Ammattiliittokeskustelu ja Suomen työllisyyspolitiikka

[amanita]

Kuuluin aikoinaan ammattiliittoon, sitten kuulin tyottomyyskassasta ja liityin siihen valittomasti. Nykyaan olen "melkein omassa firmassa", enka katso tarpeelliseksi kuulua mihinkaan kassaan enaa. Kuulun oman suppean ammattikuntani RY:hyn saadakseni informaatiota ja osallistuakseni kokouksiin ja konferensseihin ammattitaidon yllapitamiseksi.
(Pakko jattaa noi ..-pisteet pois, jotta viesti kulkee foorumilla, parannusta on tulossa foorumin saatoihin!)

[Pbman]

Eikä vain voisi, vaan lähtisi. Hyvin monille annettaisiin kaksi vaihtoehtoa: tee 6x10 h soppari tai ulos.


muoks: just Pbman tuossa yllä todisti miksi yleissitovat sopimukset ovat välttämättömiä. Noin ajattelevia työnantajia on pilvin pimein. Onneksi on toisenlaisiakin.

Tuo on aihealue josta on pelattu useammatkin teoriapelit kavereiden kanssa: kuinka kävisi jos sopimusten teko vapautettaisiin. Meillähän on perinteisesti se kaksi puolta: A) sopimusten rajaamista tarvitaan työntekijän turvaksi B) markkinatalous (ja vastaavat mekanismit) pitää huolen sopimuksista. Kumpaakaan väitettä ei yleensä sen kummemmin perustella tai pohdita vaan ne ovat vaan heittoja jotka ovat totta. Jos tuosta kuitenkin lähtee pelaamaan mitä todella kävisi niin vaihtoehtojahan on useita.

Jos nyt oletetaan että noin kävisi, sanottaisiin että 6x10h soppari tai ulos. Millä sinä perustelet että ihmiset tuon sopimuksen hyväksyisivät? Ainakaan maassa, jossa elää ihan kohtuullisesti työttömänäkin? On olemassa jotenkin kiero näkemys, että ihmiset tarvitsevat yritystä enemmän kuin yritys ihmisiä ja siksi yritys voi sanella ehdot. Yrittäjien näkemys on perinteisesti ollut että yritys tarvitsee työntekijöitään ja vain työntekijöitä arvostamalla heidän saadaan omaksumaan yrityksen arvot sekä tekemään töitä kuin oman firmansa eteen. Jos työntekijä ei välitä meneekö tuote kaupaksi vai ei on hän helkatin huono työntekijä. Tässä tilanteessa ei moinen 6x10 tai ulos sopimus ole mahdollinen. Yritys menettää työntekijänsä ja joutuu lopettamaan. Jos nyt ei aivan noin huono tilanne ole niin ainakin yritys saa työntekijänsä sieltä laarin pohjalta ja kilpailukyky on siten heikko. Kyllä minä näkisin että Suomen työvoimatilanteessa työntekijä ja yritys ovat niin tasavertaisessa tilanteessa, että ei siellä kukaan pääse kukkoilemaan tai polkemaan oikeuksia.

Globalisaatiokeskusteluissa olen sitten nostanut esille ongelman työvoiman liikkuvuudesta. Meidän työmarkkinoitamme tulevat sekoittamaan ihmiset joille 6x10 on ihan OK työrytmi ja 1000e kuussa riittää niin että siitä voi lähettää 300 vielä mummolle Puolaankin. Tällöin tarvitaan erityisiä mekanismeja, jotta työmarkkinat eivät nitkahtaisi aivan sijoiltaan laillisen orjatyövoiman äärellä.

Oletteko miettineet koskaan kuinka heikossa jamassa yhteiskunta on jos se joutuu lailla varjelemaan yksilöä rikkomasta omia ihmisoikeuksiaan?

Ymmärrän tietyn sääntelyn tarpeen ja laissa on paljon hyviä juttuja siihen, mutta mennään siellä liian pitkällekin. Se että 4000 euroa kuussa tienaava ammattilainen ei saa ylitöitään hyvitetyksi siinä muodossa kuin kaikki osapuolet sen haluaisivat tehdä niin onhan se hölmöä. Ei siinä varjella kenenkään perusoikeuksia. Menee lapsi pesuveden mukana kuten vanha kansa sanoo.

[Salmister]

En kuulu ammattiliittoon.

En näe siitä itselleni mitään hyötyä.

En kuulu myöskään työttömyyskassaan.

En jää työttömäksi.

OK. Turha viesti, mutta niin taitaa olla kaikki muutkin viestini.

