Voisiko joku nyt setviä seonneen nuoren pään. Mä olen törmännyt aivan liian moneen kovalevytyyppiin, voisiko joku selittää mitä ne on, miten eroavat toisistaan ja miksi eroavat toisistaan (en kysy mitä ne syövät koska vastaushan on "vähäsen sähköä ja joskus bittejä"). Menee kohta hermot retromasiinoiden kanssa.
IDE
SCSI
Ultra-ATA
Serial-ATA
ATA
Yritin etsiä kuuklella vastauksia mutta tietoa on ainoastaan Lontoon kielellä
"Most men complacently accept 'knowledge' as 'truth'. They are sheep, ruled by fear."
-Sydney Losstarot
IDE = Integrated Drive Electronics (tarkoittaa kuitenkin yleensä ATA -levyä)
SCSI = Small Computer System Interface (nopea, mutta kallis ratkaisu...alkavat käydä yhä harvinaisemmiksi)
Ultra-ATA = Nopeampi versio ATA:sta
Serial-ATA = Ata väylä johon laitteet liitetään sarjassa (vrt. ns. normaali ATA eli Pherial-ATA) eikä rinnan kuten Parallel-ATA:aan. Mahdollisuus liittää enemmän laitteita, ja myös "lennossa". Nopeampi kuin "tavallinen" ATA
ATA = (Parallel-ATA) = Advanced Technology Attachment kovalevy/laite -tyyppi jossa on sisäänrahennettu levyohjain.
Edit: Ajatusvirhe
"If you have to go to sea, it's better to be a pirate than join the navy." -Jobs
Joo, mutta tavallinen IDE-väylään kytkettävä kiintolevy on kyllä Parallel ATA, lyhyemmin PATA. Siitä tulee myös tuo termi "rinnakkainen". Tällaisia levyjä ja ohjaimia käytettäessä tietoa siirretään väylässä rinnakkaispurskeina.
Ja myös sen verran korjausta, että Serial ATA ei itsessään ole merkittävästi nopeampi kuin esimerkiksi Ultra ATA 133 -levyt ohjaimineen, koska oikeastaan vain Western Digitalin Raptor-sarja hyödyntää kunnolla parantunutta siirtokapasiteettia. Uuden SATA-protokollan myötä tilanne muuttuu, sitten joskus.
Pähkinänkuoressa: nykyään käytetään Serial ATA -kiintolevyjä, joita voi kytkeä koneeseen useimmiten vain kaksi. Enemmänkin mahtuu, jos emolevyllä on ulkoinen ohjain tai jopa ohjaimia. Useimmiten, esimerkiksi PC-puolella, emolevyn piirisarja hyödyntää vain kahta Serial ATA -levyä.
Sitten on vielä tietenkin ulkoinen kiintolevyt, jotka kytketään joko USB- tai FireWire-väylään. Nopein tulos saavutetaan käyttämällä Macin FireWire 800-väylää ja vähintään 7200 kierrosta minuutissa pyörivää levyä. Ulkoiseen koteloon pakattu kiintolevy sisältää itse asiassa levyn ohjaukseen tarvittavaa elektroniikkaa ja usein jopa tuikitavallisen IDE- tai SATA-levyn, josta tieto ikään kuin muunnetaan väylälle (siis USB2.0, FireWire tai FireWire 800) sopivaksi.
Vielä sen verran, kun tuo muokkaus ei oikein tuntunut toimivan, että:
Koneistojen nopeudet vaihtelevat kannettavien 4500 kierroksesta huippulevyjen 15 000 kierrokseen minuutissa. Mitä nopeampi kierrosluku, sen nopeampi ja myös enemmän lämpöwatteja tuottavampi levy - periaatteessa. Käytännössä suorituskykyyn vaikuttaa vielä käytettävä levyohjain, emolevyn piirisarjan suoritusarvot, kiintolevyn kerroksien (usein kaksi tai enemmän) määrä, levyjärjestelmä ja ulkoiset tekijät.
