Evoluutioteoriasta

[Paapa]

Ovatko suoraan tien yli juoksevat siilit oppineet, että ei kannata jäädä rekkkaa odottamaan? Vai onko ne vaan jalostuneet silleen, että tielle rekkaa odottavat eivät lisäänny? Vai onko Tuo Korkein Olento, Jota Me Suuresti Kunnioitamme vaikuttanut asiaan?

[Arkisto]

Jos tulkitsen Raamattua enemmän vertauskuvallisesti, olen sitä mieltä, että sille ei pitäisi olla mitään estettä, etteikö Jumala olisi toteuttanut alkuräjähdyksen ja sitten luonut evoluution.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten voi sovittaa maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa ja olla asian kanssa sinut.

Ongelmia aihepiirissä aiheuttaa tiedon ja historian vääntäminen uskontoon sopivaksi tieteellisin metodein, ja siten luodaan "tieteellinen teoria", joka sitten pyritään osoittamaan todeksi, mikä sinällään on täysin epätieteellinen lähestymistapa. Taustalla tietysti kristillisfundamentalistinen motiivi, ja silloin ollaan jo melkoisen kaukana kristinuskon parhaista puolista..

Voisin minäkin periaatteessa uskoa älykkääseen suunnitteluun, mutta kun siitä en ympärilläni näe mitään merkkejä. Jos suunnittelua on ollut, se ei ole ollut kovin älykästä - ei tämä maailma mikään paratiisi ole, ja luomakunnan kruunu tappaa toisiaan ja itseään silloin kun ei ole muuten kiusaamassa lajitovereitaan. Ja kyllä minä tarvitsisi jonkinlaista todistetta taikka edes hyvin uskottavaa teoriaa - en siksi että vaatimustasoni olisi jotenkin korkea, vaan siksi ettei järkeni anna uskoa mitään perusteetta, halusin taikka en.

[Mikael K.]

Jos raamattu edustaa jumalan sanaa, niin eikö yksikin pilkkuvirhe riitä todistamaan sitä huuhaaksi. Jumalahan on täydellinen ja kaikkitietävä, eikä niin ollen voi tehdä virheitä.

Tässä on se ongelma, että pitäisi ensiksi määritellä se mitä tarkoitetaan Jumalan sanalla. Joku eksegeetikko, en muista kuka, määritteli tämän sillä tavalla, että hän sanoi Raamatussa olevan Jumalan sanaa mutta Raamattu ei ole Jumalan Sanaa. Tällä hän tarkoitti sitä, että Raamattu on syntynyt inhimillisen historian kuluessa useiden erilaisten kirjoittajien kynästä ja on näin ollen täysin inhimillinen kirja. Toisaalta tähän inhimillisyyteen kätkeytyy Jumalan viisaus ja hänen sanansa. Se pitää vain nähdä kaiken inhimillisyyden läpi. Ei ole niin, että Jumala olisi puhunut joitakin ilmestyksenomaisia sanoja kirjoittajille ja nämä olisivat raapustaneet ne muistiin kirjureina. Raamatun syntyhistoria on paljon monimutkaisempi ja kaikkia kirjoittajia ei edes tunneta. Lisäksi eri kirjojen nimissä mainitut kirjoittajat eivät edes välttämättä ole kirjoittaneet kyseisiä kirjoja. Lyhyesti sanottuna Raamattu on syntynyt käytön kautta. Jo yleisessä käytössä olleet kirjat ovat nauttineet apostolista arvovaltaa ja ne ovat vain vahvistettu kirkolliskokouksissa 300-luvun lopulla.

Minulle vierailu Picasson näyttelyssä salpasi lähes hengen. Taulut olivat vahvoja ja pysäyttivät ajattelemaan ja kyselemään miksi Pisasso maalasi juuri omalla tavallaan

Kysymys kuuluu "miten ilmaiset aikaperspektiivin kuvallisessa ilmaisussa". Perspektiivi keksittiin maalaustaiteessa renessanssin aikaan, ja se mullisti kuvallisen ilmaisun pysäyttämällä ajankulun kuvapinnalla. Ilmiöön liittyy kameran keksiminen, ja nykyäänkin sama perspektiivin ja ajan pakkoavioliitto tuhoaa valokuvia. Kubismi taas nerokkaalla tavalla "keksi" miten riistetään aika irti kuvapinnasta, tehään kuva joka on kuvattuna monesta eri pisteestä samaan aikaan. Silmäsi voi liikkua kuvapinnalla vapaasti ja mielikuvituksesi voi muuttaa pistettä mistä kuvaa katsot, mutta kuva ei enää rajoita aikakäsitystäsi.

