Ollaanko sitä onnellisia? - äänestys

[Sarjatuli]

Olen onnellinen..
Onnestain on puolet sinun

[Touho]

En ole onnellinen.
Mielestäni ihminen joka väittää olevansa onnellinen, valehtelee tai on todellisuuden tajua vailla oleva taivaanrannanmaalari, joka sietäisi laittaa koppiin. Hymyilevä ihminen ei ole luotettava.

Asenne- ja osittain kait kulttuurikysymyskin. Onnellisuuskin on osittain asennetta. Kyllä noista hymyilevistä ja oloonsa onnellisista taivaanrannanmaalareista kannattaa ainakin pikkaisen mallia ottaa, koska monesti sitä saa mitä tilaa. Jos tykkää olla jurottava ja kyyninen mörkö, on varmaan myös muu elämä enimmäkseen sitä mollivoittoista kompurointia tai tasaisen tylsää junnaamista.
Sama toisinpäin, eli sosiaalisena eläimenä pieni hymy voi saada auringonkin tulemaan esiin pilven takaa, noin kuvainnollisesti.

Toisaalta jos vaikka omaa tilannetta pohtisi, niin tässä tilanteessa olisi varmaan aika vähän syitä ja aihetta olla onnellinen, enkä ehkä olekaan juuri nyt. Mutta jos murehtisin tämänhetkisen tilanteeni kurjuutta koko ajan, sekoaisin varmaan lopullisesti viimeistään viikko ennen joulua, tai ajautuisin jonnekin valtakunnan korkeimman talon katon reunalle riekkumaan...
Toisaalta tilanne voisi olla pahempikin, eikä se ainakaan jatkuvalla mökötyksellä ja asian märehtimisellä muuksi muutu. Vasta kun pääsee omasta surkeudentunteestaan eroon, alkaa asiat taas rullaamaan paremmin.

Mites se joku vanhan liperikaulusmiehen (Fransiskus Assisilainen, kait) viisas lausahdus/rukous nyt menikään, että anna minulle voimaa (tai rohkeutta) muuttaa niitä asioita mitä voin muuttaa, tyyneyttä (tai kärsivällisyyttä) hyväksyä ne asiat joita en voi muuttaa, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Tjsp.

Juuei, jatkuva mökötys ja inhorealismi ei oo terveellistä pitemmän päälle, parempi heittäytyä vaikka taivaanrannan maalariksi aina välillä.

[JHA]

En ole onnellinen.
Mielestäni ihminen joka väittää olevansa onnellinen, valehtelee tai on todellisuuden tajua vailla oleva taivaanrannanmaalari, joka sietäisi laittaa koppiin. Hymyilevä ihminen ei ole luotettava.

Peruskyynikkö osaa olettaa kaikesta ikävintä ja osaa olla onnellinen kaikista niistä pienistä poikkeamista jotka eivät vastaa olettamusta

[PKivireki]

Siteeraan Sartrea: maanalainen paikka on toiset ihmiset.

Saan aika ajoin keskivaikeita ihmisvihaamiskohtauksia, milloin syynä kapitalismi, milloin mediamaailma, milloin mikäkin. Moinen asenne maailmaa kohtaan ei edesauta onnellisuuden kokemista.

Viimeksi eilen illalla tunsin syvää vihaa lajitovereita kohtaan kun jouduin lopettamaan auton töytäisemän supikoiran, jonka törmääjä oli jättänyt kitumaan. Istui toimimattomin takajaloin tienposkessa Jyväskylän Minimanin luona. Pörröturkki suhtautui rauhallisen uteliaasti kun pyysin anteeksi, silitin ja tapoin.

[SnowOne]

Olen onnellinen. Vapaa kuin taivaanlintu, huolia ja murheita vailla. Upea vaimo, ihanat ystävät, ei penniäkään velkaa (jos ei juuri rahaakaan), oma firma ja kaikki muutenkin reilassa. Toki firma osaa aiheuttaa stressiäkin, mutta se on asennekysymys.

Miksi en olisi onnellinen? Olenko realisti, no en helkatissa. Olen idealisti. Idealismi on ainoa tapa saada jotain uutta ja innovatiivista aikaiseksi. Maailmassa on niin vähän mahdottimia asioita, on vain ihmisten itselleen asettamia rajotteita, että suomalainen "ei varmasti onnistu"-pessimismi on lähinnä huvittavaa.

Hatey, kerro lisää. Miksi en voisi olla onnellinen. Mistä valahtelen (itselleni) ja mikä on se mitä en todellisuudesta tajua ja jonka pitäisi lannistaa minut?

[Mikael K.]

