Tievalvontakamerat ja nopeusrajoitukset Suomessa

[arisel]

Tuo Sherukan huomautus on täyttä hepreaa useimmille nopeusmielipiteitään esittäville - jotka muuten ovat niitä äänekkäimpiä ja kärkkäimpiä mielipiteensä julkituojia. Jotkut jopa kehuvat seuraavansa nopeuttaan tarkasti GPS:n avulla...
...
Siis laitteen, joka näyttää paikallaan ollessa nopeudeksi 0-5km/h välillä vaihtelevia lukemia...

Jos GPS:si näyttää paikallaan ollessa 5 km/h nopeuksia suosittelisin sijoittamaan rahaa uuteen ja kunnollisella antennilla varustettuun laitteeseen

Kyseessä on NOKIA 6110 Navigator, ei siis "uusi ja kunnollinen laite" - mutta tietänet silti GPS-järjestelmän epäluotettavuuden ja epätarkkuuden:http://fi.wikipedia.org/wiki/GPS

Paikannustarkkuus

Navstar-GPS:n tarkkuus on siviilikäytössä vaakasuunnassa muutama metri. Korkeussuunnassa tarkkuus on n. 2–3 kertaa heikompi. 1. toukokuuta 2000 asti Yhdysvaltojen puolustusministeriö heikensi tahallisesti satelliittien siviilikäyttäjiin lähettämät rataelementit ja kellon käyntitiedot (Selective Availability, SA), jota ennen siviilikäyttöön suunnattujen GPS-laitteiden tarkkuus oli vaakasuunnassa 100 metriä ja korkeussuunnassa 156 metriä. Paikannusvirhettä tuovat satelliittien rata- ja kellovirhe, ilmakehä, monitieheijastuminen, satelliittigeometria, paikantimen virheet, tahallinen häirintä ja käyttäjän virheet.

GPS:ltä on siis turha odottaa kovin suurta täsmällisyyttä.

[KunkkuJ]

GPS:ltä on siis turha odottaa kovin suurta täsmällisyyttä.

Navigaattorilla ja navigaattorilla on eroa. Ja sitten nämä monitoimivehkeet vielä erikseen. Ne, joita kännyköiksi sanotaan. Olen käyttänyt monenlaisia navigaattoreita, esimerkiksi viime keväänä moottoripyörässäni oli kaksi Garminin laitetta rinnakkain. Jos olivat epätarkkoja, niin osasivat olla sitä täsmälleen samalla tavalla. Omien kokemusten pohjalta uskon, että hyvä navigaattori on riittävän tarkka kaikkiin niihin tilanteisiin, joihin tavallisessa liikenteessä joutuu.

[Mikael K.]

Minä olen suunnistanut tähän asti perinteisen kartan avulla. Tarvitessani jonkin minulle oudon osoitteen etsin sen nettikartasta ja joskus jopa tulostan sen. Kaverin autossa on navigaattori ja sen anopin äänen kaltainen piipitys vie hermot. Varsinkin jos sattuu ajamaan eri reittiä kuin mitä laite ehdottaa. Tuli mieleen: Olenkohan hieman vastahankainen näiden kaikkien teknologisten uudistusten suhteen? Kyllä sen pitää kestää ainakin 2000 vuotta ennen kuin uudistuksen voi hyväksyä

[JHA]

Kyseessä on NOKIA 6110 Navigator, ei siis "uusi ja kunnollinen laite" - mutta tietänet silti GPS-järjestelmän epäluotettavuuden ja epätarkkuuden:http://fi.wikipedia.org/wiki/GPS

On sitten myös eri asia mitata absoluuttista sijaintia kuin laskea sijainninmuutostiedon pohjalta saatavaa nopeutta ja tuntien GPS:n epätarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä uskaltaisin väittää että virhelähteiden vaikutus jälkimmäiseen tietoon on oleellisesti pienemmällä tasolla.

Koska pääasialliset virhelähteet (satelliittien ratavirheet, ilmakehän olosuhteet jne ) ovat nopeuslaskennan kannalta hitaasti muuttuvia virheitä on oletettavaa että esimerkiksi puolen sekunnin välein näytteistetyt sijaintipisteet poikkeavat todellisesta sijainnista suunnilleen saman verran ja samaan suuntaan jolloin sijainnin muutosnopeus on suunnilleen oikein vaikka nopeusvektorin paikka kartalla osuukin sen parisen metriä sivuun tavoitteesta.

