Piikikäs vain tarvittaessaLare kirjoitti:Olen huomaavani piikin jos toisenkin...![]()

Viesti Kirjoittaja Anniel »
Piikikäs vain tarvittaessaLare kirjoitti:Olen huomaavani piikin jos toisenkin...![]()
Viesti Kirjoittaja Sarjatuli »
Viesti Kirjoittaja Erño »
Viesti Kirjoittaja Peitsamo »
Viesti Kirjoittaja Erño »
Viesti Kirjoittaja vinouma »
Viesti Kirjoittaja mercury »
Viesti Kirjoittaja hatey »
Viesti Kirjoittaja mercury »
Eikun kutitti vaan ja piti rapsuttaa. Katkenneen muovikahvan rosoinen reuna oli sitten lopulta vähän huono rapsutustyökalu.hatey kirjoitti:Oliko niin paljon lunta silmässä, että piti lapiolla yrittää pois ottaa?
Viesti Kirjoittaja kallekilponen »
Viesti Kirjoittaja Maza »
Viesti Kirjoittaja amanita »
Oi, ei kuulosta kokonaistilanteesi ollenkaan hyvälle. Mikä se sinua kiusaa, jos sopii kysyä? Toivottavasti Pink Floyd soi kauniisti ja kohottaa mielialaasi. Toipumisia, kestämisiä ja paranemisia!janosh kirjoitti:Syön kourallisen särkylääkkeitä... ja selaan tätä ja sataa muuta palstaa.. sit kun lääkkeet potkaisee, pistän soimaan Pink Floydia, ja olen comfortably numb...
Nyt nautin, kun olen hetken niin "normaali" ja "terävä" ja "oma itseni" kuin se on minulle mahdollista...
Viesti Kirjoittaja janosh »
Viesti Kirjoittaja Anniel »
janosh kirjoitti:Selkä... --
Viesti Kirjoittaja amanita »
Nyt kuule sovitaanko niin, että pidetään sua porukalla hyvällä tuulella? Riimittele vaikka tänne jokin mielialaasi kuvaileva runo tai semottistyyppinen väkelmä. Sillä saat ulos jo hieman sisälläsi kiusaavasta olosta.janosh kirjoitti: En ollenkaan ihmettele että moni selkäpotilas joutuu eläkkeelle masennuksen takia. En kyllä usko että minä![]()
Pitäs keksiä joku duuni mitä vois tehdä.. Ei kukaan tarvitsis kuukausi palkkaista runoilijaa?? mä voisin vaikka riimitellä mainoksia
Viesti Kirjoittaja KunkkuJ »
Tuskin on lopullinen. Veikkaan, että sadan vuoden päästä ei tunnu missään.amanita kirjoitti: Onko tuo lopullinen olotila, eikä sille mokomalle kasvavalle kudokselle todellakaan voi mitään?
Viesti Kirjoittaja janosh »
Viesti Kirjoittaja ZeiEizh »
Viesti Kirjoittaja MacFinn »
Viesti Kirjoittaja amanita »
Hieno asenne ja mukava kuulla oivaltava tilannearvio!janosh kirjoitti:Mä en ole ollenkaan masentunut, lähinnä mä koen tän sellaisena suurena mahdollisuutena, ja etuoikeutena pysähtyä ja miettiä mitä minä haluan ja minne minä haluan...
'
Viesti Kirjoittaja Erño »
Viesti Kirjoittaja vinouma »
Viesti Kirjoittaja Erño »
Viesti Kirjoittaja richidi »