita vastaan. Tämä tekee hyvin valaistuissa kohteissa isomman kontrastisuhteen. Tämä tulee käytännössä vastaan vain isolla optiikalla varustetuissa kameroissa, koska muuten hyvin harvoin on niin pajon vaola ja niin hyväkontrastinen optiikka, että asialla on merkitystä.

N95:n kuvissa näkyy smartblurimaista jälkeä hyvin valaistuissa kohdissa. Sehän voi olla myös softan ongelma. RAW:ta kun ei kännystä irtoa, niin ei pääse kunnolla analysoimaan.

Erilaisista kuva-artefakteista osa tulee digitaalisesta käsittelystä, ja liki puhkipalaneiden alueiden kohdalla voi tapahtua jänniä asioita. Aika hyvän kuvan objektiivin suorituskyvystä saa katsomalla, mitä tapahtuu pimeässä kirkkaasti valaistun objektin ympärillä. Se kertoo paljon siitä, minkälaisiin kontrastisuhteisiin kamera kykenee. Kontrasti- ja heijastusongelmat kuitenkin pilaavat kuvan hyvin harvoin verrattuna liian vähäisestä valon määrästä johtuvaan kohinaan, ja ainakin itse olen suorastaan hämmästynyt nykyisten kännykameraobjektiivien suorituskyvystä tässä suhteessa.

[iPratt]

Tässä yksi vaihtoehto joka saattaa olla riittävä korvaamaan digipokkarin tarpeen normaalissa käytössä:
http://gizmodo.com/5015230/sony-ericsso ... shot-phone

EI siis tietenkää DSLR tai prosumer luokan kameroita vaan digipokkarin.

[Forsteiner]

Tässä yksi vaihtoehto joka saattaa olla riittävä korvaamaan digipokkarin tarpeen normaalissa käytössä:
http://gizmodo.com/5015230/sony-ericsso ... shot-phone

EI siis tietenkää DSLR tai prosumer luokan kameroita vaan digipokkarin.

Jäädään odottelemaan sample-kuvia. Ainakin tossa mallissa optiikkaan oli panostettu, mitä nyt kuvasta pystyi päättelemään.

[Forsteiner]

Pieni kenno ja iso kenno keräävät valoa tasan niin paljon kuin optiikka niille projisoi. Jos fotoni ei mahdu objektiivin aukkoon, se ei päädy kennolle. Ideaalinen optiikka kerää kaikki tietystä suunnasta tulevat fotonit ja kohdistaa ne tiettyyn pisteeseen kennolla. Käytännön optiikka on yllättävän lähellä ideaalista.

Kennon koko vaikuttaa koko järjestelmän valonkeruukykyyn vain vähän ja mutkan kautta. Jos kenno on liian pieni optiikkaan nähden, valonsäteet tulevat kennolle hyvin vinossa. Tämä lisää heijastushäviöitä sekä kennolla että objektiivissa. Jos heijastushäviöistä ja optiikan epäideaalisuuksista halutaan eroon, kennoa voidaan kasvattaa ja viedä kauemmas optiikasta. Tässä tulee kuitenkin vastaan tietysti se, että rakenteesta tulee suurempi.

Näiden kahden tekijän kompromissi on se, että kennon koko on osapuilleen polttovälin suuruinen. Näin oli jo 35 mm:n filmikameroissa, ja tämä on hyvä kompromissi eri tekijöiden välillä. Kennon kasvattaminen samalla objektiivilla tuo vain vähän etua. Kännykameroiden objektiivien polttovälit ovat luokkaa 6 mm, eivätkä kennot poikkea tuosta paljon.

Pistetään tähän vielä epäluotettavan Wikipedian laina:
"Fyysisesti suurempikokoisella kennolla valoa saadaan jokaiselle kuvapisteelle enemmän. Kennolta saatavaa signaalia tarvitsee vahvistaa vähemmän ja saavutetaan parempi signaali/kohina-suhde. Kohinasta johtuva kuvan rakeisuus on tällöin pienempi verrattuna megapikselimäärältään samankokoiseen mutta fyysisesti pienempään kennoon."

[p-veli]

Tosi iso kenno ja ihan pieni kenno menivät pilkkopimeään hiilikellariin. Kumman kuvapisteille tuli enemmän valoa?

[EvilPet]

Tosi iso kenno ja ihan pieni kenno menivät pilkkopimeään hiilikellariin. Kumman kuvapisteille tuli enemmän valoa?

Naurahdin