Maamme peruskoulun tiimoilta pohdintaa

[homenamsi]

Kyllähän lähtökohtana pitää olla jatkuva vähimmäissivistyksen ja -osaamisen nosto.

[Ötsi Vik]

Voihan peruskoulussakin mennä eri tavoin painitetuille luokille, esim. musa, kuvataide, kieli jne. Silloin kyseisiä aineita opiskellaan hieman enemmän. Tyttäreni on ollut ranskankielisellä luokalla alakoulun ajan, eli puhunut nyt viisi vuotta päivittäin kaikki oppitunnit (paitsi liikunta) ranskaa. Eli voi niitä painotuksia tehdä kiinnostusten mukaan jo peruskoulussa. Ehkei ihan pienimmillä paikkakunnilla ole kaikkea tarjota.

[Ötsi Vik]

Kyllähän lähtökohtana pitää olla jatkuva vähimmäissivistyksen ja -osaamisen nosto.

Olen 100% samaa mieltä. Olen varovaisesti myös sitä mieltä, että kotikoulut tulisi kieltää, paitsi tapauksissa joissa lapsi ei voi käydä normaalia peruskoulua. Noissa kotikouluissa pesii kaikenlaista fundamentalistikristittyä ja muuta sen sellaista islamilaista halolla päähän hakkaamista, ettei se ole hyvä. Jenkeissä tää on surullisen yleistä ja senhän kyllä huomaa.

[arttula]

Voihan peruskoulussakin mennä eri tavoin painitetuille luokille, esim. musa, kuvataide, kieli jne. Silloin kyseisiä aineita opiskellaan hieman enemmän. Tyttäreni on ollut ranskankielisellä luokalla alakoulun ajan, eli puhunut nyt viisi vuotta päivittäin kaikki oppitunnit (paitsi liikunta) ranskaa. Eli voi niitä painotuksia tehdä kiinnostusten mukaan jo peruskoulussa. Ehkei ihan pienimmillä paikkakunnilla ole kaikkea tarjota.

Niin, kaipa sitä nykyään voi, jos asuu isommalla paikkakunnalla. Minun lapsuudessani ei tuollaisia painotuksia ollut. Kaikki tasapäistettiin, ja mielestäni siitä kärsivät molemmat ääripäät.

[Ötsi Vik]

Olet sitten paljon mua vanhempi. Mä kävin peruskoulun 80- ja 90-luvuilla ja silloin oli sama systeemi. Ei varmaan niin paljon kuin nyt kuitenkaan. Eikä meidän kylässä ollut vaihtoehtoja; oli vaan se peruskoulu kaikille. Munsta se tasapäistäminen on paras juttu peruskoulussa. Ehkä jotkut siitä kärsii, mutta sen edut ovat tuhannesti suuremmat. Itsekin kärsin paljon siitä kun osasin lukea jo pari vuotta ennen koulua, sama matikan kanssa, ja joutui menemään sillä tempolla kuin ne, jotka eivät osanneet kumpaakaan ekalla luokalla. Tein koko ekan luokan matikan tehtäväkirjan tehtävät yhdellä tunnilla ja kysyin opettajalta "mitä seuraavaksi?" Aloin siksi häiriköimään, koska oli tylsää. Eipä se kovin iso juttu ollut tai ole. Muut sai meikän ja pari kaveria sitten kiinni viimeistään kolmannella, mitä tulee äidinkieleen ja matematiikkaan.

[homenamsi]

Kysymyshän on myös siitä, kuinka kauan yhteiskunta antaa lapsen olla lapsi ja minkä ikäisenä arvioidaan lasten olevan kypsiä ottamaan suuntaa opiskelulleen. Tämän suunnanoton tilanteeseen on kaikilla oltava yhtäläinen pohja. Paremmin hallittu tai huonommin hallittu.

Uskoisin, että Suomessa ollaan kohta tilanteessa, jossa peruskoulua aikaistetaan vuodella. Uusien sukupolvien varhaiskehitys etenee elintason kohoamisen myötä nopeammin - keskimäärin. Aina on niitä jotka muodostavat normaalijakautuman ääripäitä, enemmistön mukaan kuitenkin suunnataan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun 'oppiennätykset'.

[arttula]

Olet sitten paljon mua vanhempi. Mä kävin peruskoulun 80- ja 90-luvuilla ja silloin oli sama systeemi.

Joo, ehkä hiukan. Olin siinä onnettomassa asemassa, että kun peruskoulua runtattiin läpi, valittiin muutama kunta Suomessa kokeilukunniksi. Satuin asumaan sellaisessa, ja jouduin peruskouluun, kun suurin osa ikäluokastani kävi vielä kansakoulua ainakin 1-2 luokkaa. Sitten yläasteella tulivat kokeiluun tasokurssit. Ja lukioon mennessä kokeiltiin kurssimuotoista lukiota. Olen siis (mielestäni) epäonnistuneiden kokeilujen lopputulos

[Ötsi Vik]

Luokaton lukio alkoi kun menin lukioon 1995. Se oli mielestäni onnistunut muutos.