[MacFinn]

Jos nyt oletetaan että noin kävisi, sanottaisiin että 6x10h soppari tai ulos. Millä sinä perustelet että ihmiset tuon sopimuksen hyväksyisivät?

Kun sulla on vaimo/mies työtön, 200 000 € asuntolainaa ja kolme lasta, siinä ei paljoa ulos kävellä kun ei ole työmarkkinoilla varmaa uutta paikkaa.

Ja jos sun mielestä työttömänä pärjää kovin hyvin, tervetuloa kokeilemaan. Sittenhän näet mitä se on, kun pesukone hajoaa eikä ole rahaa ostaa uutta sekä ruokaa. Minä olen sillä hyvällä päivärahalla ollut eikä houkuta.

[Pbman]

Jos nyt oletetaan että noin kävisi, sanottaisiin että 6x10h soppari tai ulos. Millä sinä perustelet että ihmiset tuon sopimuksen hyväksyisivät?

Kun sulla on vaimo/mies työtön, 200 000 € asuntolainaa ja kolme lasta, siinä ei paljoa ulos kävellä kun ei ole työmarkkinoilla varmaa uutta paikkaa.

Ja jos sun mielestä työttömänä pärjää kovin hyvin, tervetuloa kokeilemaan. Sittenhän näet mitä se on, kun pesukone hajoaa eikä ole rahaa ostaa uutta sekä ruokaa. Minä olen sillä hyvällä päivärahalla ollut eikä houkuta.

Sieltähän ne tuli kaikki kliseet En halua vähätellä asiaa millään tavalla ja tilanne on varmasti tiukka.

Silti sanon, että jos on 200 000 euroa lainaa ja puoliso työttömänä niin eihän sitä voi pitää itseään/perhettään täysin syyttömänä varattomuuteen? Kuljetaan aivan kuilun reunalla ja kun yhtäkkiä polku sortuu niin se tulikin yllätyksenä. Yeah right. Esimerkiksi laina on sellainen pirulainen johon suhtaudutaan näin talousteoriat lukeneen mielestä liian kevyesti. Ei lasketa mitään arvoa sille vankeudelle, epävarmuudelle ja jopa henkilökohtaisen konkurssin riskille. Se on kuulemma yhteiskunnan vika kun sitten ollaan aatamin omenaa myöten sonnassa. Se on yhteiskunnan turvaverkon vika kun itse on viety oma/perheen tilanne niin äärirajoille että riskit kristallipallon totaaliseen särkymiseen ovat todelliset. Ministerien vika kun eivät pakottaneet tehdasta tekemään tappiota vaan antoivat pistää jengiä pihalle. Tämän olen kuullut aika monesti. Siinä sitten ihmetellään että milläs lainaa maksellaan ja vika tosiaan on joko tehtailijan tai yhteiskunnan, ei missään tapauksessa oman itsen. Toistinko jo tarpeeksi?

Työttömänä pärjää, kun kerran pärjää opiskelijanakin. Tuo on vielä tarpeeksi läheisessä muistissa. Se että työttömän pitäisi valtion rahoilla ostaa myös kodinkoneita on jo sellainen vaatimus että et voi uskoa siihen itsekään. Siinä valtio tulee paikkaamaan tehtävää joka on ihmisten läheisillä: minulla on ystäviä joiden luokse voin mennä pyykkäämään. Tämänkin muistan, opiskelijalla kun ei aina ole varaa kaikkeen luksuksiin. Hyvää aikaa kahvitella ja turista frendien kanssa. Ymmärrän että eri-ikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteessa olevilla näkökulma on aivan erilainen: 5-henkisen perheen pyykkien kanssa homma ei enää naurata mutta saapahan enemmän kahvia Ylipäätään yhteiskunnan turvaverkko ulottuu jo monin paikoin reviirille joka kuuluisi joillekin aivan muille kuin yhteiskunnalle.

[Jone]

Kyllä se työttömyys voi tulla ihan ilman polun sortumista. Riittää kun tepastelet siinä ja auto töytäisee jalat vituks niin tilanne on ihan uusi. Sairastuakin voi monella tapaa jne.. Ei aina voi valita.

[Pasteur]

Ja jos sun mielestä työttömänä pärjää kovin hyvin, tervetuloa kokeilemaan.

Kyllä todellakin Suomessa pärjää TODELLA hienosti työttömänä! On tyhmää olettaa, että pitäisi pystyä viettämään "mukavaa" elämää työttömänä. Ja mitä itse tullut opiskelijana pärjäiltyä kulujen jälkeen 50e/kk ruokarahalla, niin jo sosiaaliturvan takaamakin 360e on jo aivan helvetisti! Suomessa on ihan turha inistä "huonosta pärjäämisestä". Toisin on lähes kaikkialla muualla maailmassa.