Sain käsiini joskus Alice Millerin kirjan (en muista nimeä), jossa hän teki tulkintaa mm. Picassosta. Miller tulkitsi Picasson lapsuudessa olleen maanjäristyksen ja hänen perheensä vaikuttaneen luovalla tavalla kubismin syntymiseen.

Esimerkiksi yllälinkitetyssä T. Puolimatkan kirjoituksessa esiintyvä "Yhdysvaltojen johtava ateistifilosofi" Thomas Nagel myöntää torjuvansa luomisteorian "maailmankatsomuksellisista syistä, jotka eivät perustu empiiriselle tai muulle rationaaliselle perustalle."

Juuri tässä arvelen kiistan ytimen olevan. Ajattelen niin, että ateisti ei myönnä Jumalan tai jumalien olemassaoloa ja tästä syystä hän hylkää luomisen mahdollisuuden. Kristitty taas luottaa siihen, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden sanallaan ja on tästä syystä varpaillaan kuullessaan ateistin lausunnon. Mikäli tämä ymmärrettäisiin puolin ja toisin sillä tavalla, että ei ole syytä leimata toista osapuolta miksikään haihattelijaksi tai joksikin pahemmaksi vaan myönnettäisiin kummallekin osapuolelle oikeus omaan tulkintaansa. Tilannetta hankaloittaa militantti ateismi ja kristillinen fundamentalismi. Nämä äärilaidat pyrkivät osoittamaan vain oman oikeassa olemisensa ja muu unohtuu.

Kumpikaan ääripuoli ei ymmärrä sitä, että tämä maailmankaikkeus on neutraali paikka asua ja sitä voidaan tutkia ilman Jumalaa tai Jumalan kanssa. Nämä asenteet eivät periaatteessa vaikuta saatuihin tuloksiin millään tavalla. Jumalan todistaminen olemassa olevaksi tai olemattomaksi jää tieteen kysymysten ulkopuolelle. Se ei ole tieteen kannalta tarpeen.

Sen sijaan maailmankatsomuksen ja maailman rakentamiseksi paremmaksi paikaksi asua näillä kysymyksillä on merkityksensä. Ateistien oli hankala tuoda toivoa Jokelan tai Kauhajoen tapauksissa kärsiville ihmisille. Kristinuskon suunnasta katsottaessa tilanne oli toinen. Kuoleman niittäessä satoaan ja sen jälkiseurauksista toipumisessa kristinuskosta oli ja on edelleenkin apua.

[Pasteur]

Miten tieteen voisi erottaa uskonnosta?
...tieteellisen objektivoinnin periaatteen mukaan tutkijan on asetettava itsensä maailmankaikkeuden ulkopuolelle, puolueettomaksi tarkkailijaksi.

Höpön höpö. Noin on saatetuttu joissain tieteellisissä metodeissa ajatella ja ehkä jotkin kovat tieteet edelleenkin moista tieteellistä metodia soveltavat. Näin ei kuitenkaan ole puolienkaan tieteiden joukossa. Löytyy hermeneuttista metodia, fenomenologista metodia, konstruktivistista metodia ja iso joukko muita empiristisiä ja relativistisia metodeja.

Tieteen voi erottaa käytännön tieteessä helposti ja ongelmattomasti. Tietysti tieteenfilosofi tai metafyysikko löytää näitä ongelmia joka asiasta...

[Pasteur]

Juuri tässä arvelen kiistan ytimen olevan. Ajattelen niin, että ateisti ei myönnä Jumalan tai jumalien olemassaoloa ja tästä syystä hän hylkää luomisen mahdollisuuden. Kristitty taas luottaa siihen, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden sanallaan ja on tästä syystä varpaillaan kuullessaan ateistin lausunnon.

