sinitiainen kirjoitti:
Ja kun tulin autolle takaisin ja kävin vastaamaan kännykkään, huomasin, että viereen pysäköidyssä autossa myös puhuttiin. Siinä keski-ikäinen perisuomalaisen näköinen mies lippis päässä kuljettajan paikalla puhui puhelimeen ja itki ja kuivasi välillä kämmenselällä kyyneleitä poskeltaan. Vaikken mitään kuullut, tuli sellainen olo, kuin olisin tungetellut, jätin oman puhelun kesken ja ajoin muutaman kilometrin matkan kotiin ja kotona vasta jatkoin omaa puheluani.
EDIT Tässä jälkimmäisessä oli ensikertaista se, että näin elävässä elämässä kuinka aikuinen mies itki suruansa tai pahaa mieltään julkisella paikalla, muualla kuin hautausmaalla.
Näillä otuksilla saattaa ola tämmöisiä taitoja joillakin. Sepä onkin hyvä ominaisuus, ellei se sikiä lapsillensa yms. Tai rupea kaikenlaisiin kouluammuntoihin menemään tai, että rupeaisi uskonnosta tai kirkkoherrasta tarinoimaan.
Jotkut yksilöt eivät osaa semmoista taitoa ja harmittelevat semmoistakin. Ja tässä en nyt puhu kännykkään puhumisesta tai lippiksen pitämisestä. Vaan itkemisestä.
Sepä onkin karvaiselle ja haisevalle miehelle vaikeaa. Ehkä saunan jäähdyttelyissä voisi kuvitella 4,76 promillen humalassa semmoista totettuttaa. Tuskin siinä kummimkaan miehen halaavat, kun läskit vaan läsähtävät. Parempi on tehdä luuvitonen, eli ei vittuilla toisilleen ainaakan aikoihin.
Ja sillähän itkijällä on vaan saattanut mennä firma nurin tai sen rakastajatar on halunnut mennä pikkujouluun ja kaveri sitä itki?
No olenkin outo ja kyyninen. Lintuja tosin diggaan!