Veijo kirjoitti:Ja myös sen verran korjausta, että Serial ATA ei itsessään ole merkittävästi nopeampi kuin esimerkiksi Ultra ATA 133 -levyt ohjaimineen, koska oikeastaan vain Western Digitalin Raptor-sarja hyödyntää kunnolla parantunutta siirtokapasiteettia. Uuden SATA-protokollan myötä tilanne muuttuu, sitten joskus.
Näinpä.
Usein koneissa käytetään kahden levyn kombinaatioita. Ultra ATA 133:llakin melkein takuuvarmasti levyt löytyvät samasta kaapelista (master + slave) ja silloin kaista jaetaan levyjen kesken. Serial ATA:n kanssa levyjä ei edes voi asentaa väärin suorituskyvyn kannalta, kullakin levyllä on oma kanavansa väkisinkin. Serial ATA vaatii myös vähemmän CPU:n huomioita PCI-väylän ja muistin välisessä liikenteessä. Eron huomaa kopioidessa levyltä levylle helpostikin ilman sekunti- tai minuuttikelloa.
Minähän tuossa jo aiemmin mainitsin, että kyseessä on parallel ATA - lukekaa näitä viestejä.
Ja yksi homma vielä: IDE on kiintolevyn liitäntätyyppi, jota on joskus käytetty kuvaamaan myös levyä. ATA on tiedonsiirtoprotokolla, jota IDE-kiintolevyt hyödyntävät.
Veijo kirjoitti:Minähän tuossa jo aiemmin mainitsin, että kyseessä on parallel ATA - lukekaa näitä viestejä.
Ja yksi homma vielä: IDE on kiintolevyn liitäntätyyppi, jota on joskus käytetty kuvaamaan myös levyä. ATA on tiedonsiirtoprotokolla, jota IDE-kiintolevyt hyödyntävät.
Väärin. ATA (Advanced Technology Attachment) on nimi toteutukselle, jossa kovalevyn ohjain ja kovalevy on integroitu toisiinsa.
Ja IDE (Intelligent Drive Electronics tai Integrated Drive Electronics) siis, kuten sanoit, on massamuistin liitäntätyyppi. Siinä levy ja ohjain on yhdistetty käyttämällä ATA:ia.
ATA ja IDE eivät siis ole sama asia. IDE viittaa yleiseen teknologiaan, jota ATA käyttää.
En missään vaiheessa väittänyt, että ATA ja IDE ovat sama asia. Joku muu taisi niin tehdä.
Mutta: eikös ATA itse asiassa ole myös tiedonsiirtomenetelmä (UltraATA 33 / 66 / 100 / 133)?
Voitko vielä selventää tätä "ohjain ja kovalevy on integroitu toisiinsa" -väittämää? Siis eikös emolevyllä ole ohjain, useimmiten southbridge-piiri, joka hoitaa liikenteen? Ilmeisesti tarkoitat sitä, että kiintolevyssä itsessään on kommunikoimiseen tarkoitettu piiristö? Sehän on selviö.
Veijo kirjoitti:En missään vaiheessa väittänyt, että ATA ja IDE ovat sama asia. Joku muu taisi niin tehdä.
Mutta: eikös ATA itse asiassa ole myös tiedonsiirtomenetelmä (UltraATA 33 / 66 / 100 / 133)?
Voitko vielä selventää tätä "ohjain ja kovalevy on integroitu toisiinsa" -väittämää? Siis eikös emolevyllä ole ohjain, useimmiten southbridge-piiri, joka hoitaa liikenteen? Ilmeisesti tarkoitat sitä, että kiintolevyssä itsessään on kommunikoimiseen tarkoitettu piiristö? Sehän on selviö.
IDE-levyissä (käytetään nyt tätä termiä ) Tulee aina IDE-ohjain mukana, "sisäänrakennettuna". Tätä siis tarkoitin "ohjain ja kovalevy on integroitu toisiinsa" -väittämällä.
Toki emolevyllä on vielä oltava väyliä ja väyläohjaimia, jotta liikenne pelittäisi kovolta eteenpäinkin.