Lisäksi jos puhutaan liikennekäytöstä niin avuksi voidaan ottaa myös turvallisia oletuksia: vaikka jokaiseen 5 sekunnin aikana tallennetuun näytteistykseen sisältyisi täysin satunnainen paikkavirhe on oletettavaa että todellinen liike sijoittuu joka tapauksessa sitä lineaarisemmalle sovitekäyrälle mitä lyhyemmästä tarkastelujaksosta puhutaan jolloin sijaintivirhe voidaan keskiarvottaa ja laskea nopeus sovitekäyrän pohjalta jolloin mittausvirheet keskiarvottuvat. ( auto yleensä seuraa kaistaa ja maanteiden ajoradoilla on yleensä tunnetut maksimikaarrossäteet ).

Lisäksi parhaassa tapauksessa tukena voi myös olla jopa riittävän tarkkaa kartta-aineistoa jonka avulla laskentaa voidaan entisestään tarkentaa ( Turvallinen oletus siis se että suurella todennäköisyydellä ajoneuvo kuitenkin sijaitsee aina ajoradan kohdalla vaikka koordinaatti näyttäisikin sijaintia joka on 5m sivuun ajoradasta jolloin peräkkäiset mittauspisteet voidaan sijoittaa turvallisin mielin kartan kertoman ajoradan linjalle. Jos oletus on väärä on kuljettajalla jokatapauksessa tuossa vaiheessa jo suurempiakin ongelmia kuin 5 km/h:n poikkeama nopeustiedossa )

[arisel]

GPS:ltä on siis turha odottaa kovin suurta täsmällisyyttä.

Navigaattorilla ja navigaattorilla on eroa. Ja sitten nämä monitoimivehkeet vielä erikseen. Ne, joita kännyköiksi sanotaan. Olen käyttänyt monenlaisia navigaattoreita, esimerkiksi viime keväänä moottoripyörässäni oli kaksi Garminin laitetta rinnakkain. Jos olivat epätarkkoja, niin osasivat olla sitä täsmälleen samalla tavalla. Omien kokemusten pohjalta uskon, että hyvä navigaattori on riittävän tarkka kaikkiin niihin tilanteisiin, joihin tavallisessa liikenteessä joutuu.
[img]navigointipatteristo[/img]

Tuo on aivan totta, mutta kommenttini liittyi vertailuun nopeusmittariin, jonka mittarivirhe on tiedossa; sehän ei vaihtele sijainnin ja laskentavirheiden mukaan.
Ja saman valmistajan laitteet kaiketi todennäköisemmin näyttävät samalla tavalla...?

Olisi kyllä mukava lukea tutkittua tietoa; etsin Tekniikan Maailman sivuilta, mutta en löytänyt, Google puolestaan tarjoaa vain mielipiteitä.

Kyseessä on NOKIA 6110 Navigator, ei siis "uusi ja kunnollinen laite" - mutta tietänet silti GPS-järjestelmän epäluotettavuuden ja epätarkkuuden:http://fi.wikipedia.org/wiki/GPS

On sitten myös eri asia mitata absoluuttista sijaintia kuin laskea sijainninmuutostiedon pohjalta saatavaa nopeutta ja tuntien GPS:n epätarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä uskaltaisin väittää että virhelähteiden vaikutus jälkimmäiseen tietoon on oleellisesti pienemmällä tasolla.

Koska pääasialliset virhelähteet (satelliittien ratavirheet, ilmakehän olosuhteet jne ) ovat nopeuslaskennan kannalta hitaasti muuttuvia virheitä on oletettavaa että esimerkiksi puolen sekunnin välein näytteistetyt sijaintipisteet poikkeavat todellisesta sijainnista suunnilleen saman verran ja samaan suuntaan jolloin sijainnin muutosnopeus on suunnilleen oikein vaikka nopeusvektorin paikka kartalla osuukin sen parisen metriä sivuun tavoitteesta.

Lisäksi jos puhutaan liikennekäytöstä niin avuksi voidaan ottaa myös turvallisia oletuksia: vaikka jokaiseen 5 sekunnin aikana tallennetuun näytteistykseen sisältyisi täysin satunnainen paikkavirhe on oletettavaa että todellinen liike sijoittuu joka tapauksessa sitä lineaarisemmalle sovitekäyrälle mitä lyhyemmästä tarkastelujaksosta puhutaan jolloin sijaintivirhe voidaan keskiarvottaa ja laskea nopeus sovitekäyrän pohjalta jolloin mittausvirheet keskiarvottuvat. ( auto yleensä seuraa kaistaa ja maanteiden ajoradoilla on yleensä tunnetut maksimikaarrossäteet ).