Siteeraan Sartrea: maanalainen paikka on toiset ihmiset.

Mieleen tulee väistämättä Sartren näytelmä Suljetut ovet, josta lausahdus on muistaakseni peräisin. Näytelmässähän joukko ihmisiä tungetaan samaan huoneeseen, josta ei ole ulospääsyä vaan he joutuvat kestämään toisiaan koko ajan. Tästä mieleen juontuu Big Brother.

Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.

[JHA]

Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.

Mielikuva on siinä mielessä hassu että maalipinta lienee Smart:ssa ja Escaladessa tasa yhtä herkkä ulkoisille osumille

[Mikael K.]

Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.

Mielikuva on siinä mielessä hassu että maalipinta lienee Smart:ssa ja Escaladessa tasa yhtä herkkä ulkoisille osumille

Kärjistettynä tilanne voisi olla tällainen:

[JHA]

Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.

Mielikuva on siinä mielessä hassu että maalipinta lienee Smart:ssa ja Escaladessa tasa yhtä herkkä ulkoisille osumille

Kärjistettynä tilanne voisi olla tällainen:

KUVA

Kärjistettynä tilanne lienee se ettei markkinoilla ole yhtään sellaista autoa joka todellisuudessa takaisi kuljettajalleen tai matkustajilleen fyysisen koskemattomuuden mahdollisessa onnettomuustilanteessa / säilyisi naarmuttomana ja käyttökelpoisena ajovirheen tapahtuessa.

Amerikkalaiset autoshöyt ovat sitten lukunsa sinänsä.. niissä isojen autojen kestävyys saattaa olla samaa luokkaa kuin ihmiskehon haavoittumattomuus wrestling-kehässä..

[Mikael K.]

Kärjistettynä tilanne lienee se ettei markkinoilla ole yhtään sellaista autoa joka --

Ei varmasti olekaan. Esimerkkini tarkoituksena oli lähinnä herättää mielikuvia siitä mistä edellä kirjoitin. Kirjoittamaani ei tulisi tulkita sanatarkasti vaan sen tarkoituksena oli antaa karkea kuva siitä mihin itsekkyys johtaa. Se on tässä tapauksessa villakoiran ydin.

[hatey]

Olen onnellinen. Vapaa kuin taivaanlintu, huolia ja murheita vailla. Upea vaimo, ihanat ystävät, ei penniäkään velkaa (jos ei juuri rahaakaan), oma firma ja kaikki muutenkin reilassa. Toki firma osaa aiheuttaa stressiäkin, mutta se on asennekysymys.

Miksi en olisi onnellinen? Olenko realisti, no en helkatissa. Olen idealisti. Idealismi on ainoa tapa saada jotain uutta ja innovatiivista aikaiseksi. Maailmassa on niin vähän mahdottimia asioita, on vain ihmisten itselleen asettamia rajotteita, että suomalainen "ei varmasti onnistu"-pessimismi on lähinnä huvittavaa.

Hatey, kerro lisää. Miksi en voisi olla onnellinen. Mistä valahtelen (itselleni) ja mikä on se mitä en todellisuudesta tajua ja jonka pitäisi lannistaa minut?

Juurihan vastasit itsellesi, olet idealisti = taivaanrannanmaalari.

[SnowOne]

Olen onnellinen. Vapaa kuin taivaanlintu, huolia ja murheita vailla. Upea vaimo, ihanat ystävät, ei penniäkään velkaa (jos ei juuri rahaakaan), oma firma ja kaikki muutenkin reilassa. Toki firma osaa aiheuttaa stressiäkin, mutta se on asennekysymys.

Miksi en olisi onnellinen? Olenko realisti, no en helkatissa. Olen idealisti. Idealismi on ainoa tapa saada jotain uutta ja innovatiivista aikaiseksi. Maailmassa on niin vähän mahdottimia asioita, on vain ihmisten itselleen asettamia rajotteita, että suomalainen "ei varmasti onnistu"-pessimismi on lähinnä huvittavaa.

Hatey, kerro lisää. Miksi en voisi olla onnellinen. Mistä valahtelen (itselleni) ja mikä on se mitä en todellisuudesta tajua ja jonka pitäisi lannistaa minut?

Juurihan vastasit itsellesi, olet idealisti = taivaanrannanmaalari.

Eikä taivaanranta illalla ole muka todella kaunis? Elämä on kaunis! Mitä valhetta on idealismissa?

[Pasteur]

Livin' the dream!

[Sophie]

Onnellinen siitä kun olen kihlannut tyttöystäväni

Tämä jotenkin sykähdytti, onnittelut sinne! Ja Amanitalle kiitokset tervetuliaistoivotuksista.