Itku

[vinouma]

Olo on infernaalinen, itkettää, mutta en osaa. Miten saada itku ulos? Kuinka usein itse itket, koska itkit viimeksi?

/V

[matteus/2]

Ehkä käsittelet asioita jotka eivät ole vielä valmiita purkautumaan? Luulen, että itku tulee kyllä sitten kun on tullakseen, ei sitä voi pakottaa. Tosin eivät kaikki ihmiset ole sellaisia, että itkisivät. Koska olet viimeksi itkenyt? Helpottiko se, ja onko sinulla nyt sellainen olo että itkun jälkeen tuntuisi paremmalta?

Itse en osaa sanoa koska viimeksi itkin, varmaankin tämän vuoden puolella kuitenkin. Itku ei minulla välttämättä liity suruun tai ahdistukseen; joskus itkettää kun esimerkiksi kuuntelee oikein hyvää musiikkia.

[Jamac]

Seseon vaikia kysymys. Itse pikkuisen tuli silmiä räpyteltyä kun pieni lapsi tulla tupsahti syliini istumaan ja otti käsistäni kiinni. Se on kai semmosta kun on oman kuorensa kasvattanut, sitten joku tulee ja kurkkaa, sanoo että "heiheikukasiellä" ja hymyilee.

[amanita]

Myötäeläminen tuo monasti kyyneleet silmiini, muutkin vahvat tunne-elämykset samoin, helpostikin. Naurusta "itken" usein ja ihan tosta vaan, mutta se onkin aivan toinen juttu.

Kunnon itku helpottaa, purkaa sisäisiä patoumia. Varmaankin solmussa oleva sisikunta ei anna siihen helpolla mahdollisuutta, kuten kenties Vinoumalla on tilanne. Ehkä on liikaa purettavana, itku ei pääse sen muurin takaa esille. Kai sitä estettä vain pitäisi jotenkin onnistua pienentämään, puhumalla voisi yrittää.
Pruukataan sanoa että "Älä itke", sinulle Vinouma täytyy toivottaa, että "Anna itkun tulla, älä yritä pakottaa sitä".
Jakselehan!

[Repe Ruutikallo]

Kuinka usein itse itket, koska itkit viimeksi?

Oikeasti itkin viimeksi kun Jussu-kissani lopetettiin tässä alkuvuodesta. Romanttisissa ja liikuttavissa leffoissa vetistelen, mutta sitä ei kai lasketa.

[sinitiainen]

Eilen nousi itku kurkkuun, mutta sain nieltyä alas, kun olisi tuntunut nololta itkeä. Vein tyttären ystävää ja tämän isoasiskoa voimisteluesiintymiseen, kun äitinsä ei päässyt. Minulle vieras isosisko istui etupenkillä ja kun kännykkänsä soi, kuulin, että samanikäinen soittaja itki. Isänsä oli unohtanut, että oli luvannut samaiseen paikkaan viedä ja äidillä ei ollut autoa. Tytöt sopivat, että koettaa saada skootterikyydin, jos jostain löytyy kypärä. Hetken päästä tyttö soitti, että isänsä jätti työnsä ja lähti tytärtä tuomaan. Se kun ihan sivusta vahingossa kuunnellenkin ymmärsin, miten tytöllä oli hätä ja paha mieli, sai kurkkua kuristamaan, niin että oli vaikea puhua.

Ehkä tuo ei ollutkaan oikea itku kun ei tullut kyyneleitä enkä niiskuttanut. Ihan oikea itku tuli pari viikkoa takaperin Nalle Puhia katsoessa kun Kani suree hoitoonottamansa Kessi-linnun lähtöä muiden lintujen mukaan.

[darthmother]

Oikeasti itkin viimeksi kun Jussu-kissani lopetettiin tässä alkuvuodesta. Romanttisissa ja liikuttavissa leffoissa vetistelen, mutta sitä ei kai lasketa.

Oikiat miehet parkuu kun niiren kaveri tapetahan. Sanokaa mun sanoneen, sillä tiärän mistä puhun, kun oon ittekki vollotanu vastaavassa tilanteessa
(RIP. nti Helminen 14v kissanelämää)

[mikastus]

Ikävä kyllä itkua ei voi pakottaa. Joku syy siihenkin ehkä on, että ei itke tai pysty itkemään. Ei siltikään, vaikka tarvetta olisi. Mutta kyllä se sieltä sitten tulee kun on sen aika. Ja se puhdistaa. Se aukaisee aivot ja yllättävasti rentouttaa. Eihän se pahuutta maailmasta poista, mutta saa sen kuitenkin enemmän kuin hetkeksi unohtumaan. Tai ehkä itkijä hiljaisesti hyväksyy asioita joita ei osaa tai voi muuttaa.