Työttömyyskorvauksilla en ole tosin koskaan ollut mutta noista kahdesta muusta edellä mainitusta on kokemusta. Kun yhtenä kuukautena aikoinaan hain sosiaaliturvaa niin olo oli lähes kuin rikollisella, kun ilmaista rahaa oli niin maan prkleesti.

Edit: Mainittakoon vielä, että en paheksu Suomen hyvää tukiverkostoa (ehkä sossua lukuunottamatta), mutta kehoittaisin huomioimaan sen hienouden. Suomi on hyvä maa!

[MacFinn]

Sieltähän ne tuli kaikki kliseet En halua vähätellä asiaa millään tavalla ja tilanne on varmasti tiukka.

Silti sanon, että jos on 200 000 euroa lainaa ja puoliso työttömänä niin eihän sitä voi pitää itseään/perhettään täysin syyttömänä varattomuuteen?

Mene nyt sanomaan tuo vaikka Kajaaniin paperityöläisille tai muille samassa tilanteessa oleville. Ei ihmiset omasta syystään työttömäksi joudu ja se voi tulla aika usein täytenä yllätyksenä. On ollut olevinaan vakituinen työpaikka ja se yhtäkkiä menee. Työssä ollessa sulla tietyt kiinteät menot eikä niitä niin äkkiä sopeuteta työttömyyskorvauksen määrään. Vai haluaisitko sinä työttömyyden iskiessä ensimmäiseksi pistää uuden omakotitalosi myyntiin? Tai myydä se vähän aikaa sitten ostettu auto. Ja milläs sitten töihin lähdet, jos sellaisen taas saat.

Opiskelijana tilanne on toinen, sun kiinteät menot on asunto, kännykkä ja tietysti ruoka. Töissäolijalla on kiinteitä menoja kertynyt enemmän eikä niitä ihan tosta vaan sopeuteta.

Olen ollut kouluttajana yli 20 työvoimakurssilla, itsekin työttömänä aina välillä, pitkäänkin. Joten tiedän kyllä mitä nämä kliseet on, joille on helppo ilkkua kun ei osu itselle. Kun osuu, hymy hyytyy.

[Pasteur]

Kun osuu, hymy hyytyy.

Tottakai hyytyy - todellakin! Mutta on toinen asia, että onko yhteiskunta tästä vastuussa...

[MacFinn]

Kun osuu, hymy hyytyy.

Tottakai hyytyy - todellakin! Mutta on toinen asia, että onko yhteiskunta tästä vastuussa...

Pitäiskö yhteiskunnan sitten jättää ihmiset sitten yksin, oman onnensa nojaan?

Ammattiliitot ovat tässä maailmassa saaneet paljon hyvää aikaan ja antavat edelleen jäsenilleen turvaa työsuhteissa ja niiden välissäkin. Ihmisten organisaatioita ne vain ovat, joten kaikki mitä ovat tehneet tai tekevät, ei ole positiivista.

[Pasteur]

Pitäiskö yhteiskunnan sitten jättää ihmiset sitten yksin, oman onnensa nojaan?

Ei... Mutta jos ajateltaisiin, että yhteiskunta on vastuussa siitä, että yksilöillä saattaa olla asuntolainaa tms niin taas kerran karkaisi lapasesta homma hyvin pian. Eihän kenenkään kannattaisi olla ottamatta lainaa, vaikka yli rajojensakin - etenkään elämäntapa työttömien ja puistokemistien.

Tarkoitin vain, että yhteiskunta ei yksinkertaisesti voisi toimia, jos se holhoasi ihmisiä ja pelastaisi heidät jokaisesta kuopasta. Jos ei ole varaa maksaa asuntolainaa ostamastaan kartanosta, koska jäi työttömäksi, niin sittenhän se varmaan pitää vain myydä. Todella ikävää, mutta päinvastainen tilanne johtaisi kaaokseen ja epäoikeudenmukaisuuteen.

Edit: Tämähän nyt ei mitenkään koskenut enää noita ammattilliittoja...

[Pbman]

Sieltähän ne tuli kaikki kliseet En halua vähätellä asiaa millään tavalla ja tilanne on varmasti tiukka.

Silti sanon, että jos on 200 000 euroa lainaa ja puoliso työttömänä niin eihän sitä voi pitää itseään/perhettään täysin syyttömänä varattomuuteen?