[salmiakki]

Omalla kohdalla luokaton lukio ei ollut kovin onnistunut. Olisin ehkä hyötynyt itse enemmän systeemistä jossa pakolliset kurssit olisivat olleet valmiiksi ja niiden lisäksi olisi voinut valita lisäpainotuksia ja valinnaisia itse.

Meille käytännössä saneltiin mitkä kurssit kannatti ottaa missäkin järjestyksessä, ja siitä huolimatta onnistuin ensimmäisenä vuonna unohtamaan yhden kurssin joka sitten meinasi estää valmistumisen ajallaan. Hyppytunteja oli paljon, usein tuplana, ja en ollut suinkaan ainoa joten se ei välttämättä johtunut pelkästään omasta möhlimisestä. Kurssithan olivat silloin kun olivat. Luokkahengestä ei ollut tietoakaan koska tunti kerran viikossa ei riittänyt sen luomiseen, ja silti meillä oli muka joku luokka johon olisi kovasti pitänyt samaistua. Ehkä ainoa hyvä puoli asiassa oli se että tuli ehkä helpommin tutustuttua laajempaan porukkaan, joten parhaat kaverini lukiossa eivät olleet samalla luokalla. Miinuksena sitten se että ei päästy juhlimaan penkkareita yhdessä.

[KPy]

Peruskoulun käyneenä kärsin eniten tasapäistämisestä. Kaikille piti tuputtaa differentiaaliyhtälöitä ja orgaanista kemiaa. Kiinnosti tai ei. Suurinta osaa ei kiinnostanut, ja sen kyllä huomasi. Väkisinkin mentiin silloin sen hitaamman pään tahdissa - tai ainakaan ei päästy yhtä pitkälle, kuin oltaisiin ilman sitä päästy. Minua kiinnosti, ja kärsin ei-kiinnostuneiden häiriköinnistä oppitunneilla.

Kansakoulu - oppikoulu -systeemissä oli se hyvä puoli, että silloin kaikki saivat perustaidot, eli oppivat lukemaan, ja laskemaan vähintään yksinkertaisia kertolaskuja. Ne, jotka olivat käteviä käsistään, ja halusivat tehdä enemmän jotain konkreettista, pääsivät aikaisemmin ammattiopintojen pariin. Toisaalta ne, joita teoreettiset asiat kiinnostivat enemmän, saivat jatkaa. Minusta näin saisi olla edelleenkin. Maksuttomina toki molemmat vaihtoehdot.

Jo pelkästään se, että keskikoulussa opetus eriytyi hyvinkin monenlaisiin tavoitteisiin, on pelkästään syy palata vanhaan järjestelmään. Ne jotka ovat nähneet molemmat ja käyvät täysillä, eivät voi pitää peruskoulua onnistumisena. Tyypillinen suomalainen supermies: Vituiksmän.

[Ötsi Vik]

Kansa- ja oppikoulun käyneet (osa) puolustaa sitä systeemiä ja peruskoulun käyneet sitä. Näin se menee. O tempora o mores!

[KPy]

Kansa- ja oppikoulun käyneet (osa) puolustaa sitä systeemiä ja peruskoulun käyneet sitä. Näin se menee. O tempora o mores!

Molemmat nähneet puolustavat lähes kaikki yhdenvertaista, tasa-arvoista ja oikeudenmukaista oppikoulujärjestelmää. Se otti huomioon erilaiset oppijat. Peruskoulu on tehty kilteille tytöille.

[amanita]

Yhteisesti todettu tosiasia lienee joka tapauksessa se, että oppimistulosten taso on laskenut maassamme hälyttävästi, kouluihin on pesiytynyt aiemmin liki täysin tuntematon väkivalta ja sen myötä pelko. Opettajien auktoriteetti on muisto vain, eikä luokalleen rohjeta jättää kuullun mukaan oikeastaan ketään, todistuksen arvosana 8 vastaa kerrotun mukaan aiempaa kuutosta. Listaan pystyisi ymmärtääkseni asiantuntija lisäämään vielä vaikka ja mitä.

Onhan meidän peruskoulussamme pahasti ja paljon pielessä ja se on erittäin huolestuttavaa, pelottavaakin maamme pärjäämisen kannalta muiden kiriessä ohitsemme tässä tärkeässä "lajissa".