Lisäksi parhaassa tapauksessa tukena voi myös olla jopa riittävän tarkkaa kartta-aineistoa jonka avulla laskentaa voidaan entisestään tarkentaa ( Turvallinen oletus siis se että suurella todennäköisyydellä ajoneuvo kuitenkin sijaitsee aina ajoradan kohdalla vaikka koordinaatti näyttäisikin sijaintia joka on 5m sivuun ajoradasta jolloin peräkkäiset mittauspisteet voidaan sijoittaa turvallisin mielin kartan kertoman ajoradan linjalle. Jos oletus on väärä on kuljettajalla jokatapauksessa tuossa vaiheessa jo suurempiakin ongelmia kuin 5 km/h:n poikkeama nopeustiedossa )

Jaa-a, tiedä sitten, onpa tullut nähtyä kaikenlaisia navigaattoreita, ja sijainti on välillä pitkällä pellolla; monestihan se johtuu tietysti päivittämättömästä kartasta, mutta ei ole kovin vakuuttavaa. Mielipiteitä GPS:n käyttämisestä nopeusmittarina on paljonkin, mutta onko oikeaa tietoa? En ole vielä löytänyt.

Jos tuo kertomasi pitää paikkansa ja sijaintitieto on tarkka, niin miksi kaiken laskennan ja todennäköisen ajoradalla sijaitsemisen jälkeen navigaattori kuitenkin saattaa näyttää sijainnin ojan väärällä puolella?

Tuolta mainitulta Wiki-sivulta löytyy mm. tällaista:

Paikannus perustuu pseudoetäisyyden mittaukseen:
p = \sqrt{(x-X)^2+(y-Y)^2+(z-Z)^2} +c(∆t - ∆T)
Lauseketta kutsutaan pseudoetäisyydeksi koska siinä on tuntemattomia kellovirheitä.

Selitys on hauska - toki siinä selvitetään miksi kellovirheillä ei ole merkitystä, mutta eipä tuokaan paranna mielikuvaa luotettavuuden suhteen...

[Stuge]

Kummasti vaan lentokoneetkin osuvat kiitoradalle gepsillä. Ei se nykyisellään kovin epätarkka systeemi ole. Toki ilmeisesti vieläkin Jenkit vähän tuota epätarkkuutta ylläpitävät.

[KunkkuJ]

Tuo on aivan totta, mutta kommenttini liittyi vertailuun nopeusmittariin, jonka mittarivirhe on tiedossa; sehän ei vaihtele sijainnin ja laskentavirheiden mukaan.
Ja saman valmistajan laitteet kaiketi todennäköisemmin näyttävät samalla tavalla...?

Samaa mieltä siitä, että eiköhän useimmiten se auton oma nopeusmittari ole paras tietolähde nopeuden seuraamiseen. Navigaattori vaatii jo tulkitsemista: on ymmärrettävä sen laskentaviive, mahdolliset maaston tuomat häiriöt, ym. Itse kyllä olen huomannut seuraavani enemmän navigaattorin nopeusnäyttöä kuin nopeusmittaria. Tähän on syynä se, että navigaattorin on voinut asentaa paremmin näkökenttään ja numeronäyttö tuntuu selkeämmältä silloin kun yrittää pitää nopeuden tarkasti kohdallaan.
Mitä taas tulee noiden kahden yht'aikaa käyttämäni navigaattorin kanssa, ne olivat toki saman valmistajan, mutta eri sukupolvea, joten tuskin sisuskalut samoja olivat.

Jos tuo kertomasi pitää paikkansa ja sijaintitieto on tarkka, niin miksi kaiken laskennan ja todennäköisen ajoradalla sijaitsemisen jälkeen navigaattori kuitenkin saattaa näyttää sijainnin ojan väärällä puolella?

Olen ymmärtänyt tuon väärän sijainnin navigaattorin kartalla olevan karttapohjan syytä, ei navigaattorin paikannustarkkuuden. Tätä oletusta tukee se, että joidenkin Itä-Euroopan maiden kohdalla noita virheitä on paljon enemmän kuin länsimaissa. Esimerkiksi Moldovassa sai ajella melkoisen osan matkasta tien vieressä pellolla, ainakin jos navigaattorin näyttämään uskoi.

[tosikko]

Yleensä (lue lähes kaikissa) tienavigointiin tarkoitetuissa GPS laitteissa on oletuksena päällä ns. Snap to Road toiminto, jolloin softa piirtää käyttäjän tielle vaikka se jostain paikoitusvirheestä -tai kartavirheestä - johtuen olisikin (GPS signaalin mukaan) ojassa tai pellolla. Ilman tätä käytännön tarkkuus ei riittäisi pitämään käytäjää tiellä, saati oikealla kaistalla.