Tämä tosiaankin on iso syy jo vaikealle keskustelun aloituksellekin teistin ja ateistin välillä. Jos sanon olevani ateisti, huomaan teistin nousevan heti varpailleen, koska hän odottaa minun yrittävän perustella uskonnon olevan huuhaata. Näinhän ei kuitenkaan tee kuin osa ateisteista. Myöskään kaikki ateistit eivät sinänsä kiellä jumalan olemassaoloa - he vain eivät yksinkertaisesti usko siihen. Mutta nämä jyrkemmät ateistit ovat tietysty äänekkäämpiä ja siten nostavat muurin tämän keskustelun väliin...

[cubisti]

Sen sijaan maailmankatsomuksen ja maailman rakentamiseksi paremmaksi paikaksi asua näillä kysymyksillä on merkityksensä. Ateistien oli hankala tuoda toivoa Jokelan tai Kauhajoen tapauksissa kärsiville ihmisille. Kristinuskon suunnasta katsottaessa tilanne oli toinen. Kuoleman niittäessä satoaan ja sen jälkiseurauksista toipumisessa kristinuskosta oli ja on edelleenkin apua.

Tämähän ei tietenkään liity evoluutioteoriaan enää yhtään millään lailla, mutta viitsisitkö
perustella tuon ylläolevan.
Minusta tuo on lähinnä loukkaus. Ei ateisteja kohtaan, vaan uskovia. Ei Jokelan ja Kauhajoen uhreja "kuolema" tappanut. Heidät ampui sairas ihminen. Ja toteutti jumalan suurta suunnitelmaa, eikö niin? Vai eikö? Kenen sitten, s-aatananko? Vai oliko taas niin, että tutkimattomia ovat älykkään tiensuunnittelijan tiet?

Kerropa nyt, mitä toivoa mielikuvitusolennoissa oikeasti on? Miksi keskustelu evoluutiosta johtaa siihen, että uskovan täytyy ryhtyä puhumaan aiheen vierestä ja puolustaa uskoaan ( tai jotain maailmankatsomusta tai whatever ) sillä, että siitä on LOHTUA tai TOIVOA, kun jotain järjetöntä tapahtuu?

Maailma olisi kyllä parempi paikka asua, jos ymmärtäisimme edes, että meillä on vain tämä elämä.
Ehkä sen järjetön tuhlaaminen vähenisi.

[Mikael K.]

Sen sijaan maailmankatsomuksen ja maailman rakentamiseksi paremmaksi paikaksi asua näillä kysymyksillä on merkityksensä. Ateistien oli hankala tuoda toivoa Jokelan tai Kauhajoen tapauksissa kärsiville ihmisille. Kristinuskon suunnasta katsottaessa tilanne oli toinen. Kuoleman niittäessä satoaan ja sen jälkiseurauksista toipumisessa kristinuskosta oli ja on edelleenkin apua.

Tämähän ei tietenkään liity evoluutioteoriaan enää yhtään millään lailla, mutta viitsisitkö
perustella tuon ylläolevan.
Minusta tuo on lähinnä loukkaus. Ei ateisteja kohtaan, vaan uskovia. Ei Jokelan ja Kauhajoen uhreja "kuolema" tappanut. Heidät ampui sairas ihminen. Ja toteutti jumalan suurta suunnitelmaa, eikö niin? Vai eikö? Kenen sitten, s-aatananko? Vai oliko taas niin, että tutkimattomia ovat älykkään tiensuunnittelijan tiet?

Kerropa nyt, mitä toivoa mielikuvitusolennoissa oikeasti on? Miksi keskustelu evoluutiosta johtaa siihen, että uskovan täytyy ryhtyä puhumaan aiheen vierestä ja puolustaa uskoaan ( tai jotain maailmankatsomusta tai whatever ) sillä, että siitä on LOHTUA tai TOIVOA, kun jotain järjetöntä tapahtuu?

Maailma olisi kyllä parempi paikka asua, jos ymmärtäisimme edes, että meillä on vain tämä elämä.
Ehkä sen järjetön tuhlaaminen vähenisi.

