Aamukaffella/teellä/kaakaolla...ja kaffella muuten vaan...

[Aperture]

Sunnuntai aamuja. Aamun ensimmäinen tutustumiskävely pihapiirin ympäristöön suoritettu ja aamun ensimmäinen pannullinen kahvia tulollansa. Pientä aamukosteutta on jo havaittavissa yön jäljiltä mutta vielä kovasti kevyttä sellaista. Nämä kesäiset aamut ovat kyllä upeudessaan vailla vertaa...

Säästän aamun rauhan rikkomisen myöhemmäksi - eli käynnistän raivaussahani vasta hieman myöhempänä. Nautitaan tätä hyvää kahvia tässä ensin ihan rauhassa.

[Mikael K.]

Säästän aamun rauhan rikkomisen myöhemmäksi - eli käynnistän raivaussahani vasta hieman myöhempänä. Nautitaan tätä hyvää kahvia tässä ensin ihan rauhassa.

Huomenta. Kahvia ja heräilyä. Kannattaa varoa, että ei käy näin:

[Rauno Repomies]

Pyhäaamut Homppulaisille, toinen kuppi neskahvia jo menossa!

[Lex1]

Tässä aamu kaffetta, toista pannullista nauttiessa, palautin mieleeni tämän juhannuksen tapahtumia.

Juhannuksen viettoa tämäkin??
(Etukäteen pyydän anteeksi mahdolliset kirjoitus virheet)

Vapauden riistoa???

Tämä minun juhannuksen viettoni alkoi itseasiassa jo tiistaina 22.6.2010.
Se että kirjoitan vasta nyt johtuu siitä, että halusin ensin päästää pahimmat höyryt ulos ennen kun alan sättimään erästä tiettyä lääkäriä ja hänen edesottamuksiaan minun suhteeni.

Siis näin se alkoi, tiistai aamuna jostain käsittämättömästä syystä verenpaineeni nousi lukemiin 220 sys. ja samalla yskäisin hieman verta.
En niinkään pelästynyt veren näkymistä, vaan tämä veren paineen nousu minua enemmän huolestutti, koska tämä oli jo 3 kerta tämän kevään aikana, ja pulssi laukkasi toistasataa.
Siispä päätin mennä terveyskeskukseen ja sainkin akuuttiajan , ja tuumasta toimeen.
Aikalailla huimasi kun kävelin n. 700 metrin matkan tervikseen, mutta perille pääsin.
Ja lopultakin lääkärin vastaanotolle, joka tavan mukaan oli myöhässä.

Kerroin hänelle mitä oli tapahtunut ja miksi tulin, sekä mitattiin verenpaineeni joka näytti sys. 220 ja pulssi 112, alapainetta en muista.
Ok, lääkäri kyseli taustaa ja tekemisiäni kuten asiaan kuuluu, ja kun kerroin käyneeni Virossa Tallinnassa parisen viikkoa sitten niin johan silmissä välähti, lääkärin nimittäin.
Sitten vaan lähetteet röntgeniin Herttoniemen sairaalaan, ja reseptit apteekkiin ja taas menoksi.

Herttoniemessä sain sitten ensimmäisen kerran kuulla, että olin kiirellinen päivystystapaus. En siihen sen kummemmin reagoinnut, vaan ajattelin että kerrankin saan nopeasti asiat järjestykseen. Tämä osoitttauitui sitten myöhemmin totaaliseksi toiveajatteluksi.

No joo, siirryttiinpä sitten keskiviikon puolelle ja kävin aamulla verikokeissa terveyskeskuksessa kuten oli sovittu, ja kun pääsin kotiin niin jopas puhelin soi ja arvasin että lääkäri siellä soittelee.

Näin olikin ja sain kehotuksen mennä jatkotutkimuksiin HYKS Meilahden päivystyspolille.

Lääkäri ei millään tavoin vihjaissut saatika varoittanut että tämä retki saattaa sitten kestää muutamaa tuntia kauemmin.
Alunperinkään hän ei kuunnellut loppuun saakka mitä minulla oli sanottavaa, eli minulle on sattunut aiemminkin että äänihuuleni ovat syystä tai toisesta revenneet, joka aiheuttanut veriyskän tapaisia ysköksiä.
Nämä ovat kuitenkin loppuneet viimeistään parin päivän kuluttua, ja näin oli nytkin tapahtunut.
Itselläni oli se kuva ja käsitys asiasta, että otetaan muutama kuva lisää ja uudet verikokeet, ja palaan kotia odottelemaan tuloksia.

