Kielikeskustelua

[TheKraken]

Olenkos ihan väärässä vai eikös ß-merkki ole jo virallisesti saksassa poistettu käytöstä? Muistaisin, että jo silloin kun minä ekaa kertaa saksaa tavasin 1995, niin opettaja mainitsi, että siitä ollaan hissukseen eroon hankkiutumassa, koska sillä ei ole mitään käytännön eroa tuplaässään.

[Macco]

Saksankielen ties monennessako reformissa tuo todellakin muutettiin ss:ksi, mutta ei muistaakseni ole edelleenkään virheellistä käyttää ß-merkkiä.

[Maza]

Saksankielen ties monennessako reformissa tuo todellakin muutettiin ss:ksi, mutta ei muistaakseni ole edelleenkään virheellistä käyttää ß-merkkiä.

Käytän sitä yksinomaan tyylisyistä.
Saksalaiset tuntien on erikoista, että he suosittavat ss:n käyttöä. Siitähän voi tulla mieleen SS ja kauheudet. Saksalaisethan ovat äärimmäisen varovaisia kaikessa natseihin ja juutalaisiin liittyvissä asioissa.

[Lihapipo]

Kyllä vain, ja asiassa menty jopa niin pitkälle, että saksalaisista näppäimistöistäkin löytyy oma nappula tuplaässää varten:

[amanita]

Kyllä vain, ja asiassa menty jopa niin pitkälle, että saksalaisista näppäimistöistäkin löytyy oma nappula tuplaässää varten:

"Ukonilma" sentään tota Pipolakkia!

Luulen että ß-merkin koulussa oppineet eivät oikein osaa muuta käyttää, enkä minäkään. En edes tiennyt, että ovat muuttaneet käytäntöä. Pitänee siellä vissiin lueskella enemmän, autobahnoilla ja ringeillä ajelun sijaan.

[arisel]

Olenkos ihan väärässä vai eikös ß-merkki ole jo virallisesti saksassa poistettu käytöstä? Muistaisin, että jo silloin kun minä ekaa kertaa saksaa tavasin 1995, niin opettaja mainitsi, että siitä ollaan hissukseen eroon hankkiutumassa, koska sillä ei ole mitään käytännön eroa tuplaässään.

Siitä on taidettu käydä melkoista vääntöä, kun niin monet haluaisivat sitä edelleen käyttää - muistelisin, mutta muistikuva on hämärä...
Tulee mieleen, että juttu meni jotenkin näin:
1. päätettiin jättää merkki pois käytöstä
2. kaikki jatkoivat käyttöä kuin mitään ei olisi asiasta puhuttu
3. päätös peruttiin (tai puhuttiin että perutaan)
...
Tämä on kyllä hyvin epävarmalla pohjalla...
...
Tutkin hieman asiaa samantien:
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%9F

Pannaas lainaten:

Saksan kielessä käytetään kahta s-kirjainta ja ß-kirjainta soinnittoman alveolaarisen frikatiivin /s/ merkitsemiseen sellaisissa tilanteissa, joissa yksinäinen s ääntyisi soinnillisena s:nä /z/ (esimerkiksi Rosse vs. Rose, Weiße vs. Weise). Aakkosjärjestyksessä ß vastaa yhdistelmää ss. Kirjain syntyi keskiajalla goottilaisen, f:ää muistuttavan "pitkän s-kirjaimen" ſ ja z-kirjaimen ligatuuriksi (yhdistelmäksi).

Vuoden 1996 oikeinkirjoitusuudistus vähensi ß:n käyttöä saksan kielessä. Nykysääntöjen mukaan sitä käytetään vain pitkän vokaalin tai diftongin jäljessä (esimerkiksi Blöße, außer, mutta dass). Sveitsissä ß:n asemasta käytetään yleensä aina ss-yhdistelmää. Muutoinkin saksan kielessä ß voidaan aina korvata ss:llä, jos ß:n tuottaminen on esimerkiksi teknisesti mahdotonta. Suuraakkosin kirjoitettaessa ß on ennen korvattu SS:llä (esimerkiksi Weiß > WEISS), mutta 27. kesäkuuta 2008 yli 130 vuoden keskustelujen jälkeen ß:n iso vastine hyväksyttiin.[1]

En kyllä ihan väärillä jäljillä näköjään ollut sen väännön suhteen...

soinniton alveolaarinen frikatiivi

on kyllä hieno ilmaus!

[Macco]

Kuskasin ß:t tänne, kun tuolla baarißa ei sovi sößöttää. Heittävät vielä pihalle.

[growlithe]

Meille opetettiin koulussa, että pitkän vokaalin jälkeen tulee ß ja lyhyen vokaalin jälkeen ss eli esim dass [dass] ja saß [saass] (sitzen-verbin imperfekti). En sitten tiedä, onko tuo käytäntö muuttunut sitten lukioaikojeni. Tosin noin opetettiin vissiin jo ala-asteella, muistaakseni..

[Lare]

Tulee mieleen, että juttu meni jotenkin näin:
1. päätettiin jättää merkki pois käytöstä
2. kaikki jatkoivat käyttöä kuin mitään ei olisi asiasta puhuttu
3. päätös peruttiin (tai puhuttiin että perutaan)

Osa sanomalehdistä jossain vaiheessa käytti uusia, osa vanhoja sääntöjä.
Itselle jäi mieleen, että erikoismerkki olisi kahden vokaalin välissä, muuten ss. Mutta se on väärä muistikuva.