Kuolema on tässä yhteydessä synekdokee eli ilmaisu kuuluu kielikuvien joukkoon. Yritin ilmaista kokonaisen tragedian yhdellä sanalla. Reaktiostasi päätellen en siinä onnistunut.

Aihe ei sinänsä johda mihinkään suuntaan. Kirjoittamani oli loppukaneetti tai liu'tus loppusuoralle tekstissäni. Mutta nostaessasi sen nyt esiin siihen lienee syytä vastata. Lohtu tai toivo ei ole vain taivaalle heijastettujen mielikuvien regressiota tai paluuta äidin kohtuun tai jotakin muuta tällaista tämänpuoleisesti ilmaistua vaan sellaista todellisuutta, joka ei ole aivan ilmeistä. Jumalan immanenttisuus ilmenee sillä tavalla, että jokainen hädässä oleva voi huutaa häntä avukseen ja kokea saavansa avun. Tätä on vaikea puolustaa loogisesti. Tuskin siihen kykenen. Jumalan antama lohtu tai toivo on kuitenkin koettavissa samaan tapaan kuten rakkaus, joten se vaatii omaa kokemusta ja elämistä.

[cubisti]

Jumalan immanenttisuus ilmenee sillä tavalla, että jokainen hädässä oleva voi huutaa häntä avukseen ja kokea saavansa avun. Tätä on vaikea puolustaa loogisesti. Tuskin siihen kykenen. Jumalan antama lohtu tai toivo on kuitenkin koettavissa samaan tapaan kuten rakkaus, joten se vaatii omaa kokemusta ja elämistä.

Ok, tämä selvä. Maailmakaikkeuden luoja, planeettojen kiertoratojen herra ja biodiversiteetin älykäs suunnittelija, tuo evoluutioteorian suuri haastaja kutistui sitten lopulta pelkäksi kokemukseksi.

Ei meidän kannata varmaan tästä enempää keskustella. Jokaisellahan on oikeus uskoa ja kokea asiat omalla tavallaan. Jopa evoluutioteoriakin.

[Mikael K.]

Jumalan immanenttisuus ilmenee sillä tavalla, että jokainen hädässä oleva voi huutaa häntä avukseen ja kokea saavansa avun. Tätä on vaikea puolustaa loogisesti. Tuskin siihen kykenen. Jumalan antama lohtu tai toivo on kuitenkin koettavissa samaan tapaan kuten rakkaus, joten se vaatii omaa kokemusta ja elämistä.

Ok, tämä selvä. Maailmakaikkeuden luoja, planeettojen kiertoratojen herra ja biodiversiteetin älykäs suunnittelija, tuo evoluutioteorian suuri haastaja kutistui sitten lopulta pelkäksi kokemukseksi.

Ei meidän kannata varmaan tästä enempää keskustella. Jokaisellahan on oikeus uskoa ja kokea asiat omalla tavallaan. Jopa evoluutioteoriakin.

Nyt tulkitset minua vihamielisesti. En sisällyttänyt tai pelkistänyt sanaan kokemus ivallisesti mainitsemiasi seikkoja. Kyse oli erityisesti yksilön kokemuksesta. Ilmaisin tämän mielestäni selkeästi, kun sanoin Jumalan immanenttisuuden eli tämänpuoleisuuden ilmenevän kokemuksena avun saamisesta. Keskustelun syventämiseksi tarvitsisi purkaa se mitä tarkoitat sanoilla: Maailmakaikkeuden luoja, planeettojen kiertoratojen herra ja biodiversiteetin älykäs suunnittelija.

Keskustelua on syytä jatkaa eikä lyödä hanskoja tiskiin heti, kun ei ymmärrä toista. Jos ei ymmärrä niin silloin pitää kysyä lisää kysymyksiä, niin että ymmärtää miten toinen ajattelee. Keskustelua helpottaisi myös se, että keskityttäisiin pääajatuksiin eikä sivujuonteisiin kuten nyt kyseisessä tapauksessa.

[ManiMicci]

...Raamatun syntyhistoria on paljon monimutkaisempi ja kaikkia kirjoittajia ei edes tunneta. Lisäksi eri kirjojen nimissä mainitut kirjoittajat eivät edes välttämättä ole kirjoittaneet kyseisiä kirjoja...