No kuuliaisena kansalaisena noudatin tietenkin lääkärin ohjeita ja menin Hyks.iin ja kun pääsen sisään polille niin tietoni tarkistettiin ja kirjattiin.

Ok, tämähän kuuluu asiaan ja minäkin tiedän että näin tehdään.
Vaan enpä arvannut että minut samointein, ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta tai tietoa, pistettiin karanteeniin ja eristykseen joka oli luokkaa totaalinen.
Tämä tapahtui n. kello 11 aikaan aamupäivällä.
Sen jälkeen alkoi testaaminen ja kuvaaminen, keuhkojen nimittäin, otettiin verikoetta ”litra kaupalla”, ja minut pistettiin tiputukseen.
Tätä kesti aina ilta puoli yhteentoista, jolloin minulle ilmoitettiin että keuhkoissa on jotain hämärää, ja tuberkuulosista ei voida sanoa varmaa, mutta todennäköisesti sitä ei ole.
Asia vaatii kuitenkin lisää tutkimuksia, ja minut siirretään osastolle eristykseen, jossa minun pitää saada aikaiseksi 3 yskösnäytettä, amen!

Silleen, n. 12 tunnin jälkeen saapumisestani minut siirretään sitten osastolle, ja saan edes vähän inhimillisemmät olotilat kun mitä päivystyksen tiiliskivimäinen patja ja tyyny tarjosivat.

Jippii,,, huoneessa oli sentään telkkari, että edes jotakin millä aikaansa kuluttaa. Olin jo niin rättiväsynyt että saatuani pyynnösta pari voileipää, hoitajan avustuksella, niin päätinpä kokeilla nukkumista, ja joten kuten sain sitten nukuttua n. 3 tuntia.

Seuraavana aamuna sitten alkoi selvitä koko totuus kaikessa ihanuudessaan.
Siis kolme näytettä on saatava ennenkuin puhettakaan kotiin pääsystä.
Ok, nyt oltiin sitten jo torstaissa, eli käytännössä, jos aioin päästä kotiin, pitää näytteet saada ennen kello 14:sta jotta ne ehditään torstain kuluessa tutkimaan.
Kaksi näytettä saatiin ja molemmat osoittautuivat negatiivisiksi mutta se kolmas, sitä ei näkynyt eikä kuulunut, ei koko torstain aikana eikä myöhemminkään. Se kun ei yskitä niin se ei tule tilaamalla, ja näin sitten ainoa asia mikä varmistui oli se että ensimmäistä kertaa eläissäni saan viettää juhlapyhät sairaalassa. PRKL:::

Ja kaikki tämä siitä hyvästä että erehdyin kertomaan venäläiselle terveyskeskuslääkärille käyneeni Tallinnassa!!!! ...TANA

Siinä sitten vietin juhannusta tuijottamalla apaattisena telkkaria tai kaupunki maisemaa Linnanmäen suuntaan, jopa Vuosaaren Cirrus talo näkyi sään ollessa kirkas.
No, olihan tämäkin parempi kun päivystyksen koppi tiiliskivellä ilman telkkaria tai mitään virikettä, kun edes ulos ei nähnyt mistään ”reiästä”.
Täällä sentään näki hiukan ”maisemaa”, ja oli viihdykkeenä jopa telkkari.
Sen sijaan kun nyt sitten oli kohtalaisen lämmintä niin oli myös tämäkin huone kuin ”maanalaisen paikan esikartano” varustettuna betonilaatalla jota jotkut patjaksi nimittävät, ja tiiliskivellä jota myös tyynyksi kutsutaan joissakin piireissä.

Silleen, ei auttanut itku eikä hammasten kiristys tässäkään hommassa, vaan siinä sitten kärvistelin koko juhannuksen, ainoana ilonani se että sain sentään suihkussa käydä parikertaa. Muuten oli liikkumiseni rajattu vain tämän huoneen seinien sisäpuolelle.
Joopa joo, eihän tästä puuttunut kuin kalterit ikkunoista niin olisi ollut kuin vankilassa konsanaan (tosin ei ole kokemusta vankilasta, mutta oletan).