Mene nyt sanomaan tuo vaikka Kajaaniin paperityöläisille tai muille samassa tilanteessa oleville. Ei ihmiset omasta syystään työttömäksi joudu ja se voi tulla aika usein täytenä yllätyksenä. On ollut olevinaan vakituinen työpaikka ja se yhtäkkiä menee. Työssä ollessa sulla tietyt kiinteät menot eikä niitä niin äkkiä sopeuteta työttömyyskorvauksen määrään. Vai haluaisitko sinä työttömyyden iskiessä ensimmäiseksi pistää uuden omakotitalosi myyntiin? Tai myydä se vähän aikaa sitten ostettu auto. Ja milläs sitten töihin lähdet, jos sellaisen taas saat.

Opiskelijana tilanne on toinen, sun kiinteät menot on asunto, kännykkä ja tietysti ruoka. Töissäolijalla on kiinteitä menoja kertynyt enemmän eikä niitä ihan tosta vaan sopeuteta.

Olen ollut kouluttajana yli 20 työvoimakurssilla, itsekin työttömänä aina välillä, pitkäänkin. Joten tiedän kyllä mitä nämä kliseet on, joille on helppo ilkkua kun ei osu itselle. Kun osuu, hymy hyytyy.

Hyviä pointteja ja kuulostaa ikävältä, mutta mitä tuolla haluat? Mikä pitäisi olla paremmin? Miten nyt esimerkiksi kajaanilaisten tilanne voisi olla parempi? Et kai todellakin meinaa että tehdasta ei olisi saanut sulkea?

Pasteur sanoi fiksusti: ikävä tilanne, mutta mikä voisi olla toisin?

Itse kritisoin sitä, että ei huomioida työttömyyden mahdollisuutta. Otetaan se 200 000 euron laina ja kuukausimaksu on laskettu 10 euron tarkkuudella. Sitten ihmetellään, että kuka maksaa lainan kun menee työ alta. Toki työttömyyden aiheuttaa monesti joku muu, mutta onhan se oman taloudenhoidon vika jos 5 vuoden työssäolon jälkeenkin on vielä riippuvainen jokaisesta kuukausipalkasta. Kyllä meillä päin on kerätty siinä ajassa jo parin kuukauden varmuusvarasto säästötilille. Ja kyllä: myy se uusi auto ja osta -95 Corolla tilalle niin elätte taas pari kuukautta mukavasti entiseen tapaan! Eihän omaisuus ole sellaista että sitä vain kartutetaan ja huonojen aikojen tullessa itketään kun ei ole rahaa. Omaisuutta realisoidaan kun tulee likviditeetistä pulaa hyvänen aika!

Jos olet ollut kouluttajana ja mahdollisesti keskustellut ihmisten tilanteesta niin olet pakostakin varmaan löytänyt yhteisiä nimittäjiä ihmisten ongelmille? Vai onko kaikki vain pahan tehtailijan syytä?

Ja tuo kulujen kasvu tulojen ja varallisuuden kasvun kanssa on erikoinen ilmiö. Tutkimusten mukaan välttämättömyyksiin kuten asumiseen ja ruokaan menee aina lähes sama prosenttiosuus kuukausituloista. Vaatimustaso siis kasvaa kun ikää/varallisuutta kertyy.

Jone:llakin oli hyviä pointteja: työttömyys voi tulla yllättäen esimerkiksi sairauden myötä. Hyvällä ystävälläni väliaikaiset mielenterveysongelmat veivät firman alta. Mutta jälleen kysyn että miten asiat voisivat olla paremmin? Yhteiskunta ei minun mielestäni vain voi tulla enempää vastaan. Ihmisten pitäisi ottaa vastuu omasta taloudenhoidostaan ja laskea velkansa ja rahansa niin, että parin kuukauden työttömyys tai sairaus ei kaada koko venettä. Ammattiliitot ja työkkäri jakavat jo nyt rahaa niin että toisia hävettää. Yrittäjänä kauheksun sitä, että joinain kuukausina se sohvalla makaava kaverini omaa suuremmat tulot kuin meikäläinen joka tekee duunia.

Ja jos pitää kytkeä ammattiliitot tähän mukaan niin ammattiliittojen kassat ovat yksi hyvä vaihtoehto työkkärin tuille. Toki ne eivät palvele heti koulun jälkeen työttömäksi tippuvia, mutta työelämän muutoksissa kyllä. Vai pitääkö vaatia että jaettava raha on vastikkeetonta? Eläkkeetkin maksetaan sentään itse, miksi ei työttömyysrahojakin?

[MacFinn]

Mistä Pbmanille on tullut käsitys, ettei työttömyystukia makseta itse? Palkoista maksetaan työttömyysvakuutusmaksua, maksetaan itse työttömyyskassan maksuja ja maksetaan veroja, sillä ne työttömyysmaksut maksetaan.