Veijo kirjoitti:Minähän tuossa jo aiemmin mainitsin, että kyseessä on parallel ATA - lukekaa näitä viestejä.
Jos keskivertokansalaisen tarvitsee ymmärtää mitä väärä tai oikea kaapelointi ja levyjen asennus merkitsee, termistöjen taakse piiloutuminen vain monimutkaistaa yksinkertaisen asian. Serial ATA:n kanssa tätä ei tarvitse miettiä. Oikea kysymys onkin SATA/ATA/IDE höpötyksen sijaan onko koneessa harmaata lakumattoa vaiko mustaa lakunauhaa kiinni kovalevyssä ja onko se toinen johto heti siinä vieressä monivärinen vaiko myös musta. Jos kaapelit on mustia lakunauhoja, et voi asentaa levyä väärin kaapeleihin, aina irtoaa teoreettiset 150 MBps. Muussa tapauksessa kyllä voit asentaa väärin ja suorituskyky ei ole paras mahdollinen tai sitä ei ole ollenkaan. Kovalevyn voi tarkentaa olevan noin kahden röökiaskin kokoinen useimmiten alumiininvärinen tai musta metallinen laatikko. Tämän helppouden on todennut myös Apple joka nykyään uskaltaa lähettää kovalevyt varaosana suoraan koneen käyttäjälle.
<quote>Sitten on vielä tietenkin ulkoinen kiintolevyt, jotka kytketään joko USB- tai FireWire-väylään. Nopein tulos saavutetaan käyttämällä Macin FireWire 800-väylää ja vähintään 7200 kierrosta minuutissa pyörivää levyä. Ulkoiseen koteloon pakattu kiintolevy sisältää itse asiassa levyn ohjaukseen tarvittavaa elektroniikkaa ja usein jopa tuikitavallisen IDE- tai SATA-levyn, josta tieto ikään kuin muunnetaan väylälle (siis USB2.0, FireWire tai FireWire 800) sopivaksi.</quote>
Nopein tulos saavutetaan käyttämällä SCSI Ultra320 tai Fibre channell liitäntöjä (vaativat erillisen kortin).
Sekoittavaa, kun liitännöillä ja levyillä on samoja nimiä.
Hankin hiljattain viiden levyn SCSI (Ultra320) liitäntäisen ulkoisen RAID pakan, jossa levyt ovat IDE.
On nopeampi, kuin G5 sisäinen S-ATA tai FW800.
Timon kirjoitti:<quote>Sitten on vielä tietenkin ulkoinen kiintolevyt, jotka kytketään joko USB- tai FireWire-väylään. Nopein tulos saavutetaan käyttämällä Macin FireWire 800-väylää ja vähintään 7200 kierrosta minuutissa pyörivää levyä. Ulkoiseen koteloon pakattu kiintolevy sisältää itse asiassa levyn ohjaukseen tarvittavaa elektroniikkaa ja usein jopa tuikitavallisen IDE- tai SATA-levyn, josta tieto ikään kuin muunnetaan väylälle (siis USB2.0, FireWire tai FireWire 800) sopivaksi.</quote>
Nopein tulos saavutetaan käyttämällä SCSI Ultra320 tai Fibre channell liitäntöjä (vaativat erillisen kortin).
Sekoittavaa, kun liitännöillä ja levyillä on samoja nimiä.
Hankin hiljattain viiden levyn SCSI (Ultra320) liitäntäisen ulkoisen RAID pakan, jossa levyt ovat IDE.
On nopeampi, kuin G5 sisäinen S-ATA tai FW800.
Minkämerkkisen ostit ja mistä? Jotain tuommoista olen pohtinut itsekin.
Ja pitää muistaa, että "raidaamalla nollaksi" esimerkiksi kaksi Western Digitalin 74 gigaista Raptoria, bitit kulkevat silloinkin vikkelään. Tuo ns. kuitukortti tulee aikalailla kalliiksi ja on harvinainen, mutta olen kuullut paljon hyvää siitä. Pitänee joskus kokeilla.