jap, eli dummie-kysymyksiä luuloja:
- raid levy on ikän kun kopio toisesta kovosta? miten/milloin kopionti tapahtuu, saako firewire kovoa käyttää siihen tarkoitukseen??
RAID-levy ja mitä se on...
-
PeTe
- Viestit: 273
- Liittynyt: 10.3.2004 klo 15.46
- Paikkakunta: Kirkkonummi
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Tuolta löytyy kohtuullinen selitys, mistä on kyse på finska.diid kirjoitti:jap, eli dummie-kysymyksiä luuloja:
- raid levy on ikän kun kopio toisesta kovosta? miten/milloin kopionti tapahtuu, saako firewire kovoa käyttää siihen tarkoitukseen??
www.laitetekniikka.com/laitteet/levyasemat/raid.htm
Tuo kopio toisesta eli peilaus on vain yksi raidin tasoista.
OS/X näyttää pitävän sisällään simppelin softa-raidin. En ole perehtynyt asiaan tarkemmin, eli mitä sillä voi tehdä. Mutta ymmärtääkseni ainakin SoftRAIDilla pystyy esim. sisäisen levyn peilaamaan ulkoiselle FW-levylle.
--
PeTe
PeTe
-
Saltikov
- Viestit: 1453
- Liittynyt: 31.1.2005 klo 0.20
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Järkevän raidin toteutus G5:ssa taitaa olla aika hankalaa kun koteloon ei mahdu "nimellisesti" kuin 2 kovalevyä. Itse kokeilin PC:ssä raid 0+1 ja luku ja kirjoitusnopeuden lisäys oli huomattava. Tässä tapauksessa käytin emolla olevaa raid-kontrolleria neljällä kovalevyllä. Siirtonopeudet olivat n. 100 megan molemmin puolin sekunissa testiohjelmilla. Esim. Photarin pyöritys on mukavampaa kun tallennukset ja avaukset sujuvat aika joutuisasti. Asia alkoi kiinnostamaan sen verran, että harkitsin hetken aikaa raidia G5:eenkin, mutta mutta...
Raid 5 vaatii taas erillisen, aika hintavan korttin toimiakseen ripeästi, sen verran raskaita on varmistuksessa käytettyt algoritmit.
Raid 5 vaatii taas erillisen, aika hintavan korttin toimiakseen ripeästi, sen verran raskaita on varmistuksessa käytettyt algoritmit.
-
mikastus
- Viestit: 13179
- Liittynyt: 30.12.2004 klo 15.09
- Paikkakunta: Oulu
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Panin töissä kokeillen 1.8 DP G5-seen 2 x 160 GB raidoitusta (RAID 0). Sieltä kuuluu jännä vaimea ääni shrrr, kun levyä/-jä käyttää rankemmin, ja perstuntumalta on huomattavasti nopeampi kuin yhdellä levyllä. (mistähän tuo ääni tulee, ei ollut yhdellä levyllä ? Synkroni - samanaikaisuus ?)
X-bench-luku nousi muistaakseni n.185-stä 215-sta. Mutta en tuolle "penkki-softalle" kyllä paljon perustaisi. Täytyy joskus oikeasti testata eroja, kun on noita koneita myös yhellä levyllä töissä.
No joka tapauksessa ArchiCAD-kirjastojen lataus on sutjakampaa kuin ennen.
Mitenkäs ne todennäköisyydet nyt kääntyivätkään minua vastaan. Kaksi vikamahdollisuutta koneen sisällä yksille tiedostoille. Täytyypä muistaa ottaa nuita varakopsuja palveluelimelle tiuhaan.
Mika
X-bench-luku nousi muistaakseni n.185-stä 215-sta. Mutta en tuolle "penkki-softalle" kyllä paljon perustaisi. Täytyy joskus oikeasti testata eroja, kun on noita koneita myös yhellä levyllä töissä.
No joka tapauksessa ArchiCAD-kirjastojen lataus on sutjakampaa kuin ennen.
Mitenkäs ne todennäköisyydet nyt kääntyivätkään minua vastaan. Kaksi vikamahdollisuutta koneen sisällä yksille tiedostoille. Täytyypä muistaa ottaa nuita varakopsuja palveluelimelle tiuhaan.
Mika
-
amok-
- Viestit: 161
- Liittynyt: 23.4.2004 klo 10.51
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Macsanomissahan oli kanssa artikkeli aiheesta.... täällä.