Tulipa sitten vihdoin maanantai aamu ja tieto, että tiistaina minulle suoritetaan keuhkon tähystys jolloin viimeistään saadaan puuttuva kolmas näyte. Kaksi oli jo saatu ja todettu negatiivisiksi.
Siinähän tuo meni samaan syssyyn maanantai ja tiistai valkeni ja lopultakin alkoi tapahtua.

Kello 10.30 tähystykseen kello 11.30 takaisin osastolle.

n.12 aikaan lääkäri kertomaan että tuberkuloosia ei ole ja saat lähteä kotiin. JIPPIII....

No, ei homma tähän lopu, vaan jatko tutkimuksia suoritetaan, ja ehkä tuloksia saan sitten ensiviikolla.
Hiukan pelottaa mitä sieltä keuhkoista nyt sitten löytyykään, mutta parempi olla murehtimatta etukäteen ja paras elää nyt vaan päivä kerrallaan.

Joka tapauksessa alusta alkaen, vaikka lääkäri en olekaan, niin olin varma että karanteeni oli aiheeton ja turha toimenpide, joka tehtiin vain yhden venäläisen höyrypää lääkärin toimesta, kun ei hänellä ollut aikaa kuunnella asiaani loppuunsaakka, vaan muodostetaan johtopäätökset sen mukaan missä ihminen on vieraillut. Näinkin voidaan yksilön vapaus riistää ilman että siihen on mitään vastaan sanomista. PRKL::::::::::

Saako näin tehdä????

[pyrjola]

En viitsinyt lainata, kun oli niin pitkä tarina, mutta mielenkiintoinen. Itse asiassa olen sekä sinun että sen lääkärin puolella. Tyypilliseen kapulatapaani, mitä vaimoni inhoaa, listaillaanpa vähän pointteja.. Ai niin, en ole lääkäri vaan ihan tavallinen menninkäinen..

- nuo oireet (huippukorkea verenpaine + erittäin korkea syke + veriyskimiset). Ei noita voi ohittaa parilla pillerillä ja "soita sitten jos jokin oireet pahenevat" -ohjeella. Pitää siis tutkia kunnolla. Pisteet 1-0 lekurille.
- se, että sait vasta loppumetreillä tietää mitä tutkitaan, on törkeää potilaan väheksymistä. Pisteet 1-1.
- odottelut ankeissa oloissa, mutta lopulta siirto kunnon tiloihin. Fifty - sixty eli pääsit ekaks johtoon 1-2, mutta vetäisivät lopuksi tasoituksen 2-2.

Se, että et päässyt juhannuksen viettoon ja olet vielä meitä ilostuttamassa täällä foorumilla, priceless ja voitto-osuma sulle: 2-3.

Summa summarum, he eivät toimineet korrektilla tavalla, mutta heillä oli oikeus epäillä vakavampia sairauksia ja nuo oireet kyllä viittaavat tubiin - johon on hyvä suhtautua vakavuudella. Tietty lääkärit voisivat jutella potilaan kanssa ihan asiasta eikä olla kuin auton mekaanikko autoa kohtaan. Tosin hekin varmaan paijaavat peltejä enemmän

[KunkkuJ]

Näinkin voidaan yksilön vapaus riistää ilman että siihen on mitään vastaan sanomista. PRKL::::::::::
Saako näin tehdä????

Olet mennyt hakemaan apua vakavilta kuulostaviin oireisiin ja sinut on tutkittu perusteellisesti. Nyt sitten purnaat siitä? Ei ole helppoa lääkäreillekään, ei... Montakohan asiakasta olisi muuten menehtynyt sairauksiinsa ennen aikojaan, jos he olisivat saaneet päättää itse hoidostaan: "eihän tämä nyt niin vakavaa ole", tällaista on ollut ennenkin", nyt ei ole aikaa tulla sairaalaan, katsotaan sitten pyhien jälkeen"....??
Jos haluaa tietää enemmän tilanteestaan ja hoidostaan, sitä voi kysyä. Lääkärillä on velvollisuus kertoa.