Minähän en tässä vaadi, että asiat olisivat toisin, sinä ja Pasteur sitä vaaditte.

Tuo varmuusvaraston kokoaminen on 1200 euron siivoojan palkalla vähän työlästä.

Kun itsellä on asiat hyvin, sitä on kovin helppo arvostella toisia, joita pitää elätteinään. Ei kaikilla ole mahdollisuuksia hankkia DI:n papereita tai käydä edes ammattikorkeakoulua. Jonkun pitää toimia pullakuskinakin ja silti pitää olla oikeus ottaa velkaa ja ostaa se asunto.

Siksi on hyvä, että meillä on ammattiliittoja, jotka osaltaan varmistavat, että työsuhteet ovat inhimillisiä, palkat jotensakin linjassa ja jos epäonni kohtaa, yhteiskunta ei heitä kadulle ja naura räkäsesti päälle.

[MacFinn]

Pannaan tähän yksi esimerkki omalta uralta.

Erään firman myyntimiehenä sain, sanotaan vaikka, 2000 €/kk kun möin neljä sopimusta kuukaudessa. Seuraavalle provikakaudelle (n. 6 kk) työnantaja ilmoitti, että saat saman liksan kun myyt kuussa viisi sopimusta, vuoden, puolentoista päästä oltiin jo viisi sopimusta + 1-2 pikkusopimusta tilanteessa ja taas sain saman liksan. Ja meitä oli jotain 150 myyjää maassa. Tilanne oli ota tai jätä.

Siinä olis ammattiliitto ollut avuksi, ei mikään muu.

[Pasteur]

Minähän en tässä vaadi, että asiat olisivat toisin, sinä ja Pasteur sitä vaaditte.

No et vaatinut mitään, mutta annoit ymmärtää, että Suomessa ei työttömyyskorvaus ole riittävä, jonka tulkitsin analogiana sille, että luultavasti vaatisit parempaa tukiverkkoa Suomeen. Olinko väärässä?

Kun itsellä on asiat hyvin, sitä on kovin helppo arvostella toisia, joita pitää elätteinään.

Itse olen ollut aidan molemmilla puolilla ja siltikään en ole oikeastaan kokenut, että olisi niin huonosti mennyt eikä koskaan ole valittaa tarvinnut.

Pidän itseäni siinä mielessä idealistina, että olen aina esimerkiksi äänestänyt sen puolesta, minkä uskon olevan oikeudenmukaista, en sen puolesta, mikä takaisi itselleni parhaimmat oltavat. Näin tässäkin asiassa.

Tämä mun jorina meni nyt kokonaan tuolle valtion-vastuu puolelle, joten mulla katos nyt ajatus tuosta ammattiliitosta kokonaan - sori.

[Pbman]

Mistä Pbmanille on tullut käsitys, ettei työttömyystukia makseta itse? Palkoista maksetaan työttömyysvakuutusmaksua, maksetaan itse työttömyyskassan maksuja ja maksetaan veroja, sillä ne työttömyysmaksut maksetaan.

Valtion budjetistahan tuo käsitys tulee. En nyt tarkkoja prosentteja muista, mutta työkkärin jakamista korvauksista suuri osa tulee valtion kassasta ja ne peritään kansalta muiden verojen muodossa. Liittojen kassat ovat hyvä juttu, niin kuin kirjoitinkin.

Minähän en tässä vaadi, että asiat olisivat toisin, sinä ja Pasteur sitä vaaditte.

Et kyseenalaistanut Kajaanissa tehtyjä päätöksiä? Itse sain tällaisen kuvan, mutta tunnustan ehkä hieman eksyneeni rivien väliin.

Tuo varmuusvaraston kokoaminen on 1200 euron siivoojan palkalla vähän työlästä.

Kun itsellä on asiat hyvin, sitä on kovin helppo arvostella toisia, joita pitää elätteinään. Ei kaikilla ole mahdollisuuksia hankkia DI:n papereita tai käydä edes ammattikorkeakoulua. Jonkun pitää toimia pullakuskinakin ja silti pitää olla oikeus ottaa velkaa ja ostaa se asunto.

Siksi on hyvä, että meillä on ammattiliittoja, jotka osaltaan varmistavat, että työsuhteet ovat inhimillisiä, palkat jotensakin linjassa ja jos epäonni kohtaa, yhteiskunta ei heitä kadulle ja naura räkäsesti päälle.