-
kuma
- Viestit: 228
- Liittynyt: 12.1.2005 klo 8.59
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Itse en käyttäisi RAID 0 (striping) lainkaan; se kyllä nopeuttaa levytoimintoja ja mahdollistaa kahden kiintolevyn näkymisen yhtenä. Siinä on silloin kaksi rikkoutuvaa osaa yhden sijasta: toinen hajoaa -> lähes kaikki data häviää.
(Tilastoihmiset voivat tarkistaa muistanko tämän oikein: hajoavien osien kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa ongelmamahdollisuudet.)
RAID 1 (mirroring) on mielestäni hyvä koti- ja peruskäytössä. Siinä kaksi levyä peilaa toisiansa, mistä seuraa pieni nopeuden lisääntyminen, mutta ennen kaikkea turvallisuuden lisääntyminen: toisen kiintolevyn hajoaminen ei ole katastrofi -> tiedot ovat edelleen tallella toisella.
(Tilastoihmisille taas töitä: Tässä tilanteessa ongelmamahdollisuudet tipahtavat yhteen neljäsosaan tai pienempäänkin, koska kahden levyn yhtäaikainen hajoaminen on melkoisen epätodennäköistä.)
RAID 5 rokkaa, jos siihen on mahdollisuus ja rahaa.
Jos rahaa olisi rutkasti, niin SCSI-RAID 15000 rpm kiintolevyillä olisi ehdoton valinta. IDE-RAID:n huonoin puoli on IDE-väylä -> dataa liikkuu väylällä vain yhteen suuntaan kerrallaan (luku tai kirjoitus) ja yhdelle levylle kerrallaan. SCSI on myös tiedonsiirtoprotokollana omaa luokkaansa, yhdessä SCSI-väylässä juttelee keskenään versiosta riippuen 7-64 laitetta (vrt. IDE 1-2 laitetta). Uusimmat SCSI-laitteet osaavat myös siirtää tietoa suoraan laitteelta laitteelle ilman ohjaimen/tietokoneen väliintuloa. Ja päinvastoin kuin IDE-levyjen valmistajat väittävät, niin kyllä SCSI-levyjen tehoero IDE-levyihin on edelleenkin suuri jo ihan pelkästään väylän rakenteesta johtuen. IDE-laitteiden suurin etu on ehdottomasti hinta.
Ja kun vauhtiin päästiin, niin sitten tietysti kannattaa muistaa myös NAS-purkit, joilla saadaan verkon välityksellä lisää levytilaa reippaasti järjestelmään kuin järjestelmään - tai sitten kasaa itse sellaisen halvasta puuceestä, rautapohjaisesta IDE-RAID-ohjaimesta ja nipusta IDE-levyjä, tie on loputon...![[:P]](./images/smilies/icon_razz.gif "Kieli")
(Tilastoihmiset voivat tarkistaa muistanko tämän oikein: hajoavien osien kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa ongelmamahdollisuudet.)
RAID 1 (mirroring) on mielestäni hyvä koti- ja peruskäytössä. Siinä kaksi levyä peilaa toisiansa, mistä seuraa pieni nopeuden lisääntyminen, mutta ennen kaikkea turvallisuuden lisääntyminen: toisen kiintolevyn hajoaminen ei ole katastrofi -> tiedot ovat edelleen tallella toisella.
(Tilastoihmisille taas töitä: Tässä tilanteessa ongelmamahdollisuudet tipahtavat yhteen neljäsosaan tai pienempäänkin, koska kahden levyn yhtäaikainen hajoaminen on melkoisen epätodennäköistä.)
RAID 5 rokkaa, jos siihen on mahdollisuus ja rahaa.
Jos rahaa olisi rutkasti, niin SCSI-RAID 15000 rpm kiintolevyillä olisi ehdoton valinta. IDE-RAID:n huonoin puoli on IDE-väylä -> dataa liikkuu väylällä vain yhteen suuntaan kerrallaan (luku tai kirjoitus) ja yhdelle levylle kerrallaan. SCSI on myös tiedonsiirtoprotokollana omaa luokkaansa, yhdessä SCSI-väylässä juttelee keskenään versiosta riippuen 7-64 laitetta (vrt. IDE 1-2 laitetta). Uusimmat SCSI-laitteet osaavat myös siirtää tietoa suoraan laitteelta laitteelle ilman ohjaimen/tietokoneen väliintuloa. Ja päinvastoin kuin IDE-levyjen valmistajat väittävät, niin kyllä SCSI-levyjen tehoero IDE-levyihin on edelleenkin suuri jo ihan pelkästään väylän rakenteesta johtuen. IDE-laitteiden suurin etu on ehdottomasti hinta.