Samoin on käytössä mm. Static Navigation tila (SiRF piirilisissä vastaanottimissa) joka pyrkii pitämään käyttäjän paikallaan, ja estämään kulkusuunnan pyörimisen kun olet esim. liikennevaloissa paikallaan. Siis estämään jonkun jo tuossa aiemmin ihmettelemää jopa 5 km/h nopeutta paikallaan ollessa. Sitten kun mennään maastoon, niin nämä kysyiset toiminnot pitää kytkeä pois, ja yleensä softa hoitaakin tämän automaattisesti, jos on sellainen laite joka on suunniteltu sekä maastoon että tieliikenteeseen. Kännyköihin liitettävistä BlueTooth GPS vastaanottimista toimntoja voi (merkistä/mallista riippuen) muokata erillisellä softalla, ja onkin tullut aika monesta tuo Static Navigation ontettua pois, kun käyttökohde on ollut maastokartan käyttö. Sen kanssa SN häiritsee, kun kävelyvauhdissa tulva paikanmuutos tulkitaan paikoitusvirheeksi, eikä softa reagoi suunnanmuutokseen riittävän hyvin. Samoin joitain Mediatekin piirillisiä BT vastaanottimia tuli joskus modattua 5 Hz paikoitusvälille ratakäyttöön kotimaisen RaceChrono softan käyttäjille.

[Mikael K.]

Samaa mieltä siitä, että eiköhän useimmiten se auton oma nopeusmittari ole paras tietolähde nopeuden seuraamiseen.

Nopeusmittarin lisäksi apuna ovat kierroslukumittari ja moottorin käyntiäänen kuunteleminen. Näiden kolmen mittauksen vertailun avulla nopeuden saa säädettyä melko tarkaksi. Tämä tietysti pitäisi mitata jollakin tieosuudella lopullisen varmuuden saamiseksi. Näin voisi varmistaa kuinka tarkkoihin tuloksiin kolmen eri muuttujan vertailun avulla pääsee. Uskoisin sen kuitenkin olevan tarkempi tapa mitata nopeutta kuin vain yhden muuttujan seuraaminen. Lisäksi GPS-laitteiden lopullisesta tarkkuudesta ei ole aivan varmaa tietoa. Niiden tarkkuus voi myös vaihdella ajan kuluessa.

[KunkkuJ]

Aikuisten oikeasti nämä edellä kerrotut asiat ovat saivartelua. Ajonopeuden määrittelyyn liikenteessä pitäisi riittää nopeusmittari huomioiden sen virhe, jonka oletuksena voisi käyttää +10% näyttämää. Yhtään järkisyytä tuon tarkempaan tarkkuuteen en keksi. Ikävä kyllä tämä nykyinen nopeusvalvonta ei tunnu perustuvan järkisyihin, vaan ihan johonkin muuhun.

[Mikael K.]

Normaalisti ajaessa 10%:n tarkkuuteen pääseminen ajonopeudessa vaatii tarkkaavaisuutta ilman tasanopeuden säädintä. Se ylimääräinen huomio on pois sitten liikenteen seuraamisesta ja joskus se voi olla liikaa. Pahimmat tilanteet ovat yleensä syntyneet silmänräpäyksessä. Vaikka itse ja monet muuta ajaisivat siististi niin aina joukkoon mahtuu joku edesvastuuton toilailija. Tällaisten tapausten kyseessä ollessa voi vain toivoa, että heidän aiheuttamansa ongelmat huomaa ajoissa.

[arisel]

Aikuisten oikeasti nämä edellä kerrotut asiat ovat saivartelua. Ajonopeuden määrittelyyn liikenteessä pitäisi riittää nopeusmittari huomioiden sen virhe, jonka oletuksena voisi käyttää +10% näyttämää. Yhtään järkisyytä tuon tarkempaan tarkkuuteen en keksi. Ikävä kyllä tämä nykyinen nopeusvalvonta ei tunnu perustuvan järkisyihin, vaan ihan johonkin muuhun.

Nopeusmittarin todellakin pitäisi riittää, tietysti olisi hyvä, jos kuljettaja oikeasti tietäisi mitä mittari näyttää. Nopeusvalvonnan ymmärrän hyvin ja haluan sitä lisää, koska tienpäällä on aivan liikaa niitä, joiden mielestä nopeuden saa valita itse, ja hitaammat rajoituksen mukaan ajavat ovat heidän tiellään; katson tämän johtuvan juuri siitä, että on sallittu "mittarivirheen" ajaminen täysin puuttumatta - vaikka mittarivirhe ei saa olla niinpäin, että siitä aiheutuisi ylinopeutta hiukkaakaan, eikä sitä siten voi käyttää ylinopeuden puolustamiseen.