[arisel]

Lääkärille on velvollisuus kertoa.

Tarkoittanet, että lääkärillä on velvollisuus kertoa?

[KunkkuJ]

Lääkärille on velvollisuus kertoa.

Tarkoittanet, että lääkärillä on velvollisuus kertoa?

Hups! Kiitos huomautuksesta.

[Lex1]

Iltapäivää

Jeps, kyllä olette oikeassa epäillyn taudin oireista ja vakavuudesta, enkä purnaa sen aiheuttamia toimenpiteitä vastaan, päinvastoin.
Mitä kysymiseen tulee, niin aina ei osaa odottamattomia asioita edes kysyä.

Purnaan ainoastaan siitä, että lääkäri(lähettävä) ei vaivautunut kertomaan tulevien tutkimusten laadusta ja mahdollisesta kestosta mitään. Käsittääkseni hänellä täytyisi olla jonkinlainen tieto siitä, mitä tehdään, ja miten kauan ehkä vie aikaa. Siis olisi edes maininnut että ko. reissu voi kestää hiukan pitempään.

Tilanne olisi ollut aivan toinen ja olisin ollut varautunut, ja varustautunut esim MacxBook' lla, iPhonen laturilla ym. tarvikkeilla. Sen sijaan nyt sitten iPhone teki lakon lähes välittömästi, kun en osannut odottaa moista sähkön tarvetta, eli se ei ollut todellakaan täydessä latauksessa. Pieniä, ehkä merkityksettömiä asoita monelle, mutta minulle tärkeitä.

Nyt jouduin, yksin asuvana ihmisenä, yks' kaks' "selliin" eikä minulla ole ketään jota olisin esim voinut pyytää kastelemaan kukat, tarkistamaan vähäisen mutta tärkeän postini ym. vastaavaa.
Tunsin itseni todella avuttomaksi, ja jopa hyljätyksi.

Itse tutkimuksesta olen sitä mieltä, että hyvä kun tehtiin, kun kerran keuhkoissakin näkyy jotain, ties mitä, muuten en olisi varmaan ennen ensikevättä älynnyt käydä tarkastuksissa, koska mitään muita oireita ei ole ollut.
Katsotaan nyt sitten mitä sieltä sitten löytyy, pitäisi tietoa saaman nyt alkavalla viikolla.
8)

[Aperture]

Maanantai aamuja Kaikille. Kesä näyttää jatkuvan upeana edelleen. Päivän ensimmäinen ulkoilmakierros tehtynä ja nyt odotellaan kahvin valmistumista. Ohjelmassa siis Juhla Mokkaa ja asteittaista heräämistä.

[Rauno Repomies]

Huomenta Homppukansalle täältäkin, helteinen päivä edessä.

Mietinnässä on, että jatkuuko helteet niin pitkään, että ilmastointilaite pitäisi laittaa makkariin pörisemään.

[tosikko]

Örf, pitäs varmaan raahautua duunipaikalle kun lomatkin loppui. Vai jäisikös päiväksi pariksi vielä kotiin, kun aurinkokin paistaa niin mukavasti....

[Mikael K.]

Elämässä näemmä sattuu ja tapahtuu. Voimia ja sitkeyttä Lex1:lle noissa koettelemuksissa.

Aamusuihkut maalla. Hrrrr. Vesi oli jäätävän kylmää ja herätys oli välitön. Nyt kahvia ja leirille. Jos minusta ei kuulu viikkoon mitään niin ei kannata huolestua. Jos sen viikon aikana kuuluu jotakin niin silloin kenties kannattaa huolestua. Jos viikon jälkeen ei kuulu mitään niin silloinkin ehkä kannattaa huolestua. Joka tapauksessa kahvia suuhun ja nokka kohti itää. Ei kuitenkaan ihan sinne asti.

[Carde]

Tänäistä homppelit
Aamusumpit on kiskastu kitusiin ajat sitten ja lounas sumppeja pitäisi alkaa keitellä. Typykkä on viety potkupallokouluun ja iskä käpistelee pikaisesti kuveja joita tuli möksällä räpsittyä.
Harmittaahan tuo kun aamukaffe maisema vaihtu tuollaasesta -->

...akan lärviin. Juu ja ei se kestä vertailua tuon maiseman kanssa, toisaalta aika harvan kantturan lärvi kestää. Ei ole ihmislapsen elämä helppoa ei.
Noh lisempi juhlista loppuviikkoa taas odotellessa...