Ja kun vauhtiin päästiin, niin sitten tietysti kannattaa muistaa myös NAS-purkit, joilla saadaan verkon välityksellä lisää levytilaa reippaasti järjestelmään kuin järjestelmään - tai sitten kasaa itse sellaisen halvasta puuceestä, rautapohjaisesta IDE-RAID-ohjaimesta ja nipusta IDE-levyjä, tie on loputon...
Koodi: Valitse kaikki
kuma-
kuma
- Viestit: 228
- Liittynyt: 12.1.2005 klo 8.59
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Niin vielä, tämä ehkä menee jo alkuperäisen kysymyksen ohi, mutta tällaisiakin on:
DRBD Distributed Redundant Block Device, ikään kuin lähiverkon yli toimiva RAID 1
ENBD Enhanced Network Block Device, myös kuin network-RAID 1
Sopivat erityisesti palvelinkäyttöön (laitteistosta riippuen verkon nopeus saattaa muodostua pullonkaulaksi, AirPorttia en tähän enää käyttäisi...), mutta en näkisi mahdottomana näiden käyttöä esim. digivalokuvien reaaliaikaiseen varmistukseen paikallisverkossa. Noissa molemmissa mainittu heartbeat toimii tehtävien synkronisoinnin apuna eri tietokoneiden välillä (heartbeatin avulla voi rakentaa vaikkapa ikioman vikasietoisen HA-palvelinklusterin).
Komentorivillekin löytyy ohjelmisto-RAIDeja, jolloin voidaan tehdä RAID vaikkapa kannettavan tietokoneen ainoan kiintolevyn kahden eri partition välille (tämä auttaa enemmänkin loogisisissa ongelmissa, kiintolevyn hajotessa voi kaikki data edelleenkin hävitä). Komentoriviltä löytyy myös rsync, jolla voi tehdä ajastetustikin varmuuskopiointia mitä erilaisimmilla asetuksilla (tosin se ei enää ole RAIDia).
DRBD Distributed Redundant Block Device, ikään kuin lähiverkon yli toimiva RAID 1
ENBD Enhanced Network Block Device, myös kuin network-RAID 1
Sopivat erityisesti palvelinkäyttöön (laitteistosta riippuen verkon nopeus saattaa muodostua pullonkaulaksi, AirPorttia en tähän enää käyttäisi...), mutta en näkisi mahdottomana näiden käyttöä esim. digivalokuvien reaaliaikaiseen varmistukseen paikallisverkossa. Noissa molemmissa mainittu heartbeat toimii tehtävien synkronisoinnin apuna eri tietokoneiden välillä (heartbeatin avulla voi rakentaa vaikkapa ikioman vikasietoisen HA-palvelinklusterin).
Komentorivillekin löytyy ohjelmisto-RAIDeja, jolloin voidaan tehdä RAID vaikkapa kannettavan tietokoneen ainoan kiintolevyn kahden eri partition välille (tämä auttaa enemmänkin loogisisissa ongelmissa, kiintolevyn hajotessa voi kaikki data edelleenkin hävitä). Komentoriviltä löytyy myös rsync, jolla voi tehdä ajastetustikin varmuuskopiointia mitä erilaisimmilla asetuksilla (tosin se ei enää ole RAIDia).
Koodi: Valitse kaikki
kuma-
Saltikov
- Viestit: 1453
- Liittynyt: 31.1.2005 klo 0.20
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Toms Harwaressa on laaja artikkelisarja IDE raideista, mm luku ja kirjoitusnopeuksista. Ohessa osa kolme:
http://www20.tomshardware.com/storage/2 ... index.html
... jonka loppupäätelmissä raid 0+1 hyvä soveltuvuus työasemiin nousee esille..
Eikä sovi unohtaa myöskään raid 10.
Kokeiltuani PC:ssä raid5 ja 0+1, niin minä pidin jälkimmäistä parempana ratkaisuna työasemakäytöön (varmuus ja kaksinertainen nopeus) kohtuullisin kustannuksin (ei erilistä korttia, joka maksaa helposti useamman sata euroa).
Jos raid 0+1:stä poksahtaa yksi levy, niin jäljelle jää toimiva raid 0. Monimutkaiset raidit (esim raid 5) ovat kontrolleri kohtaisia. Jos kortti hajoaa, niin tilalle täytyy hankki samanlainen kortti (käsittääkseni).
Raid 0+1 tai 0:lla varustettu kone pystyy helposti siirtämään dataa vähintää yhtä nopeasti tai nopeammin kuin gigaset verkot. Eli verkkotyöskentelyssä verkkosta muodostuu helposti pullonkaula, puhumattakaan työaseman yksittäisen kovalevyn kyvystä käsitellä dataa. Näin asiaa noviisin silmin ajateltuna...