En kuitenkaan voi tutkaan ylinopeutta ajaessani puolustella itseäni sillä, että kaikki muutkin ajavat kovempaa, vai kuinka? En usko sen auttavan, vaan pikemminkin saattaa lisätä sakkoa, kun ylinopeus katsottaisiin tahalliseksi...?
Sakkojen maksamisen sijaan käytän rahani mieluummin vaikka bensan ostamiseen tai auton huoltamiseen - tai ihan mihin tahansa hyödylliseen, vaikka iPhoneen tai uuteen iMacciin avokkaalle...

Kenellä on oikeus painostaa minut rikkomaan sääntöjä? Näihin perässäroikkujiin ei auta välttämättä edes oikealle vilkuttaen pientareelle väistäminen (sekin on kiellettyä?), vaan ne jäävät samalle etäisyydelle ihmettelemään, vaikka tyhjää suoraa ja leveää kaistaa olisi edessä kilometri - kokeiltu on; sellaistakin on tapahtunut, että olen ajanut sivuun ja hiljentänyt, jolloin myös takanatuleva on hiljentänyt...

Toivoisin kovaa puuttumista liian lähellä takana ajamiseen - se on tahallista turvallisuuden vaarantamista ja muista piittaamattomuutta, josta pitäisi kylmästi ottaa kortti hyllylle. Ja jos muutaman metrin päässä takana hiihtelevä luulee saaavansa auton pysähtymään sillä matkalla, niin korttia ei pitäisi antaa takaisin ollenkaan - silloin kuskilla on aivan liian epärealistinen käsitys omista kyvyistään ja ylipäätään ihmisen reagointinopeudesta...

Vahinkoja sattuu tietysti kokeneellekin kuskille, ja tilanteet muuttuvat liikenteessä joskus nopeastikin, mutta jatkuva perässäroikkuminen on tahallista, ja siitä pitäisi rangaista.

Tässä on kysymys myös siitä, että tulevat kuljettajapolvet saavat täysin väärän käsityksen siitä, miten liikenteessä tulee toimia - viime aikoina on kai ihmetelty lisääntyviä nuorten kaahausonnettomuuksia. Katson osasyyllisiksi kaikki ne, joiden mielestä nopeusrajoitus on "alin sallittu ajonopeus kelillä kuin kelillä" ja myös ne, joiden mielestä yhden tai kaksi olutta voi hyvin ottaa ja lähteä sen jälkeen ajamaan. Malli on se, ettei se niin tarkkaa ole...

Kun kokemattomalla kuskilla ei ole käsitystä nopeuden vaikutuksesta ajokin hallintaan, eikä siitä, miten alkoholi vaikuttaa, niin ei tajuta, että vaikka itse tuntee kuinka olevansa ajokykyinen sen neljännenkin jälkeen, niin jälki onkin karmeaa sitten kun todennäköisyydet toteutuvat.

[KunkkuJ]

arisel palautti keskustelun taas alkuperäiseen aiheeseen. Siihen, että Suomessa keskitytään aivan liikaa nopeusvalvontaan. Puhutaan valvontakameroista, vaikka ne ovat pelkästään nopeustunnistimia. Miten paljon tiellä liikkuvien asenteisiin vaikuttaa se, että nopeus tuntuu olevan ainoa asia, jota valvotaan? Ja sitäkin vain jossain työpöydän ääressä tehdyn nopeusrajoituksen perusteella. Onhan ajatus samasta turvallisesta(?) suurimmasta sallitusta nopeudesta kelillä kuin kelillä aivan älytön.
Moniko on saanut sakon liian lähellä edellä menevää ajamisesta? Tahi edes vilkun käyttämättömyydestä?
Itse sain viime syksynä Kaliforniassa sakon, kun ohitin poliisiauton tyhjällä haiveillä. Syy oli kuulemma liian lähellä poliisiautoa ajaminen. Tuntui samanlaiselta vitsiltä, mitä poliisit itäisessä Euroopassa ovat harrastaneet. Ainoa ero oli se, että tätä sakkoa ei suomalainen pysty maksamaan millään muulla keinolla kuin matkustamalla uudelleen USA:an. Maksumääräys odotti minua kotona, kun palasin matkalta. Sen voi maksaa vain amerikkalaisen pankin shekillä. Sen rinnalla käteismaksu moldovalaiselle poliisille alkoi tuntua kovin simppeliltä jutulta.