Vieläkös tämä uskonto on koulussa ihan oma oppiaineensa?

[cubisti]

No, tarkoitukseni ei tietysti ollut olla vihamielinen, mutta korostin noita "kokemus"-sanoja, jotta huomaisit itsekin, että korostat mielelläsi itsekin tuota kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä ihmisen maailmankatsomuksessa ja jumalasuhteessa ( jos siis sellainen on ).

Nyt kun muut todisteet jumalista vielä odottavat esiinmarssiaan, jää käteen vain se, että jumala on olemassa vain sille, joka jumalan kokee olemassaolevaksi, koskien kaikkia niitä jumalia joihin ihmiset ovat aikojen saatossa uskoneet ja tulevaisuudessa aikovat uskoa.

Näin nyt vain sattuu tällä hetkellä olemaan, eikä tilanne suinkaan ole niiden vika, jotka eivät jumaliin usko. Toivottavasti ymmärrät. Puolimatka yrittää toimia Yhdysvaltalaisen ID-liikkeen tavoin ja ujuttaa yleiseen keskusteluun näkemystä, jonka mukaan tiede on ateistista ja puolueellista sulkiessaan jumalhypoteesit pois. Puolimatkan mukaan "Naturalistiselle evoluutioteorialle on annettu horjumaton asema, ja se on tehty immuuniksi empiiriselle todistusaineistolle." Tuohan on suoranainen vale, koska tiede nimenomaan ottaa huomioon empiirisen todistusaineiston. Vaikkapa esim. jumalista, jos sellaista olisi olemassa.

Edelleen Puolimatka kirjoittaa: "Koska evoluutioteoria esittää laaja-alaisia väitteitä prosesseista, joita ei voida suoranaisesti havaita, vastakkaisen todistusaineiston löytyminen on mahdollista."
Mahdollistahan se toki on, mutta kukaan ei ole vieläkään sellaista tuonut näytille.

Ja lopuksi P. toteaa: "Jos darwinistista teoriaa ei ole mahdollista tieteellisesti kritisoida, sen tieteellisyys tulee epäilyksenalaiseksi." Puolimatkakin kyllä on varsin hyvin selvillä siitä, että tieteellistä teoriaa on aina mahdollista kritisoida tieteellisesti, ei se muuten tieteellinen teoria olekaan. Sillä paljon peräänkuulutetulla kokemusperäisyydellä tai elämyksellisyydellä ei tieteellisessä diskurssissa pötkitä kovin pitkälle. Sallittua se toki on, jos siitä vaikka saa toivoa tai lohtua. Tieteelliset hypoteesit kuitenkin testataan sillä, miten hyvin ne pitävä yhtä havaitun todellisuuden kanssa. Ja jos on olemassa todellisuutta, josta ei voi saada havaintoja, miten sen voi ottaa huomioon?

Puolimatkan läpimätä asenne paljastuu kuitenkin viimeistään juuri siinä, että hänkin on huolissaan vain biologiasta. Miksei hän ole yhtä huolissaan siitä, että kemistit, fyysikot tai geologit suojelevat omia teorioitaan mustasukkaisesti kokemusperäiselät kritiikiltä, ja näin siis estävät oman alansa kouluopetuksen "kriittisesti avoimella tavalla", kuten Puolimatka ilmaisee.

[Mikael K.]

No, tarkoitukseni ei tietysti ollut olla vihamielinen, mutta korostin noita "kokemus"-sanoja, jotta huomaisit itsekin, että korostat mielelläsi itsekin tuota kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä ihmisen maailmankatsomuksessa ja jumalasuhteessa ( jos siis sellainen on ).

Nyt kun muut todisteet jumalista vielä odottavat esiinmarssiaan, jää käteen vain se, että jumala on olemassa vain sille, joka jumalan kokee olemassaolevaksi, koskien kaikkia niitä jumalia joihin ihmiset ovat aikojen saatossa uskoneet ja tulevaisuudessa aikovat uskoa.