[Erño]

Herätty joku aika sitten siihen, kun jalkopäässä tuntui olevan kaikenlaista tavaraa. Oli kenkä, pätkä narua, hiuspampula ja sukka. Ei ole epäilystäkään kuka ne oli sinne roudannut. Räpsy prkeles!

[amanita]

En ole vielä herännyt, jonkinlainen usvainen olo edelleen, kuin olisi nähnyt kauniin, haikean unen. Oikeastaan en haluakaan herätä vielä, raukeus on kivaa. Kahvi odottakoon, kunhan poikkesin.

[Anniel]

En ole vielä herännyt, jonkinlainen usvainen olo edelleen, kuin olisi nähnyt kauniin, haikean unen.

Sama fiilis ja paljon muuta. Jos kaakao auttais...

[Aperture]

Iltapäiväkaffella nautiskelemassa päivän upeutta. Siis oikeesti - miten voi olla näin hieno päivä???

Juhla Mokkaa pannun verran ja sitten jatkuvat päivän harjoitukset. Aamu tässä jo menikin mopon hankinnassa.

[KunkkuJ]

En ole vielä herännyt, jonkinlainen usvainen olo edelleen, kuin olisi nähnyt kauniin, haikean unen.

Sama fiilis ja paljon muuta. Jos kaakao auttais...

Onneksi en lukuisista pyynnöistä ja houkutteluista huolimatta lähtenyt mukaan tuolle matkalle. Nyt olisi sitten omakin pää täynnä usvaa ja ihmettelyä siitä, mitä oikein tapahtui. 8)

[Carde]

...Aamu tässä jo menikin mopon hankinnassa.

Minkäslaisen mopon hommasit? kysyy nimimerkki utelias, juhlamokan ja lakujäätelön kanssa 8)

[Aperture]

...Aamu tässä jo menikin mopon hankinnassa.

Minkäslaisen mopon hommasit? kysyy nimimerkki utelias, juhlamokan ja lakujäätelön kanssa 8)

Vespan hommasin. Laitoin oikein kuvankin tuonne "viimeisin ostoksesi" ketjuun. Oli kyllä jonkinlainen polte vielä hommata uudestaan ihan oikeakin moottoripyörä (a la Kunkku), mutta kun ei ole nyt ainakaan juuri tarvetta sellaiselle... Nurkkamopoksi vain.

[hatey]

...... Oli kyllä jonkinlainen polte vielä hommata uudestaan ihan oikeakin moottoripyörä (a la Kunkku), mutta kun ei ole nyt ainakaan juuri tarvetta sellaiselle... Nurkkamopoksi vain.

Ei sillo moottoripyörää, sillon bemari.

[Erño]

...miten niin ei ole tarvetta moottoripyörälle?

[Aperture]

...miten niin ei ole tarvetta moottoripyörälle?

Heh. Tämä aukeaa viimeistään 40 vuoden kuluttua. Ei vaisinkaan - minulle moottoripyörä on merkinnyt vuosikymmeniä laitetta jolla ajetaan todella paljon - ja aktiivisesti. Nyt itsellä on sen verran muuta ohjelmaa että tuo ei olisi ainakaan hetkeen (?) mahdollista. Moottoripyörä joka on tyhjän panttina nurkissa on kerrassaan järkyttävä ajatuskin. Tuollaista mopua voi seisottaa hyvälläkin omallatunnolla vaikka miten. Tai sitten ei?

[Maza]

Mä kyllä tavallaan pidän moottoripyöristä, etenkin kevyehkö naku tai cafe racer olisi ihan meikäläisen heiniä. Mutta en pidä siitä sonnustautumisesta. Ei tanssikengissä voi ajaa moottoripyörällä, eikä manttelikaan oikein käy. Skootterilla voi ajaa vaikka puku päällä vailla pelkoa kenkien tärveltymisestä taikka takinliepeiden tahriintumisesta. Kyllä minä olen sitä mieltä, että skootteri on herrasmiesten ajokki.