Varmuusvaraston kerääminen 1200e/kk palkalla on varmasti työlästä jos vaatimustaso on sama kuin 2200e kuussa tienaavalla. Jos vaatimustaso on 500e kuussa tienaavan opiskelijan tasoa niin eihän se liian vaikeaa ole.

Kaikilla pitää olla oikeus 200 000€ laina-asuntoon? Minun mielestäni ei. Jos on pullakuski niin tulot ja elintaso kuuluukin olla eri kuin siltoja piirtävällä insinöörillä. Silloin otetaan 100 000€ laina eikä 200 000€. Elämä pitää mitoitta olemassa olevien realiteettien mukaan eikä olettaa että kaikilla pitää olla mahdollisuus samaan. Tämä siis tämän hetkisessä yhteiskunnassamme. Jos minä saisin valtion perustaa niin homma ei menisi noin, mutta kun on markkinatalous valittu niin annetaan sen toimia eikä tehdä kompromissia jossa osa hinnoista määräytyy kilpailun mukaan ja osa ylhäältä annettuina. Se vain ei toimi.

Ja että ammattiliitolla on oikeus sanoa mikä yritystoiminta on sallittua ja mikä ei? Jos yrityksen elinehto on että se on 7 sopimusta kuussa per 2000e niin niin se saa sen olla. Ei ole ammattiliiton tai kenenkään muunkaan asia tehdä yrityksen talouspäätöksiä! Jos työntekijöitä ei kiinnosta tuolla rahalla työskennellä niin he varmaan vaihtavat firmaa. Tällöin firman tulee joko löytyy uusia työntekijöitä, parantaa palkkojaan tai lopettaa. Vaatimalla ylisuuria minimipalkkoja, joilla ei ole mitään tekemistä elämässä selviytymisen kanssa, vain rajoitetaan Suomen kilpailukykyä ja se on nähty mihin se johtaa. Tässä tapauksessa jos ammattiliitto olisi rajannut että se on kuule 4 sopparia per 2000e eikä sen alle mennä niin pahaa pelkään että kahdessa vuodessa 150 henkeä olisi saanut fudut. Työttömät syyttävät sitten yrittäjää kun meni työpaikat alta vaikka minun mielestäni oikea osoite syytöksille olisi ammattiliitto.

Espanjassa laki määrää minimipalkan, joka on noin 500 euroa kuussa. Sitä nauttii muistaakseni noin 15% työssä käyvistä. Siinä on kyse minimipalkasta: jotain mikä turvaa elämisen. 2000 euron minimisopparit ajavat jotain aivan muuta asiaa ja heikentävät kilpailukykyä. On aivan turha itkeä että hinnat nousevat ja leipä maksaa vähintään 3€ kilolta kun käydään 13%:n TUPO-kierroksia ja työntekijän keskipalkka on 2300€/kk. Täällä Madridissa maksaa patonki 50 senttiä ja litra viiniä 49 senttiä, mutta ei se enempää saa maksaakaan kun keskipalkka on 1500e. Joku talousteoreetikko sitä joskus esitti, että on aivan sama montako nollaa palkkaseteleissä on, hinnoissa on sama määrä kuitenkin.

(Toki kun yhteiskunta ei ole omavarainen ja rajat on auki tuonnille niin kuvio ei ole aivan noin helppo, mutta pääpiirteissään kyllä.)

[Repe Ruutikallo]

Isot pojot MacFinnille tähän ketjuun. Pojoja myös Jonelle. Toki muillakin on ollut perusteltuja ajatuksia, vaan eivät ne silti vastaa omiani, jotka ovat tietysti kaikkein parhaat.

[Grovy]

Kommenttina sen verran että kerrankin topikki, mikä on mennyt jopa hieman OT, mutta erittäin kiinnostavaa luettavaa, ja kunnolisia perusteltuja mielipiteitä, eikä tyyliin "kyllä mun pitää saada paljon palkka, koska toisetkin saa".
Lisää keskustelua vaan, itseäni kiinnostaa suunnattomasti nämä työvoimapoliittisenlainsäädönnönammattiliitto-kiemurat.

[tsip]

Luen jatkuvasti otsikon avioliittokeskusteluksi

Muuten peesailen MacFinniä ja Jonea. Vuoden tässä vaan työttömänä ollut kohta, sairastamisen lisäksi, niin eipä paljon tulot naurata. Jos teillä on ylimääräistä hyvää niin voisin antaa tuon lopun (opinto)lainani maksettavaksenne. Mutta onneksenne lainan takaisinmaksu on alunperinkin mitoitettu niin, että pystyn sen näistä vähäisistä tuloista (työmarkkinatuki, alle 400e/kk) maksamaan loppuun. Vielä puolitoista vuotta tätä velkavankeutta... Paljonko kumppanin tili painuu miinukselle tässä ajassa, sitä ei vielä tiedä. Puolikkaaseen vuokraan ja ruokaan eivät nuo tuloni velan kanssa riittäisikään enää... Puhumattakaan harrastuksista. Niinpä niin, teidän maksamilla veroilla siipeilen, jep jep. Penniä, eikun senttiä, venytän joka päivä.