[arisel]

arisel palautti keskustelun taas alkuperäiseen aiheeseen. Siihen, että Suomessa keskitytään aivan liikaa nopeusvalvontaan. Puhutaan valvontakameroista, vaikka ne ovat pelkästään nopeustunnistimia. Miten paljon tiellä liikkuvien asenteisiin vaikuttaa se, että nopeus tuntuu olevan ainoa asia, jota valvotaan? Ja sitäkin vain jossain työpöydän ääressä tehdyn nopeusrajoituksen perusteella. Onhan ajatus samasta turvallisesta(?) suurimmasta sallitusta nopeudesta kelillä kuin kelillä aivan älytön.
Moniko on saanut sakon liian lähellä edellä menevää ajamisesta? Tahi edes vilkun käyttämättömyydestä?
Itse sain viime syksynä Kaliforniassa sakon, kun ohitin poliisiauton tyhjällä haiveillä. Syy oli kuulemma liian lähellä poliisiautoa ajaminen. Tuntui samanlaiselta vitsiltä, mitä poliisit itäisessä Euroopassa ovat harrastaneet. Ainoa ero oli se, että tätä sakkoa ei suomalainen pysty maksamaan millään muulla keinolla kuin matkustamalla uudelleen USA:an. Maksumääräys odotti minua kotona, kun palasin matkalta. Sen voi maksaa vain amerikkalaisen pankin shekillä. Sen rinnalla käteismaksu moldovalaiselle poliisille alkoi tuntua kovin simppeliltä jutulta.

Onpahan ainakin hyvä syy lähteä käymään rapakon takana!
Mulle kelpaisi melkein mikä tahansa syy, jos vaan budjetti salllisi ja saisin avokkaan suostuteltua mukaan...
Finnair mainostaa muuten juuri Nykin lentoja hintaan 499€, ja näköjään hotellin kera 6vrk alk. 834€ ...
Varmaan halvemmallakin pääsisi, mutta tuo voisi olla edullisuuden lisäksi helpompi paketti, kuin vielä vähän halvemman lennon metsästäminen.
Jos tässä sattuisi pitemmän lomalapun saamaan, niin...

Valitettavasti liikenteen valvonta on todella olematonta; mitäs ne viime vuosien uutiset kertovat Liikkuvan poliisin määrärahoista - nyt on saatu mitä tilattu
Tässä tuore esimerkki liikennekäyttäytymisestä:
Tämäkään selitys ei mennyt poliisille läpi

[Lare]

Toivoisin kovaa puuttumista liian lähellä takana ajamiseen - se on tahallista turvallisuuden vaarantamista ja muista piittaamattomuutta, josta pitäisi kylmästi ottaa kortti hyllylle. Ja jos muutaman metrin päässä takana hiihtelevä luulee saaavansa auton pysähtymään sillä matkalla, niin korttia ei pitäisi antaa takaisin ollenkaan - silloin kuskilla on aivan liian epärealistinen käsitys omista kyvyistään ja ylipäätään ihmisen reagointinopeudesta...

Vahinkoja sattuu tietysti kokeneellekin kuskille, ja tilanteet muuttuvat liikenteessä joskus nopeastikin, mutta jatkuva perässäroikkuminen on tahallista, ja siitä pitäisi rangaista.

Puhut asiaa. Gallupien mukaan tämä on eniten ärsyttävää. Poliisin kannalta on ongelma, että hetkellinen lähellä olo ei ole aihe puuttua, vaan pitäisi seurata kauemmin. Mutta tähän pitäisi enempi kiinnittää huomiota ja panostaa.

Perjantaisin kesällä on/oli Novassa Salovaara liikenteessä -ohjelma. Vakio aihe on esim. Lahden moottoritie. Siellä on molemmat kaistat täynnä autoja ja vasen menee hetkittäin kovempaa kuin oikea. Silti, aina siellä joku "kannustaa" edellistään, joka ei pääse ohi omasta edellisestään. Ja naama punaisena soitetaan radioon että menkää oikealle, koska ette ohita. Nämä soittajat itse eivät mene varmankaan, vaikkeivat möskään ohita.

Absurdein tilanne oli eräs viikonloppuaamu. Ketään muita autoja ei motarilla missään, paitsi yksi auto ajaa 5m päässä puskurista, eikä mene ohikaan. Ilmeisesti haki elämälleen suuntaa?

[hatey]

Absurdein tilanne oli eräs viikonloppuaamu. Ketään muita autoja ei motarilla missään, paitsi yksi auto ajaa 5m päässä puskurista, eikä mene ohikaan. Ilmeisesti haki elämälleen suuntaa?

Jos se oli poliisi, etsimässä sakotettavaa? Tuollain ne tekee, se on niiden tärkein tehtävä: Kiusata autoilijoita.