Mutta jos ei ole valmis itkemään vielä, niin on sitten vain odotettava - valitettavasti. Yllättäen huomaan että en ole itkenyt pitkään aikaan. Tosin aika on suhteellista, ja itku varmasti tulee vielä. Luotan siihen.

[sinitiainen]

Olo on infernaalinen, itkettää, mutta en osaa. Miten saada itku ulos? Kuinka usein itse itket, koska itkit viimeksi?

/V

Jos sinulla tuo itkuinen olo johtuu vapusta, ymmärrän hyvin, kun itseäni myös nuorempana, yksin eläessä, vappu jotenkin ahdisti kun tuntui, että olisi pitänyt olla pitämässä hauskaa ja juhlimassa eikä osannut eikä välittänyt. Opiskeluvuosina lähdin miltei aina maalle ja myöhemmin otin vapaaehtoisesti työvuoron niin ei tarvinnut tuota sureksia. Jos sinulla samanlaiset mietteet ja tuntuisi, että et välitä mennä muiden mukaan ja jäät sitten jostakin paitsi, älä ollenkaan sure. Mitään tärkeää ei varmasti mene ohitsesi, vietät vain vapun juuri niinkuin itse haluat. Vaikka unohtamalla niin hyvin kuin taidat koko juhlan.

Se ihan ensimmäinen ketju, jonka täällä OT-puolella olen aloittanut, liittyi myös itkuun
http://www.hopeinenomena.net/viewtopic. ... 58#p396658

[PKivireki]

Minä itkin viimeksi kun Murka-kissani pääsi sylistäni taivaaseen muutama kuukausi takaperin.

Sitä ennen muistan itkeneeni kaverini hautajaisissa vuonna 1995 ja muutaman kerran sen jälkeen katsoessani Matti Ijäksen Pieniä valheita -elokuvan. Siinä on kohtaus, jossa Lasse Pöystin esittämä alkoholisoitunut lääkäri pyytää monologissa anteeksi juuri kuolleelta vaimoltaan (Seela Sella). Aina tässä kohdassa monologia viimeistään alkaa pala kurkussa käydä liian isoksi:

Vähä vähältä ilo toisistamme kuohittiin. Vain ikävä jäi. Humiseva ikävä.

[Paapa]

Minä itkin viimeksi kun Murka-kissani pääsi sylistäni taivaaseen muutama kuukausi takaperin.

Sitä ennen muistan itkeneeni kaverini hautajaisissa vuonna 1995 ja muutaman kerran sen jälkeen katsoessani Matti Ijäksen Pieniä valheita -elokuvan. Siinä on kohtaus, jossa Lasse Pöystin esittämä alkoholisoitunut lääkäri pyytää monologissa anteeksi juuri kuolleelta vaimoltaan (Seela Sella). Aina tässä kohdassa monologia viimeistään alkaa pala kurkussa käydä liian isoksi:

Vähä vähältä ilo toisistamme kuohittiin. Vain ikävä jäi. Humiseva ikävä.

Minä en normaalisti pysty itkemään, mutta todelliset taide-elämykset saavat kyyneleet virtaamaan, kuten elokuvat tai hyvä musiikki tai kuvateokset, hyvä teatteriesitys. Ikävää, ettei pysty muuten itkemään, mutta kai sitä on vaan niin kovettanut itsensä. Hyvää Vappua Itkijöille ja niille, ketkä ei saa sitä syntymään.

[Paapa]

Olo on infernaalinen, itkettää, mutta en osaa. Miten saada itku ulos? Kuinka usein itse itket, koska itkit viimeksi?

/V

Tahtoisin lohduttaa vinoumaa asiasta, mutta en osaa. Itku olisi hyvä tulla, mutta kun en itse sitä osaa, en osaa neuvoakaan. Joskus pahimmissa tapauksissa rukoilin jopa Jumalaa (johon en uskonut), jotta hän toisi itkun. Ja joskus sainkin sen aikaan, mutta äänen huutaen ja hervottomana ja päänsärkyisenä sitten. Toisaalta olen tyytyväinenkin, että se tulee vaan kun en sitä tarvise. Mutta hanki vaikka Nalle ja halaa sitä, sekin voisi auttaa.