[Pasteur]

Lavensin vähän aihetta. Mutta kuten tuossa mainittiinkin, niin täällä on aina hyvää keskustelua. Hompussa löytyy melkein joka keskusteluun viisaita mielipiteitä ja jopa asiaan oikeasti perehtyneitä henkilöitä.

Niinpä niin, teidän maksamilla veroilla siipeilen, jep jep.

Näin ei kai kukaan ole viitannut? Itse olen joskus aiemmin tainnut tästäkin ajatukseni julki tuoda. Mielestäni yhteiskuntamme tärkeitä ja kunnioitettavia osia ovat työtä tekevät, opiskelijat, työttömät, työkyvyttömät sekä eläkeläiset. Nämä kaikki segmentit edustavat yhteiskunnan aktiivisia osia. Toki on väliinputoajia, joita yhteiskunta ei lue esimerkiksi työkyvyttömiksi, vaikka sen ansaitsisivat esimerkiksi psyykkisistä syistä. Aktiivinen työtä etsivä työtön nostakoon ylpeänä työttömyyskorvauksensa ja minä osani siitä mielelläni maksan. Samaten heitän mielelläni kolikon puistossa huilua soittavalle ja rip*skaa tanssivalle ihmiselle mutta käsken kyllä kahta euroa kerjäävää muumia suksimaan vittuun! Halu suhteutettuna kykyyn olla aktiivisena osana yhteiskuntaamme määrittää kokemani kunnioituksen yksilöä kohtaan.

Mites tuo korvauksesi on vain 400e? Eikös työttömyyskorvaus ole jotain 530e plus asumistuki? Tässäkin kohtaa yhteiskuntaamme on pieni ongelma. Jos muuttaisit asumaan yksinään, niin saisit kaikki korvaukset täydellisinä ja viimeistäänkin sosiaaliturvan voimin sinulla olisi varaa maksaa täydellinen vuokra PLUS rahaa jäisi yli 300e kuussa. Kun sen sijaan toimii rehellisesti ja kumppaninsa kanssa jakaa kulunsa, niin heti kustaan punttiin. Liian monessa kohdassa kannustetaan kusetukseen aktiivisen aikaan saamisen sijaan.

Yleisesti tähän astisesta keskustelusta: Uskon, että päämäärä on molemmilla puolilla melko samanlainen eli pyritään oikeudenmukaiseen tulonjakoon ja työolosuhteisiin. Ikävää minun ja PbManin esittämässä ajatusmallissa on se, että nykyajan poliittisessa keskustelussa on löydetty hieno tapa hypettää tämän kaltaiset ajatukset maantasalle. "Ja taas yritetään viedä pientä duunaria." Ja tuo lause on valitettavasti sellainen, että se saa niin suuren huuto myllyn aikaiseksi, että alkuperäistä ajatusta ei enää edes haluta kuunnella, vaikka sen päämäärä kuinka haluttaisiin perustella. (Nyt en sano, että täällä foorumilla näin kävisi - siksihän täällä on mukava jauhaakin. Mutta yleisenä huomiona itseäni häirinnyt seikka...)

Liian helposti esittämämme kaltaiset ajatukset tulkitaan "hyvä tuloisten" omien etujen ajamiseksi. Mutta haluan edelleen painottaa, että yhteistä hyvää ja varakasta yhteiskuntaa tässä ollaan etsimässä. Suomessa olisi potentiaali todella hienoon yhteiskuntaan. Keikummehan kärkisijoilla melkein jokaisessa yhteiskunnan tasoa mittaavassa aspektissa. Valitettavasti kuitenkin maailman vanhakantaisimpiin kuuluva vero, työ ja tulonjako politiikka vesittää koko leikin.