Kuka lie päättänyt, että joka iikka on yhtä osaava, yhtä älyllisesti lahjakas, eikä siten olisi tarvis tukea erikseen heitä, joille syntymässä on sitä lajia annettu vähemmän, eikä myöskään heitä, joille se syntymä on antanut samaa sorttia muita enemmän, Moinen typeryys on pelkästään ja ainoastaan normijärjelläkin ajatellen täysin käsittämätön, ja sen seurauksena tehdyt tasapäistämistoimet peruskoulun suhteen katastrofaaliset.

Kaikkien yhteinen hyvä on tukea jokaista koulua käyvää, kutakin mieluusti tarpeiden mukaan ja järjellisessä suhteessa kustannuksiin, ei kasaamalla koko poppoota yhteen ja kuljettaa oppiaineita kerrotusti usein sen hitaímman mukaan. Massakokoiset koulut eivät myöskään kuulosta hyvältä idealta, päinvastoin, moinen muurahaispesä ei tarjoa oppimisen tarvitsemaa rauhaa ja turvaa, ei oppimiseen joskus tarvittavaa opettajan antamaa huomiota yksittäisenkin oppilaan tilanteeseen.

Kun koulussa on liki puolet kaikkea muuta kuin opetushenkilökuntaa, kun se muu tarvittava henkilökunta on kuin hoitolaitoksessa ja vartiointiluíikkeesä, luulisi jokaisen jo tajuavan, että ei olla menty hissukseen vain ojasta allikkoon, vaan ollaan kohta jo uppoamassa mahdottomuuden mutaan.

Koti on lähtökohta ihmisen elämässä kaikkeen, vanhempien asenne ja kotikasvatus ovat niitä seikkoja, joiden opastamana ihmislapsi lähtee elämäntaivaltaan kulkemaan. Mikäli jo alkutaipaleella puuttuu aikuisen auktoriteetti, esimerkki siitä miten ollaan "ihmisiksi", ollaan jo menossa pieleen. Ihan sama, miten tietotekniikka ja maailma ylipäätään ympärillämme muuttuu ja kehittyy, me ihmisinä emme muutu samaa vauhtia, me muokkaannumme vuosituhansien saatossa ja vain vähän kerrallaan.

Koulumaailmaakin on muutettu idealismin nimissä, toki hyvää tarkoittaen, vaan jälleen on unohdettu tuo mainitsemani ihmisen "samana pysyminen". Me tarvitsemme edelleenkin auktoritteetteja, sääntöjä, ymmärrystä erilaisuuteemme yksilöinä, kulttuurien erot ja niiden mahdolliset yhtensopimattomuudetkin. Maailmaa viedään tällä hetkellä ns. sivistyneissä maissa idealismin sokaisemana unohtaen täysin realiteetit, sen, millaisia me ihmiset oikeasti olemme. Kun realismi käytännössä kohtaa "pakollisen" idealismin, se vain ei toimi usein kuten halutaan ja uskotaan. Joku pieni joukko onnistuu moiseen sopeutumaan, mutta ainahan on kyse massoista ja niiden liikkeistä, tuon joukon vaikutuksesta kokonaisuuteen.

Tuon massan vaikutus on nyt jo nähtävillä oppimistuloksiin, koulumaailmassa realismi on jälleen törmäytetty "pakolliseen" idealismiin, ja huonostihan on taas käynyt. On totta kai tarpeen kehittää asioita, toimintatapoja, mutta :

"Sitä mikä toimii hyvin, ei tarvitse korjata" on suomalainen sananlasku, joka tarkoittaa, että jos jokin asia on jo hyvässä kunnossa tai toimii moitteettomasti, sitä ei pidä muuttaa tai yrittää parantaa, koska muutos saattaa vain aiheuttaa ongelmia. Tämä periaate korostaa tyytyväisyyttä ja varovaisuutta muutosten suhteen, kun nykytila on jo tyydyttävä".

[Ötsi Vik]

Kansa- ja oppikoulun käyneet (osa) puolustaa sitä systeemiä ja peruskoulun käyneet sitä. Näin se menee. O tempora o mores!

Molemmat nähneet

Nähneet vai käyneet? Siinä on valtava ero.

Mä oon kiltti tyttö.

[Ötsi Vik]

Yhteisesti todettu tosiasia lienee joka tapauksessa se, että oppimistulosten taso on laskenut maassamme hälyttävästi, kouluihin on pesiytynyt aiemmin liki täysin tuntematon väkivalta ja sen myötä pelko. Opettajien auktoriteetti on muisto vain, eikä luokalleen rohjeta jättää kuullun mukaan oikeastaan ketään, todistuksen arvosana 8 vastaa kerrotun mukaan aiempaa kuutosta. Listaan pystyisi ymmärtääkseni asiantuntija lisäämään vielä vaikka ja mitä.