[arisel]

Absurdein tilanne oli eräs viikonloppuaamu. Ketään muita autoja ei motarilla missään, paitsi yksi auto ajaa 5m päässä puskurista, eikä mene ohikaan. Ilmeisesti haki elämälleen suuntaa?

Juuri tuollaiset ovat syynä siihen, etten usko mihinkään valistukseen, ainoastaan riittävän koviin rangaistuksiin...

[JHA]

Valitettavasti liikenteen valvonta on todella olematonta; mitäs ne viime vuosien uutiset kertovat Liikkuvan poliisin määrärahoista - nyt on saatu mitä tilattu
Tässä tuore esimerkki liikennekäyttäytymisestä:
Tämäkään selitys ei mennyt poliisille läpi

Mutta eihän tuollaisia kroonisia ja pennittömiä taparikkureita kannata poliisin valvoa kun ne eivät kuitenkaan pysty maksamaan sakkojaan vaan on paljon kustannustehokkaampaa kytätä sitä milloin muutoin yhteiskuntakelpoinen ja varmasti sakkonsa maksava peruskansalainen erehtyy rikkomaan asetettuja sääntöjä..

[JHA]

Tässä on kysymys myös siitä, että tulevat kuljettajapolvet saavat täysin väärän käsityksen siitä, miten liikenteessä tulee toimia - viime aikoina on kai ihmetelty lisääntyviä nuorten kaahausonnettomuuksia. Katson osasyyllisiksi kaikki ne, joiden mielestä nopeusrajoitus on "alin sallittu ajonopeus kelillä kuin kelillä" ja myös ne, joiden mielestä yhden tai kaksi olutta voi hyvin ottaa ja lähteä sen jälkeen ajamaan. Malli on se, ettei se niin tarkkaa ole...

Kun kokemattomalla kuskilla ei ole käsitystä nopeuden vaikutuksesta ajokin hallintaan, eikä siitä, miten alkoholi vaikuttaa, niin ei tajuta, että vaikka itse tuntee kuinka olevansa ajokykyinen sen neljännenkin jälkeen, niin jälki onkin karmeaa sitten kun todennäköisyydet toteutuvat.

Siksi ensisijaisen mallin pitäisikin olla sen ettei liikenteessä ajeta sääntöjen vuoksi vaan oman turvallisuuten vuoksi ja juuri nimenomaan siksi sääntöjen pitäisi olla tämän johdosta sillä tasolla että niiden asettamilla rajoilla ja mahdollisilla seuraamuksilla on selkeä ja konkreettinen syy-seuraussuhde.

Se että suoralle entiselle valtatielle asetetaan 80-kyltti vanhan satasen sijaan vain siksi että tie kategorisoidaan nykyään kirjanpidossa pelkäksi seututieksi opettaa vain sen ettei säännöillä ja turvallisuudella ole käytännön tasolla välttämättä mitään yhteistä rajapintaa vaan nopeuusrajoituksen numero johtuu ainoastaan siitä onko tienumerossa 2 vai kolme merkitsevää lukua jolloin lopputuloksena on ainoastaan yleinen sääntöjen kunnioittamisen rapautuminen.

Ja ei. Tässä kehityskulussa juurisyynä eivät ole ne jotka käyttävät omaa harkintaansa kirjasta luetun harkinnan sijaan vaan ne hyssyttelijät jotka kuvittelevat maailman muuttuvan laskemalla rajoituksia.

Ja.. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastotietoa siitä ovatko kaahausonnettomuudet oikeasti lisääntyneet vai tuntuuko vain siltä siksi että muutamaa viimeaikojen tapausta on pyöritetty vaihteeksi lööpeissä enemmän kun nykäsen masa ei ole ollut varastamassa otsikkotilaa..

[arisel]

Tässä on kysymys myös siitä, että tulevat kuljettajapolvet saavat täysin väärän käsityksen siitä, miten liikenteessä tulee toimia - viime aikoina on kai ihmetelty lisääntyviä nuorten kaahausonnettomuuksia. Katson osasyyllisiksi kaikki ne, joiden mielestä nopeusrajoitus on "alin sallittu ajonopeus kelillä kuin kelillä" ja myös ne, joiden mielestä yhden tai kaksi olutta voi hyvin ottaa ja lähteä sen jälkeen ajamaan. Malli on se, ettei se niin tarkkaa ole...

Kun kokemattomalla kuskilla ei ole käsitystä nopeuden vaikutuksesta ajokin hallintaan, eikä siitä, miten alkoholi vaikuttaa, niin ei tajuta, että vaikka itse tuntee kuinka olevansa ajokykyinen sen neljännenkin jälkeen, niin jälki onkin karmeaa sitten kun todennäköisyydet toteutuvat.