Näin nyt vain sattuu tällä hetkellä olemaan, eikä tilanne suinkaan ole niiden vika, jotka eivät jumaliin usko. Toivottavasti ymmärrät. Puolimatka yrittää toimia Yhdysvaltalaisen ID-liikkeen tavoin --

Tiedostan tämän, että korostan kokemuksellisuutta. Yritän näin tehdessäni avata näkemystä elämästä hieman laajemmaksi kuin vain tieteen tuomat näköalat antaisivat olettaa. Tiede on totta kai tärkeää ja sen avulla ihmisen elämänlaatua on saatu kehitettyä runsaasti. Joskin siinä on omat rajoitteensa, kun tieteen tuloksia sovelletaan. Tässä suhteessa arvot ja filosofia ovat tärkeässä osassa. Minä teologian opiskelijana korostan vielä lisäksi sitä, että ihmisen elämän laadun arvioimiseksi suhde Jumalaan on tärkeä. Tätä ei voi, kuten sanoit puolustaa tieteellisesti. Toisaalta sitä ei voi tieteen avulla kumotakaan. Avaimeksi jää tässä suhteessa omakohtaisuus. Samalla se on kuitenkin sidoksissa yhteisöön tai yhteiskuntaan, niin että uskonnollisuudesta ei tulisi sairasta ja sulkeutunutta sisäpiirin toimintaa. Crimsonilla oli tästä linkki toisessa keskustelussa.

Kritiikkisi Puolimatkan toiminnasta on varsin hyvin nähtyä. Taisin kirjoittaa edellä, että hän yrittää lyödä kiilaa ateismin ja luonnontieteiden välille. Ne eivät edellytä ateismia, vaikka niiden metodit ovat periaatteessa ateistisia, tai mitään muutakaan maailmankatsomusta ollakseen uskottavia. Puolimatkan huoli näyttäisi minusta olevan se, että luonnontieteisiin ujutetaan mukaan ateismi ja annetaan väärä kuva tieteistä. Tämä taas kansanomaistetaan, niin että kuva evoluutiosta vääristyy ja siitä tulee kreationistien kynsissä olkinukke. Samoin tapahtuu ilmeisesti myös toisinpäin. Oman alansa asiantuntijat heittäytyvät kaikkien alojen asiantuntijoiksi ja puhuvat liian suurella suulla kuvitellen tietävänsä kaikesta kaiken vaikka todellisuus on toisenlainen. Onneksi kuitenkin näin ei ole kaikkien tiedemiesten kohdalla. Tässä on samalla minun mielestäni yksi keskustelua hidastava tekijä. Ongelma nykyisin lienee siinä, että Galilein tapaisia joka alan asiantuntijoita ei ole enää olemassa. Tieto on niin eriytynyttä, että jonkun tietyn alan asiantuntijaa on vaikea arvioida, kun hänen tekemäänsä tutkimusta ei tunneta tarpeeksi.

[Salamijakk]

Autoritäärisyys=Jumala=raamattu.

Mutta Jumalahan evoloitui raamattuun?. Tietysti joku taas väittää, että ei. Siis voisiko olla raamattua ilman jumallaa? Vai voisiko olla jumalaa ilman raamattua?

Minua ei ainakaan olisi ilman äitini ja isini yhdyntää.

[Arkisto]

Vieläkös tämä uskonto on koulussa ihan oma oppiaineensa?

Onhan se, ja sitä pitkälti vieläpä opetetaan "totuutena" eikä ilmiönä muiden joukossa. Pelottavasti aivopesulta vaikuttaa..

[cubisti]

Kritiikkisi Puolimatkan toiminnasta on varsin hyvin nähtyä.

Kiitos. Oikeastaan en ole tuosta itsekään enää kovin varma, joten kaivelin esiin koko artikkelin, jota Puolimatka siis lainaa.
En ehtinyt vielä itsekään lukea sitä, mutta tässä se olisi, jos kiinnostaa:

http://philosophy.fas.nyu.edu/docs/IO/1172/papa_132.pdf

Täytynee palata asiaan vasta, kun olen saanut selville, mikä oli Nagelin pointti, ja esittikö P-matka sen oikein.