Tässä jonkun kokemuksia G5:sta ja raidista...
http://www.squeezeanickel.com/SATA/SATA_RAID.html
http://www20.tomshardware.com/storage/2 ... index.html
... jonka loppupäätelmissä raid 0+1 hyvä soveltuvuus työasemiin nousee esille..
Eikä sovi unohtaa myöskään raid 10.
Kokeiltuani PC:ssä raid5 ja 0+1, niin minä pidin jälkimmäistä parempana ratkaisuna työasemakäytöön (varmuus ja kaksinertainen nopeus) kohtuullisin kustannuksin (ei erilistä korttia, joka maksaa helposti useamman sata euroa).
Jos raid 0+1:stä poksahtaa yksi levy, niin jäljelle jää toimiva raid 0. Monimutkaiset raidit (esim raid 5) ovat kontrolleri kohtaisia. Jos kortti hajoaa, niin tilalle täytyy hankki samanlainen kortti (käsittääkseni).
Raid 0+1 tai 0:lla varustettu kone pystyy helposti siirtämään dataa vähintää yhtä nopeasti tai nopeammin kuin gigaset verkot. Eli verkkotyöskentelyssä verkkosta muodostuu helposti pullonkaula, puhumattakaan työaseman yksittäisen kovalevyn kyvystä käsitellä dataa. Näin asiaa noviisin silmin ajateltuna...
Tässä jonkun kokemuksia G5:sta ja raidista...
http://www.squeezeanickel.com/SATA/SATA_RAID.html
-
Kurtbyy
- Viestit: 1234
- Liittynyt: 20.2.2004 klo 20.47
- Paikkakunta: Uusikaupunki
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Pilataanpa tämä asiallinen keskustelu huumorilla.
Mielipiteeni on voinut muuttua, muttei se tosiasia että olen oikeassa.
-
mikastus
- Viestit: 13179
- Liittynyt: 30.12.2004 klo 15.09
- Paikkakunta: Oulu
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Hieno on tuo punainen tori kyllä.
Mutta niistä RAID nopeuksista vielä.
Omat testit ennen ja jälkeen RAID 0 asennuksen:
G5 1.8 DP / 1.5 GB / 160 GB / 10.3.2
Xbench:
Disk Test 112.36
Sequential 98.13
Uncached Write 51.70 21.55 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 145.45 59.56 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 138.18 21.88 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 136.83 55.29 MB/sec [256K blocks]
Random 131.43
Uncached Write 157.87 2.37 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 181.62 40.96 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 99.17 0.65 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 117.50 24.18 MB/sec [256K blocks]
G5 1.8 DP / 2.75 GB / 160 GB / 10.3.8
Xbench:
Disk Test 181.17
Sequential 215.40
Uncached Write 365.06 152.17 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 276.40 113.19 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 118.39 18.74 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 265.52 107.28 MB/sec [256K blocks]
Random 156.32
Uncached Write 247.12 3.71 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 257.27 58.02 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 99.66 0.66 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 131.24 27.01 MB/sec [256K blocks]
Eli nopeuslisä kokonaisuutta mitaten vanhaan verrattuna noin 61,2 prosenttia,
tai 1,61 kertaa niin nopea kuin entinen. Monin paikoin tuon huomaa ihan käytännössä. Kait ihan hyvin suoriuduttu ohjelmistopohjaiselta RAID-ilta; taitaa tuo SATA-väylä olla tähän käyttöön asiallisempi kuin vanha rinnakkainen ATA, (ihan näin koneiden perusvarustusta ajatellen, rauta-RAID kortit sitten erikseen)
Kyllähän tuo jommankumman levyn hajoaminen tietysti vähän askarruttaa noin todennäköisyysmielessä. Varakopiontihan on tietysti silti aina suoritettava, ei se asioita entiseen nähden niin kovasti muuta.
Mika
Mutta niistä RAID nopeuksista vielä.
