Saati seemiläistä kulttuuria, josta tässä on enemmän kysymys kuin islamista eli uskonnosta. Islam sinänsä ei kaiketi alista naista, mutta Välimeren pohjoisen ja itäisen rannan seemiläiset kansat (arabit ja juutalaiset) ja niiden kulttuurit ovat sitten asia erikseen. Siinä missä paimentolaisheimosta polveutuva "ählämimies" suojelee "tavaraa" ja sen tuoreutta meikäläisittäin jopa surkuhupaisuuksiin asti, aasialainen taas suojelee kasvojensa menetystä yhtä antaumuksella, jne. Tässäkin keskustelussa näyttää taas nousevan hallitsevaksi tuo uskontojuttu, vaikka näidenkin ilmiöiden taustalla on monesti uskontoja vanhemmat ja syvemmällä olevat käytöstavat ja etniset kulttuuriperimät. Verratkaa huivijuttua vaikka mustalaisten pukeutumistyyliin ja elämäntapoihin. Kumpiakin siedetään hammasta salaa purren, koska suvaitsevaisuus ja poliittinen korrektius ovat osa nykyaikaista valtakulttuuriamme.Mikael K. kirjoitti:Toisaalta tässä on ongelmana varmasti myös se, että emme tiedä tai tunne islamilaista kulttuuria riittävästi. Se aiheuttaa ainakin minulla ongelmia suhtautua koko asiaan.
Tuota modernin kulttuurin piirrettä myös käytetään joskus häikäilemättömästi hyväksi, kuten näistäkin kommenteista voi lukea, ja mikä on vielä selvemmin näkyvissä länsinaapurin kaupungeissa. Siellä kun tuo näennäisen suvaitseva, poliittisesti korrekti valtiojohtoinen hoitotätikulttuuri on viety vielä pitemmälle kuin meillä, ja seuraukset alkavat näkyä.
Tässä huivijutussa kulttuurin vaikutus on tullut osaksi uskonnollisia tapoja, ihan kuten meilläkin tietyt kulttuurin tavat ovat siirtyneet osaksi uskonnollista merkistöä jälkijättöisesti. Kulttuuri ja kansojen mentaliteetti muokkaa uskontoa siinä missä uskonto kulttuuria. Kaikki maanosamme valtauskonnot ovat mukautuneet kulttuurin tiettyihin piirteisiin niitä jopa vahvistaen, jotta ihmiset omaksuisivat uskonnon ja sen edustaman auktoriteetin helpommin, ja olisivat sen jälkeen myös helpommin hallittavissa.
Länsimaissa taas uskonnon merkitys auktoriteettina ja käyttäytymismallin kontrolloijana on vähentynyt selvästi viimeisen parinsadan vuoden aikana, ja kulttuurista on tullut monisäikeisempi, yksilöä yhteisön sijaan korostava ja tietyssä mielessä suvaitsevaisempi. Tästä sitten monesti seuraa törmäyksiä totalitaarisempien ja yhteisöllisempien kulttuurien edustajien kanssa. Syy ei ole yksin länsimaisissa, eivätkä konfliktit helppoja ratkaista, joten yksiselitteisen oikeaa tai väärää asennoitumistapaa tässäkään asiassa ei taida edes olla. Tuo huivijuttuhan on vaan pinnallinen symboli paljon laajemmalle etniselle törmäykselle, jossa osapuolia onkin ainakin kolme. Niihin kolmeen ei uskonto vielä edes mahdu kuin korkeintaan tekosyyn muodossa.
Joka tapauksessa täälläkin kannattaisi kyllä pitää huoli siitä, että ei ajauduttaisi ihan länsinaapurin tilanteeseen. Siellä ei ole enää kellään kivaa, paitsi ehkä niillä, jotka osaavat ja kehtaavat käyttää systeemiä härskisti hyväkseen. Uskonnoilla sinänsä ei sielläkään ole konflikteissa kovin suurta merkitystä, mutta tekosyynä ja lyömäaseena puolin ja toisin se on tietty varsin kätevä. Ongelmia ja konflikteja syntyy siellä helposti myös muiden, mm. mustalaisten eli romanien ja valtaväestön kesken, eli ilman uskontojen myötävaikutusta.