[Salamijakk]

Evoluutio on puhdasta rakastelemisen iloa

[Paapa]

Evoluutio on puhdasta rakastelemisen iloa

Juu, paitsi että ei sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä, tarkoituksena on jatkaa sukua vaan ja että parhaat yksilöt selviytyvät. Raakaa menoa, sanoisin. Olen biologia sen verran elämässäni kärsinyt, että tiedän.

[Salamijakk]

Evoluutio on puhdasta rakastelemisen iloa

Juu, paitsi että ei sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä, tarkoituksena on jatkaa sukua vaan ja että parhaat yksilöt selviytyvät. Raakaa menoa, sanoisin. Olen biologia sen verran elämässäni kärsinyt, että tiedän.

Sen kyllä huomaa.

[Paapa]

Olen biologia sen verran elämässäni kärsinyt, että tiedän.

Sen kyllä huomaa.

Kiitos, sille annan arvoa!

[Pasteur]

Evoluutio on puhdasta rakastelemisen iloa

Juu, paitsi että ei sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä, tarkoituksena on jatkaa sukua vaan ja että parhaat yksilöt selviytyvät. Raakaa menoa, sanoisin. Olen biologia sen verran elämässäni kärsinyt, että tiedän.

Tokihan jo yhteisöllisyys sinänsä on todiste siitä, että evoluution kurssi on muutakin kuin pelkkää satunnaista panemista ja heikomman alistamista. Sinällään moraalille sekä altruismille ja sitä kautta rakkaudellekin voidaan helposti nähdä useita evolutiivisiä perusteluja.

Kts. Philip Kitcher 1998: Psychological Altruism, Evolutionary Origins, and Moral Rules sekä Geoffrey Miller 2007: Sexual Selection for Moral Virtues

[Paapa]

Juu, paitsi että ei sillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä, tarkoituksena on jatkaa sukua vaan ja että parhaat yksilöt selviytyvät.

Tokihan jo yhteisöllisyys sinänsä on todiste siitä, että evoluution kurssi on muutakin kuin pelkkää satunnaista panemista ja heikomman alistamista. Sinällään moraalille sekä altruismille ja sitä kautta rakkaudellekin voidaan helposti nähdä useita evolutiivisiä perusteluja.

Kts. Philip Kitcher 1998: Psychological Altruism, Evolutionary Origins, and Moral Rules sekä Geoffrey Miller 2007: Sexual Selection for Moral Virtues

Evoluutiolla ja moraalilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ne ovat kaksi (2) ihan ei asiaa. Ja suvunjatkaminen on pelkästään "ikäänkuin kapitalistista" aatetta. Satunnainen paneminen on ihan järjetöntä. On järkevää lyodä sukusolunsa parhaisiin naaraisiin tai ottaa ne parhailta uroksilta. Ja me liikalihavat miehet Lambourgineissamme joudumme sen vaan hyväksymään.

Tämä keskustelu evoluutiosta on ollut aika hauska, koska se on tämä vanha oppiriita, eikä voitaisi keskustella oieasti asioista?

[Pasteur]

Evoluutiolla ja moraalilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ne ovat kaksi (2) ihan ei asiaa.

Höpö höpö... Mulla on tuossa pöydälläkin juuri kaksi paperia aiheesta. Kirjoittelen vähän perustellumman vastauksen kunhan ehdin niitäkin vähän lukaisemaan.

Mutta toki tuossa on hieman takana myös käsitys siitä, mitä moraali on. Kantin näkemys esimerkiksi voi olla hieman hankala tässä diskurssissa... mutta palataan tähän.

[MrEre]

YLE TV1 juuri nyt. Kreationistien ei toimita katsella.

[Pasteur]

Nnnoouhh! Eukolla menossa Salkkarit nauhalle ja Visvan mediacenter ei kahta kanavaa haltsaa...
Edit: Makuuhuoneen puolelta vilkaisin... erittäin mielenkiintoinen pätkä - pitää katsoa Areenan puolelta sitten jälkikäteen.

[amanita]

YLE TV1 juuri nyt. Kreationistien ei toimita katsella.

Olipa kiinnostava ohjelma, kiitos vinkistä!