Omat testit ennen ja jälkeen RAID 0 asennuksen:
G5 1.8 DP / 1.5 GB / 160 GB / 10.3.2
Xbench:
Disk Test 112.36
Sequential 98.13
Uncached Write 51.70 21.55 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 145.45 59.56 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 138.18 21.88 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 136.83 55.29 MB/sec [256K blocks]
Random 131.43
Uncached Write 157.87 2.37 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 181.62 40.96 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 99.17 0.65 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 117.50 24.18 MB/sec [256K blocks]
G5 1.8 DP / 2.75 GB / 160 GB / 10.3.8
Xbench:
Disk Test 181.17
Sequential 215.40
Uncached Write 365.06 152.17 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 276.40 113.19 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 118.39 18.74 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 265.52 107.28 MB/sec [256K blocks]
Random 156.32
Uncached Write 247.12 3.71 MB/sec [4K blocks]
Uncached Write 257.27 58.02 MB/sec [256K blocks]
Uncached Read 99.66 0.66 MB/sec [4K blocks]
Uncached Read 131.24 27.01 MB/sec [256K blocks]
Eli nopeuslisä kokonaisuutta mitaten vanhaan verrattuna noin 61,2 prosenttia,
tai 1,61 kertaa niin nopea kuin entinen. Monin paikoin tuon huomaa ihan käytännössä. Kait ihan hyvin suoriuduttu ohjelmistopohjaiselta RAID-ilta; taitaa tuo SATA-väylä olla tähän käyttöön asiallisempi kuin vanha rinnakkainen ATA, (ihan näin koneiden perusvarustusta ajatellen, rauta-RAID kortit sitten erikseen)
Kyllähän tuo jommankumman levyn hajoaminen tietysti vähän askarruttaa noin todennäköisyysmielessä. Varakopiontihan on tietysti silti aina suoritettava, ei se asioita entiseen nähden niin kovasti muuta.
Mika
-
NOx
- Viestit: 2631
- Liittynyt: 12.4.2004 klo 3.34
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Peilaus toimii myös siten että pa*ka hakemistorakenne peilataan muitta mutkitta sille kopiollekin. RAID 1 tuo turvallisuutta milloin levyrikko on äkkikuoleman luonteinen, muussa tapauksessa lopputulos voi olla täysin päinvastainen kuin oli alkuperäinen tarkoitus. HFS:n kanssa puoli elämäänsä viettäneet ovat läksynsä oppineet kantapään kautta.kuma kirjoitti:RAID 1 (mirroring) on mielestäni hyvä koti- ja peruskäytössä. Siinä kaksi levyä peilaa toisiansa, mistä seuraa pieni nopeuden lisääntyminen, mutta ennen kaikkea turvallisuuden lisääntyminen: toisen kiintolevyn hajoaminen ei ole katastrofi -> tiedot ovat edelleen tallella toisella.
Näin on. Tähän ei juuri muuta voi lisätä.RAID 5 rokkaa, jos siihen on mahdollisuus ja rahaa.
Tätä voi juuri ja juuri kutsua oikeaksi RAID-levystöksi: www.lacie.com/products/product.htm?pid=10326
com.apple.Dont_Steal_Mac_OS_X
-
kuma
- Viestit: 228
- Liittynyt: 12.1.2005 klo 8.59
Re: RAID-levy ja mitä se on...
Totta tuokin, kaikilla käyttiksillä. RAIDaus ei auta loogisiin levyongelmiin, mutta tuo peilaus auttaa juuri nimenomaan tuohon rikkoutumisongelmaan.NOx kirjoitti:Peilaus toimii myös siten että pa*ka hakemistorakenne peilataan muitta mutkitta sille kopiollekin. RAID 1 tuo turvallisuutta milloin levyrikko on äkkikuoleman luonteinen, muussa tapauksessa lopputulos voi olla täysin päinvastainen kuin oli alkuperäinen tarkoitus. HFS:n kanssa puoli elämäänsä viettäneet ovat läksynsä oppineet kantapään kautta.
Nykyään, kun levykoot ovat järjestään uusissa levyissä yli 200 GB, alkaa levyillä olevan datan määrä niin raju, että levyrikon mukana häviää käsittämätön määrä dataa (eri asia on sitten, kuinka paljon tuosta datasta on oikeaa käyttökelpoista informaatiota ;-). Kun tämän yhdistää valitettavaan tosiasiaan, että halvemmissa levyissä laatu on mennyt alamäkeen (onneksi laatuasiatkin taas paranemassa), alkaa vain odottelemaan, että koskas ne levyt nyt sitten napsahtavat. Kolmen vuodenkaan takuut eivät auta menetettyyn dataan.
HFS:stä täytyy kiittää Applea kyllä siitä, että pitkä matka on menty eteenpäin ja positiiviseen suuntaan. Tämä nykyinen journaloiva HFS tuntuu pelittävän oikein hienosti, ei ole ollut ensimmäistäkään ongelmaa (koputtaa puuta...)
Koodi: Valitse kaikki
kuma