[Jone]

Tää tulonjako, verotus ja työ suhteessa hyvinvointiin ja yhteiskunnan tukeen on melko vaikea kokonaisuus käsitellä. Ainakin minun rajalliset hoksottimet ei riitä pohtimaan sitä niin kaikilta kulmilta että siihen mitään soveliasta tolkkua tulee. Mutta toisaalta kun koulunpenkistä on jo aikaakin hieman kulunut niin on ehtinyt olla töissä ja työtönkin, terveenä ja teho-osastolla vailla toivoa, on käynyt soskun luukulla ja ollut osakeyhtiön toimitusjohtaja osinkotuloja napsien. Näihin omiin kokemuksiin pohjaten voi kuitenkin jo jonkin kuvan muodostaa. Mielestäni yhteiskuntamme reagoi varsin hyvin eri elämäntilanteisiin ja touhuihin. Ahkera terve piipertäjä voi "ostaa" terveyttä/hyvinvointia ja loistoa eläkepäiviin, mutta rikkinäinen tai vanhakin saa hoivaa ja kulut otetaan yhteisestä potista, mutta samalla tarjotaan itse itsellemme hurjasti työpaikkoja tämän kaiken kattamiseksi. Mulle tämä yhteiskunta ainakin näyttäytyy sellaisena joka palvelee ja tarjoaa hurjasti mahdollisuuksia joka suuntaan. Taso ja tyytyväisyys määräytyy hyvin pitkälti siinä mihin itse sen riman laittaa. Toiset kun repii riemun uusista kurahousuista ja lämpimästä paahtoleivästä ja toisen yöunet vie osinkotulon lisäverouudistusehdotelma.

[Jone]

ja vielä viitaten Pastöörin ed. kirjoitukseen niin mieleeni piirtyy koomisesti sen pienen pojan ilme kävelykadulla kun ohi kulkeva setä pamauttaa Muumille että: painu sinäkin vittuun siitä!

[Pasteur]

Voi prkl sun kanssas Jone! Nyt on sitten kaakaot näppiksellä - ja nenässä...

[tsip]

Mites tuo korvauksesi on vain 400e? Eikös työttömyyskorvaus ole jotain 530e plus asumistuki? Tässäkin kohtaa yhteiskuntaamme on pieni ongelma. Jos muuttaisit asumaan yksinään, niin saisit kaikki korvaukset täydellisinä ja viimeistäänkin sosiaaliturvan voimin sinulla olisi varaa maksaa täydellinen vuokra PLUS rahaa jäisi yli 300e kuussa. Kun sen sijaan toimii rehellisesti ja kumppaninsa kanssa jakaa kulunsa, niin heti kustaan punttiin. Liian monessa kohdassa kannustetaan kusetukseen aktiivisen aikaan saamisen sijaan.

Olen liian laiska etsimään kaikki porsaanreiät tulojen suurentamiseksi. Prkleen vanhemmat kun opettivat pienen rehelliseksi! Tulojakin on juuri sen verran, ettei sossusta taida saada kuin käsipäivää. Muuten, tietääkseni sossun antamat rahat on vain lainassa eli jos/kun tulot paranee, ne maksetaan takaisin.

Kelan lapuissa seisoo seuraavaa:
Työmarkkinatuki (muuttuu harkinnanvaraiseksi noin 50 päivän kuluttua) 24,51e/pv, 20 pv:ltä 490,20e, ennakonpidätys 98,04e, maksetaan 392,16e. --> tämähän maksetaan vain arkipäiviltä ja lasken tuloikseni ne rahat, jotka jäävät minulle käyttöön.
Asumistuki 179,20e/kk (57,5m2 x 3,90e/m2).

Asumistukilappunen väittää sitten työmarkkinatuen määräksi 526,97e. No, sepä nähdään sitten.

[Pasteur]

Sossussa lasketaan mukaan puolison tulot - ihan ymmärrettävästi, joskin mahdollistaen porsaanreikien hyväksikäytön. Ei niitä takaisin joudu maksamaan, ellei sinulla ole jotain hitaasti realisoitavaa pääomaa, jonka sossu voi vaatia sinua ottamaan käyttöön ja avustaa tällä välin rahallisesti - tai mikäli yksilöllä on jotain muita vastaavia odotuksia tulevaisuuden tuloiltaan, jotka ovat vain viivästyneet tms. (Yh-äidin lapsena nämä asiat jossain määrin tiedossa ellei sitten suuria muutoksia ole viime aikoina tullut...)

Mutta tosiaan porsaanreikiä löytyy (esim tuo eri osoitteeseen kumppaninsa kanssa muuttaminen), mikä on todella ikävää, koska se kannustaa joitain tiettyjä ihmisiä etsimään ja hyväksikäyttämään niitä, sen sijaan että he käyttäisivät energiansa työnetsimiseen, kouluttautumiseen tai kuntoutumiseen. Mikä taas on epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka asennoituvat "oikein" ja kiinnittävät huomionsa muihin seikkoihin.

Ps. Toi 530e on kai laskettu 22 tai 21 arkipäivän mukaan.