Siksi ensisijaisen mallin pitäisikin olla sen ettei liikenteessä ajeta sääntöjen vuoksi vaan oman turvallisuuten vuoksi ja juuri nimenomaan siksi sääntöjen pitäisi olla tämän johdosta sillä tasolla että niiden asettamilla rajoilla ja mahdollisilla seuraamuksilla on selkeä ja konkreettinen syy-seuraussuhde.

Se että suoralle entiselle valtatielle asetetaan 80-kyltti vanhan satasen sijaan vain siksi että tie kategorisoidaan nykyään kirjanpidossa pelkäksi seututieksi opettaa vain sen ettei säännöillä ja turvallisuudella ole käytännön tasolla välttämättä mitään yhteistä rajapintaa vaan nopeuusrajoituksen numero johtuu ainoastaan siitä onko tienumerossa 2 vai kolme merkitsevää lukua jolloin lopputuloksena on ainoastaan yleinen sääntöjen kunnioittamisen rapautuminen.

Ja ei. Tässä kehityskulussa juurisyynä eivät ole ne jotka käyttävät omaa harkintaansa kirjasta luetun harkinnan sijaan vaan ne hyssyttelijät jotka kuvittelevat maailman muuttuvan laskemalla rajoituksia.

Ja.. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastotietoa siitä ovatko kaahausonnettomuudet oikeasti lisääntyneet vai tuntuuko vain siltä siksi että muutamaa viimeaikojen tapausta on pyöritetty vaihteeksi lööpeissä enemmän kun nykäsen masa ei ole ollut varastamassa otsikkotilaa..

Tämä ei nyt ole ihan suoraan kaahausonnettomuuksista, mutta kun itse kirjoitin asenteista ja niiden vaikutuksesta nuoriin, niin sopinee tähän; uutinen on syyskuulta:
Nuorten liikennekuolemien määrä kasvussa
Montako uhria mielestäsi on sopiva määrä? Lisääntyivät onnettomuudet tai ei?

Nuorten uhriluvut vaihtelevat voimakkaasti vuosittain. Vuonna 2007 tieliikenteessä kuolleita nuoria oli 93, vuonna 2008 taas 76.

Onko kohdallesi osunut kaverin kuolemaa? Minkäänlaista? Ja kyllä onnettomuuskin hätkähdyttää, vaikkei ruumiita heti tulisikaan: omassa nuoruudessani kaveri lainasi känniselle kaverilleen moottoripyörää, tämä laski päin puuta, loukkaantui vakavasti ja joutui kaksikymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle. Pyörän lainannut tappoi itsensä joitakin vuosia myöhemmin.

Tuo mainitsemasi tie saattaa olla myös huonokuntoisempi nykyään, juuri sen vuoksi, että sen kunnossapitoluokkaa on laskettu - ja Suomessa muutenkin tienpito on ollut pahassa alamäessä vuosikausia; minkä varmaan tiesitkin?

Nuo nopeusrajoitukset eivät ole niin yksinkertaisesti selitettäviä, lisäksi rajoitusta saatetaan laskea tieosuudella sattuneiden onnettomuuksien vuoksi, kun se satanen onkin osoittautunut liian suureksi nopeudeksi.

Sen oman harkinnan taso on kyllä nähty tuolla tienpäällä, kaikenlaisissa nettikirjoituksissa ja luonnollisisissa, reaalimaailman keskusteluissa... Valitettavasti.

[JHA]

Tuo mainitsemasi tie saattaa olla myös huonokuntoisempi nykyään, juuri sen vuoksi, että sen kunnossapitoluokkaa on laskettu - ja Suomessa muutenkin tienpito on ollut pahassa alamäessä vuosikausia; minkä varmaan tiesitkin?.

Kuinka paljon toistoa vaatii jotta toistettavaan asiaan alkaa uskomaan enemmän kuin omiin havaintoihin

[EL5]

Se että suoralle entiselle valtatielle asetetaan 80-kyltti vanhan satasen sijaan vain siksi että tie kategorisoidaan nykyään kirjanpidossa pelkäksi seututieksi opettaa vain sen ettei säännöillä ja turvallisuudella ole käytännön tasolla välttämättä mitään yhteistä rajapintaa vaan nopeuusrajoituksen numero johtuu ainoastaan siitä onko tienumerossa 2 vai kolme merkitsevää lukua jolloin lopputuloksena on ainoastaan yleinen sääntöjen kunnioittamisen rapautuminen.

Tai sitten koska paikalliset asukkaat ovat vinkuneet siihen rajoituksia tai edes jalkakaytavaa viereen vuositolkulla. Liikennemaaran vahettya on halvempaa vain vaihtaa ne kyltit.