![Iso hymy [:D]](./images/smilies/icon_biggrin.gif)
Onnestain on puolet sinun
Viesti Kirjoittaja Sarjatuli »
Viesti Kirjoittaja Touho »
Asenne- ja osittain kait kulttuurikysymyskin. Onnellisuuskin on osittain asennetta. Kyllä noista hymyilevistä ja oloonsa onnellisista taivaanrannanmaalareista kannattaa ainakin pikkaisen mallia ottaa, koska monesti sitä saa mitä tilaa. Jos tykkää olla jurottava ja kyyninen mörkö, on varmaan myös muu elämä enimmäkseen sitä mollivoittoista kompurointia tai tasaisen tylsää junnaamista.hatey kirjoitti:En ole onnellinen.
Mielestäni ihminen joka väittää olevansa onnellinen, valehtelee tai on todellisuuden tajua vailla oleva taivaanrannanmaalari, joka sietäisi laittaa koppiin. Hymyilevä ihminen ei ole luotettava.
Viesti Kirjoittaja JHA »
Peruskyynikkö osaa olettaa kaikesta ikävintä ja osaa olla onnellinen kaikista niistä pienistä poikkeamista jotka eivät vastaa olettamustahatey kirjoitti:En ole onnellinen.
Mielestäni ihminen joka väittää olevansa onnellinen, valehtelee tai on todellisuuden tajua vailla oleva taivaanrannanmaalari, joka sietäisi laittaa koppiin. Hymyilevä ihminen ei ole luotettava.
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Viesti Kirjoittaja SnowOne »
Viesti Kirjoittaja Mikael K. »
Mieleen tulee väistämättä Sartren näytelmä Suljetut ovet, josta lausahdus on muistaakseni peräisin. Näytelmässähän joukko ihmisiä tungetaan samaan huoneeseen, josta ei ole ulospääsyä vaan he joutuvat kestämään toisiaan koko ajan. Tästä mieleen juontuu Big Brother.PKivireki kirjoitti:Siteeraan Sartrea: maanalainen paikka on toiset ihmiset.
Viesti Kirjoittaja JHA »
Mielikuva on siinä mielessä hassu että maalipinta lienee Smart:ssa ja Escaladessa tasa yhtä herkkä ulkoisille osumilleMikael K. kirjoitti: Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.
Viesti Kirjoittaja Mikael K. »
JHA kirjoitti:Mielikuva on siinä mielessä hassu että maalipinta lienee Smart:ssa ja Escaladessa tasa yhtä herkkä ulkoisille osumilleMikael K. kirjoitti: Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.
Viesti Kirjoittaja JHA »
Kärjistettynä tilanne lienee se ettei markkinoilla ole yhtään sellaista autoa joka todellisuudessa takaisi kuljettajalleen tai matkustajilleen fyysisen koskemattomuuden mahdollisessa onnettomuustilanteessa / säilyisi naarmuttomana ja käyttökelpoisena ajovirheen tapahtuessa.Mikael K. kirjoitti:JHA kirjoitti:Mielikuva on siinä mielessä hassu että maalipinta lienee Smart:ssa ja Escaladessa tasa yhtä herkkä ulkoisille osumilleMikael K. kirjoitti: Ongelmana nykyihmisellä lienee hallitsematon itsekkyys, joka ilmenee kärkevästi vain omien etujen ajamisena. Näen sen ruumiillistuvan isoissa autoissa, joilla voi jyrätä kaikki tielle osuvat maalipinnan pahemmin naarmuuntumatta.
Kärjistettynä tilanne voisi olla tällainen:
KUVA
Viesti Kirjoittaja Mikael K. »
Ei varmasti olekaan. Esimerkkini tarkoituksena oli lähinnä herättää mielikuvia siitä mistä edellä kirjoitin. Kirjoittamaani ei tulisi tulkita sanatarkasti vaan sen tarkoituksena oli antaa karkea kuva siitä mihin itsekkyys johtaa. Se on tässä tapauksessa villakoiran ydin.JHA kirjoitti: Kärjistettynä tilanne lienee se ettei markkinoilla ole yhtään sellaista autoa joka --
Viesti Kirjoittaja hatey »
Juurihan vastasit itsellesi, olet idealisti = taivaanrannanmaalari.SnowOne kirjoitti:Olen onnellinen. Vapaa kuin taivaanlintu, huolia ja murheita vailla. Upea vaimo, ihanat ystävät, ei penniäkään velkaa (jos ei juuri rahaakaan), oma firma ja kaikki muutenkin reilassa. Toki firma osaa aiheuttaa stressiäkin, mutta se on asennekysymys.
Miksi en olisi onnellinen? Olenko realisti, no en helkatissa. Olen idealisti. Idealismi on ainoa tapa saada jotain uutta ja innovatiivista aikaiseksi. Maailmassa on niin vähän mahdottimia asioita, on vain ihmisten itselleen asettamia rajotteita, että suomalainen "ei varmasti onnistu"-pessimismi on lähinnä huvittavaa.
Hatey, kerro lisää. Miksi en voisi olla onnellinen. Mistä valahtelen (itselleni) ja mikä on se mitä en todellisuudesta tajua ja jonka pitäisi lannistaa minut?
Viesti Kirjoittaja SnowOne »
Eikä taivaanranta illalla ole muka todella kaunis? Elämä on kaunis! Mitä valhetta on idealismissa?hatey kirjoitti:Juurihan vastasit itsellesi, olet idealisti = taivaanrannanmaalari.SnowOne kirjoitti:Olen onnellinen. Vapaa kuin taivaanlintu, huolia ja murheita vailla. Upea vaimo, ihanat ystävät, ei penniäkään velkaa (jos ei juuri rahaakaan), oma firma ja kaikki muutenkin reilassa. Toki firma osaa aiheuttaa stressiäkin, mutta se on asennekysymys.
Miksi en olisi onnellinen? Olenko realisti, no en helkatissa. Olen idealisti. Idealismi on ainoa tapa saada jotain uutta ja innovatiivista aikaiseksi. Maailmassa on niin vähän mahdottimia asioita, on vain ihmisten itselleen asettamia rajotteita, että suomalainen "ei varmasti onnistu"-pessimismi on lähinnä huvittavaa.
Hatey, kerro lisää. Miksi en voisi olla onnellinen. Mistä valahtelen (itselleni) ja mikä on se mitä en todellisuudesta tajua ja jonka pitäisi lannistaa minut?
Viesti Kirjoittaja Sophie »
Tämä jotenkin sykähdytti, onnittelut sinne! Ja Amanitalle kiitokset tervetuliaistoivotuksista.Marbo kirjoitti:Onnellinen siitä kun olen kihlannut tyttöystäväni