Hyvin media kyllä osaa tämän. Oppimistulokset ovat kyllä pudonneet. Siihen vaikuttaa moni asia. Yksi on se todella typerä avoin luokka -systeemi. Eli pennut opiskelee jossain keskellä moottoritietä. Siinä on ADHD-Petrus-Pauliinan hyvä tankata oppia päähän, jossa muutenkaan ei pysy mikään (terveisin, itsekin ADHD).

[homenamsi]

Maailman tasolla erinomaisiksi mitatut oppimistulokset ovat nimenomaan tämän peruskoulun ja siihen nojaavan koulutusjärjestelmän ansiota.

Koulun kehittämisessä on tosiaan monia omituisia piirteitä ja suuntia omaksuttu ja toisaalta myös poistettu. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta jossain vaiheessa poistettiin lähes kaikki välineet kurinpidollisiin ongelmiin puuttumiseen. Kurittomuus älypuhelinten käytössä on varsin hämmästyttävä ilmiö sekin - vasta reilut ylilyönnit ovat tuoneet järkeä takaisin peliin.

Ryhmätyöt ja avoimet opiskeluympäristöt on mielestäni tuotu sellaisella vauhdilla ja laajuudella mukaan, ettei niistä ole voinut olla kokemusta ja suuntaa antavia kokeiluja. Ylilyöntien kautta on pitänyt moni asia hoitaa - maltillisemman etenemisen ja suunnittelun sijasta.

[Sauerkrautzi]

Mistä olet kuullut tuollaisia satuja?

Yrittäisitkö ihan keskustelun laadun vuoksi yrittää täsmentää, mikä kokemuksistani, havainnoistani ja mielipiteistäni ei pidä yhtä totuuden kanssa ja miksi?

[Sauerkrautzi]

Satuin asumaan sellaisessa, ja jouduin peruskouluun, kun suurin osa ikäluokastani kävi vielä kansakoulua ainakin 1-2 luokkaa. Sitten yläasteella tulivat kokeiluun tasokurssit. Ja lukioon mennessä kokeiltiin kurssimuotoista lukiota. Olen siis (mielestäni) epäonnistuneiden kokeilujen lopputulos

Lohdun sana: kyllä oppikoulussakin kokeiltiin, heti ensimmäisenä vuonna alkoi joukko-oppi-hybris. Ristinollaahan siinä piti ryhtyä pelaamaan.

[Andreas66]

Harmi että joukko-oppi on tipautettu pois oppisisällöstä. Korkeakouluissa monilla nuorilla on vaikeuksia ymmärtää IT-alan opinnoissa Boolen logiikkaa ja sitä myötä esimerkiksi ehto- ja toistolauseita, kun joukko-opista ei ole tietoakaan.

[Sauerkrautzi]

Harmi että joukko-oppi on tipautettu pois oppisisällöstä. Korkeakouluissa monilla nuorilla on vaikeuksia ymmärtää IT-alan opinnoissa Boolen logiikkaa ja sitä myötä esimerkiksi ehto- ja toistolauseita, kun joukko-opista ei ole tietoakaan.

Nuoremmasta polvesta varmaan kukaan ei edes tiedä, miten järjetön idea uusi matematiikka oli. Sehän tuli ja meni niin nopeasti. Ja aivan väärään kehitysaikaan tuli, ei 10-vuotias käsitä kartesiolasta abstraktiota eikä sillä ollut mitään yhteyttä mihinkään kun ei tietokoneita edes ollut olemassa. Vanhemmat, opettajat ja opiskelijat nousivat vastaan ihan aiheesta. Digitaalista logiikkaa opetetaan nykyään ihan ilman joukko-oppia, hyvä niin. Suomen OPS-ongelma on minusta muualla, se ei opeta keskustelemaan, se ei opeta filosofoimaan, se ei opeta ymmärtämään taiteita. Se kouluttaa insinööreja ja fakki-idiootteja jotka eivät tiedä miksi ja kelle ja miten tulisi tietotekniikkaa kehittää.

[Ötsi Vik]

Suomen OPS-ongelma on minusta muualla, se ei opeta keskustelemaan, se ei opeta filosofoimaan, se ei opeta ymmärtämään taiteita. Se kouluttaa insinööreja ja fakki-idiootteja jotka eivät tiedä miksi ja kelle ja miten tulisi tietotekniikkaa kehittää.

Erittäin osuvasti ilmaistu. Filosofiaa ja taideaineita tulisi olla huomattavasti enemmän, jos halutaan viisastuttaa kansaa.

[Andreas66]

Filosofia ja taide sekä kulttuuriaineille täysi kymppi. Mutta joukko-oppi ja logiikka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tärkeitä aineita ja aiheita. Eri asia on se miten näitä opetetaan. Ehkäpä ongelma oli opettamistavassa ja materiaaleissa, ei itse asiassa.