Mutta sivuraiteille mentiin, saako sitä weisswurstia Lidlistä vai ei?

[Maza]

Mutta sivuraiteille mentiin, saako sitä weisswurstia Lidlistä vai ei?

Leider nicht. Minä sain ne tuliaisina Münchenistä.

[PKivireki]

Mielestäni bejoratiivi on tylsä ilmaus vähättelymuodolle, paljon eläväisempi olisi "sekundatiivi".

Sekundatiiveja tai sekundatiivejä olisivat esimerkiksi kahvio, -planttu, ämmä tms., joilla hienovaraisesti, tai sitten ei, ilmaistaan tahallisesti huonoutta tai korostetaan objektin negatiivisia ominaisuuksia. "Meinasikkos sää ton autonräpläs saada katsastettua?!"

[growlithe]

<päteminen> Meillä koulussa termi on pejoratiivistuminen. Niin on käynyt esimerkiksi rätti-sanalle, kun sen tilalle tuli hieno tehdastekoinen "vaate" vanhan kotikuntoisen rätin tilalle. Virossa sana "rätik" on edelleen käytössä neutraalissa merkityksessä, esim. "taskurätik" on nenäliina. </päteminen>

[PKivireki]

Voihan berkele, sehän onkin pejoratiivi.

Kahvio on ainakin sekundatiivi. Jyväskylän yliopiston kirjaston kahviossa esimerkiksi saa sellaista kahvia, jota ei voi juoda!

[Maza]

Voihan berkele, sehän onkin pejoratiivi.

Kahvio on ainakin sekundatiivi. Jyväskylän yliopiston kirjaston kahviossa esimerkiksi saa sellaista kahvia, jota ei voi juoda!

Tällä tavalla voisi johtaa uusia suomalaisia sanoja. Miltä kuulostaisi kaljio eli keskikaljabaari? Entä bensiö?

Olen kyllä sitä mieltä, että näin johdetut sanat eivät ole pejoratiiveja tai muita vähätteleviä termejä vaan ihan kunnon suomea. Samaan sarjaan kuuluu tietysti mm. lukio ja aukio. Olkoon se Jyväskylän yliopiston kirjaston kahvio sitten poikkeus.

[Lare]

Samaan sarjaan kuuluu tietysti mm. lukio ja aukio.

Alko + Wappu = Alkio.

[Anniel]

Äsken loppuneessa Huvila & Huussi -ohjelmassa käytettiin koko ajan sanaa liuska vaikka tarkoitettiin luiskaa. Opetelkaa suomea!

[mikastus]

Äsken loppuneessa Huvila & Huussi -ohjelmassa käytettiin koko ajan sanaa liuska vaikka tarkoitettiin luiskaa. Opetelkaa suomea!

Valitettavasti tyly huomiosi tämän sanan (kumman?) väärinkäytöstä pätee myös ihan ammattipiireissä. Kokemusta on.
nimim. liuskaotsainen suunnittelija?

[mikastus]

Tällä tavalla voisi johtaa uusia suomalaisia sanoja. Miltä kuulostaisi kaljio eli keskikaljabaari? Entä bensiö?

Hienoja . Keskikaljabaari voisi ehkä olla myös keskiö. Liharuokaravintola voisi olla paistio. Peruskoulu olisi muistio, lukio taas enemmänkin luistio.

[arisel]

Tällä tavalla voisi johtaa uusia suomalaisia sanoja. Miltä kuulostaisi kaljio eli keskikaljabaari? Entä bensiö?

Hienoja . Keskikaljabaari voisi ehkä olla myös keskiö. Liharuokaravintola voisi olla paistio. Peruskoulu olisi muistio, lukio taas enemmänkin luistio.

Peruskoulu voisi ennemminkin olla koulio - ja lukiohan on jo tuossa ...io-muodossa?

[mikastus]

Peruskoulu voisi ennemminkin olla koulio - ja lukiohan on jo tuossa ...io-muodossa?

Joo, kuulostaa kivalta (Kuolio). Luistiolla ajattelin sitä että ei oikein natsaa, ja keksitään sijaistoimintoja opiskelun sijaan. Taitaa olla omakohtainen kokemus enemmänkin

[Macco]

Taitaa olla omakohtainen kokemus enemmänkin

Luultavasti. Itse ainakin opiskelin lukiossa huomattavasti kovemmin kuin peruskouliossa.

[arisel]

Peruskoulu voisi ennemminkin olla koulio - ja lukiohan on jo tuossa ...io-muodossa?

Joo, kuulostaa kivalta (Kuolio). Luistiolla ajattelin sitä että ei oikein natsaa, ja keksitään sijaistoimintoja opiskelun sijaan. Taitaa olla omakohtainen kokemus enemmänkin

Lähtökohtana kouliolle on tietenki verbi koulia, eli koulio on paikka jossa koulitaan...
Jollain tavalla voisi myös olla synonyymi koulukkaalle...

[amanita]

Tie miehen sydämmeen käy tunnetusti vatsan kautta, mutta elä Adele hyvä ota liian kirjaimellisesti.

Sinne sydämeen muuten mahtuu vaan yks ämmä.....mutta jatketaan.....

[vinouma]

Sinne sydämeen muuten mahtuu vaan yks ämmä.....mutta jatketaan.....

Hehheh - äitini tapasi aina sanoa, että sydämeen mahtuu vain yksi ämmä!

/V

[Lare]

Sinne sydämeen muuten mahtuu vaan yks ämmä.....mutta jatketaan.....

Minullapa on suuri sydän.